Poliisiammattikorkeakoulu

Valtakunnallinen poliisikoulutus Suomessa alkoi Helsingin poliisilaitoksen alaisessa väliaikaisessa poliisikoulussa vuonna 1918.^[5][6] Myöhemmin suoraan sisäasiainministeriön hallintaan siirretty ja nimen Valtion poliisikoulu^[7] saanut koulu siirtyi vuonna 1919 Helsingin keskustasta Suomenlinnaan,^[5][6] jossa se toimi Susisaaressa Palmstiernan linnakkeessa 1960-luvulle saakka.^[8] Laki valtion poliisikoulusta säädettiin vuonna 1929.^[9][10] Koulu keskittyi lähinnä alipäällystön ja päällystön kouluttamiseen, ja se jakaantui tarkastus- tai ylikonstaapeliksi pätevöittävään I luokkaan ja apulaisnimismieheksi tai poliisikomisarioksi pätevöittävään II luokkaan.^[10] Poliisimiehistöön saattoi 1960-luvulle asti päästä käymättä lainkaan kursseja.^[8] Miehistöä koulutettiin läänin poliisiopetuskursseilla, jonne otettiin jo nuoremman konstaapelin virassa ansioituneita, ja vuonna 1930 perustetun Liikkuvan poliisikomennuskunnan (myöhemmin Liikkuva poliisi) alokaskoulussa.^[8][10]

Valtion poliisikoulu siirtyi Espoon Otaniemeen ja sai nimen Poliisiopisto vuonna 1961. Vuonna 1973 siitä erotettiin peruskoulutusta varten Poliisin kurssikeskus, joka siirtyi Tampereen Tammelaan, Pohjolankadulle vuonna 1974. Kurssikeskuksesta tuli itsenäinen Poliisikoulu vuonna 1986, ja vuodesta 1993 alkaen se toimi Tampereen Hervannassa. Poliisiopiston nimi puolestaan muuttui Poliisiammattikorkeakouluksi vuonna 1998.^[5][6]

Sisäasiainministeriö päätti Poliisikoulun ja Poliisiammattikorkeakoulun yhdistämisestä vuonna 2004, ja uusi oppilaitos, Poliisiammattikorkeakoulu, aloitti toimintansa Tampereen Hervannassa 1. tammikuuta 2008.^[5][6]

Poliisikoululla ehti olla vain kaksi johtajaa, Esa Meronen ja Anja Mikkola. Poliisiopiston johtajina olivat muun muassa Raimo Jalava, sittemmin Itä-Suomen lääninpoliisineuvoksena ollut Jorma Ahonen ja myöhempi oikeuskanslerinviraston kansliapäällikkö Klaus Helminen.

Poliisiammattikorkeakoulun rehtorina koulujen yhdistymisvaiheessa oli myöhempi poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen.^[11]

Entisen poliisiopiston rakennuksen Otaniemessä suunnitteli Matti Hirvonen ja rakennus rakennettiin vuonna 1961. Poliisiopetus loppui Espoossa kokonaan vuonna 2007.^lähde?

Kiinteistössä oli evakossa Soukan koulu vuosina 2008–2010 ja Tapiolan koulu vuosina 2011–2016. Rakennuksen sisällä oli tehty paljon muutoksia huoneisiin poistamalla, lisäämällä ja siirtämällä seiniä. Tapiolan koulua varten muutettiin korkeamman- eli asuntolasiiven huoneita yhdistämällä entisiä poliisioppilaiden asuinhuoneita luokkahuoneiksi. Matalammassa- eli opetussiivessä oli myös hieman muutettu huonejärjestystä.^[12]

Tapiolan koulu oli evakossa poliisiopistossa oman rakennuksensa peruskorjauksen (ja osittaisen uudelleenrakentamisen) vuoksi, joka tehtiin home- ja sisäilmaongelmien takia. Myöhemmin myös poliisiopiston rakennuksessa ilmeni sisäilmaongelmia, joten opetus siirrettiin parakkeihin pihalle ja poliisiopiston entiseen rakennukseen jäi vain opettajainhuone, vahtimestarin koppi, ruokala ja oppilaiden lokerot. Tapiolan koulun oman rakennuksen valmistuminen kesällä 2016 jätti poliisiopiston entisen rakennuksen tyhjäksi, sillä Tapiolan koulu pääsi omaan rakennukseensa takaisin alkaen syyslukukaudesta 2016.^lähde?

Tapiolan koulun siirryttyä kesäkuun 2016 alussa takaisin Tapiolaan, rakennus jäi omistajansa näkemyksen mukaan tarpeettomaksi ja se jäi odottamaan purkua. Syyskuussa 2016 poliisiopiston liikuntasalissa sattui tulipalo, jota epäiltiin tahallaan sytytetyksi.^[13] Rakennuksen purkaminen aloitettiin syksyllä 2016 ja se kesti kevääseen 2017 asti.^[14] Poliisioppilaitoksen paikalle valmistui alkuvuodesta 2019 uudisrakennus Aalto-yliopiston opiskelijoiden asuntolaksi.^[15]

Uuden opiskelija-asuntolan käytävien seinillä on kuvia/maalauksia, tms. teoksia vanhasta poliisiopistosta tai siihen liittyen^[16].

