Maria Gripe

Maria Gripe (o.s. Walter, 25. heinäkuuta 1923 – 5. huhtikuuta 2007) oli ruotsalainen lasten- ja nuortenkirjailija.

Gripe syntyi Vaxholmissa Tukholman läänissä, mutta muutti 6-vuotiaana perheensä mukana Örebrohon. Myöhemmin hän muutti Tukholmaan, missä hän suoritti ylioppilastutkintonsa (studentexamen) ja opiskeli yliopistossa. Vuonna 1946 hän meni naimisiin Harald Gripen kanssa, joka sittemmin kuvitti useimmat Maria Gripen kirjat. Harald Gripe menehtyi vuonna 1992. Heillä oli yksi lapsi, vuonna 1947 syntynyt Camilla, joka on äitinsä tavoin kirjoittanut useita lastenkirjoja.

Gripen ensimmäinen kirja Pienten eläinten kaupunki (I vår lilla stad) julkaistiin vuonna 1954. Läpimurtonsa hän teki 1960-luvun alussa vuonna 1961 julkaistun kirjan Josefin myötä. Myös kirjat Josefinin ystävä (Hugo och Josefin) ja Hugo ja Josefin (Hugo) sisältävän kirjasarjan pohjalta on tehty myös elokuva, vuonna 1967 ilmestynyt Hugo ja Josefin (Hugo och Josefin). Kolmesta muustakin Gripen kirjasta on tehty elokuvaversio, Anders Grönros ohjasi 1990-luvulla elokuvat kirjoista Lasinpuhaltajan lapset (Glasblåsarns barn) ja Vieras aikojen takaa (Agnes Cecilia – en sällsam historia), Kay Pollakin elokuva Elvis! Elvis! ilmestyi vuonna 1976. Hugo ja Josefin -sarjan lisäksi muita tunnetuimpia Gripen kirjasarjoja ovat 1970-luvulla julkaistu viisiosainen Elvis-sarja, jonka päähenkilö on jo kirjassa Julian talo (Julias hus och nattpappan) sivuhenkilönä esitelty Elvis Karlsson, sekä 1980-luvulla ilmestynyt, yliluonnollisia elementtejä sisältävä neliosainen