Vuodesta 2014 alkaen kaikki Poliisiammattikorkeakouluun valittavat perusopiskelijat suorittavat ammattikorkeakoulututkinnon. 180 opintopisteen tutkinto antaa kelpoisuuden miehistövirkoihin, esimerkiksi vanhemmaksi konstaapeliksi. Kolmivuotiseen koulutukseen kuuluu noin vuoden pituinen työharjoittelu poliisiyksikössä (nuorempana konstaapelina). Uutta tutkinnossa ovat esim. vapaasti valittavat opinnot.

Opintoihin kuuluu perus- ja ammattiopintoja (100 op), harjoittelu (55 op), opinnäytetyö (15 op) ja vapaasti valittavia opintoja (10 op). Perus- ja ammattiopinnot rakentuvat opintokokonaisuuksista, joita ovat Poliisityötä tukeva osaaminen (26 op), Valvonta- ja hälytystoimintaosaaminen (24 op), Rikostorjunta- ja tutkintaosaaminen (18 op) sekä Yhteiskunnallisen turvallisuuden kehittämisosaaminen (32 op).^[17]

Poliisiopiskelijat voivat saada Kelan opintotukea, kuten muutkin korkeakouluopiskelijat. Poliisiammattikorkeakoulun kampukselta on mahdollista vuokrata asunto.

Hakukriteerit poliisikoulutukseen ovat:^[18]

• Vähintään lukion oppimäärän, ylioppilastutkinnon, ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai muun vastaavan koulutuksen suorittaminen
• Sopiva terveydentila (mm. näöntarkkuuden ja kuulon osalta)
• Rehellisyys, nuhteettomuus ja luotettavuus
• Suomen kansalaisuus
• B-luokan ajo-oikeus

Suojelupoliisi tekee hakijasta perusmuotoisen turvallisuusselvityksen. Nuhteettomuuden arviointiin vaikuttavat tehtyjen rikosten lisäksi vireillä olevat rikosasiat, joissa hakija on rikoksesta epäiltynä tai vastaajana sekä sidonnaisuudet, jotka voivat vaarantaa poliisin tehtävien asianmukaisen ja riippumattoman hoitamisen.^[18] Kaikki tehdyt rikokset voivat heikentää sopivuutta poliisialalle, ja mahdollisten rikkomusten merkitys arvioidaan aina tapauskohtaisesti.^[19]

Esimerkiksi sotilaspoliisikoulutuksesta, vartijakokemuksesta tai hyvästä koulutodistuksesta ei saa lisäpisteitä. Vaatimuksiin ei kuulu varusmiespalveluksen suorittaminen, eikä myöskään sen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittamisesta saa lisäpisteitä poliisikoulutukseen haettaessa.^[19]

Pääsykoe on kaksivaiheinen. Ensimmäiseen vaiheeseen kutsutaan kaikki hakijat, jotka täyttävät hakuvaatimukset. Ensimmäisessä vaiheessa on kuntokokeen lisäksi kirjallinen koe eli essee, joka kirjoitetaan valintakoekirjan Kun isolla kengällä astuu, jää iso jälki perusteella,^[20] ja psykologisia testejä. Toiseen vaiheeseen kutsutaan ensimmäisessä vaiheessa menestyneet hakijat. Näissä kokeissa on haastattelu, yksilö- ja ryhmätehtävä ja täydentäviä psykologisia testejä. Valituille tehdään lisäksi terveystarkastus, huumausainetestaus ja turvallisuusselvitys. Myös uimataito tulee todistaa uintitaitotodistuksella.^[21]

Pääsykoe pisteytetään seuraavasti (enimmäispistemäärä 100 pistettä):^[22]

• Kirjallinen koe (0–30 pistettä)
• Kuntokoe (0–20 pistettä)
• Soveltuvuuden arviointi (0–50 pistettä)
  • Psykologinen osio (0–30 pistettä)
  • Haastattelu (0–15 pistettä)
  • Yksilö- ja ryhmätehtävä (0–5 pistettä)

Poliisin alipäällystö- ja päällystökoulutus uudistuvat osana tutkintouudistusta. Uusi laki Poliisiammattikorkeakoulusta tuli voimaan vuoden 2014 alusta.

Poliisialipäällystön erikoistumisopinnot (45 op) antavat kelpoisuuden alipäällystövirkoihin, esimerkiksi ylikonstaapeliksi. Uusi poliisi (ylempi AMK) -tutkinto on 120 opintopistettä ja antaa kelpoisuuden päällystötehtäviin (komisario, ylikomisario).

Poliisin jatko- ja täydennyskoulutukseen voi päästä vain poliisikoulutuksen suorittanut henkilö. Esimerkiksi poliisikoiranohjaajat, venepoliisit, moottorikelkkapoliisit ja moottoripyöräpoliisit ovat ensin suorittaneet poliisikoulutuksen ja hakeutuneet työkokemuksen jälkeen täydennyskoulutukseen.

• Julia Jansson, Markus Kari, Ilja Kokkonen ja Aura Kostiainen: Muodollisesti pätevä?: poliisikoulutus itsenäisessä Suomessa. Poliisiammattikorkeakoulu, 2018. Teoksen verkkoversio.
• Marko Vesterbacka (toim.): Kun isolla kengällä astuu, jää iso jälki. Poliisiammattikorkeakoulu, 4. laitos 2020.

 

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Poliisiammattikorkeakoulu.

• Poliisiammattikorkeakoulun kotisivu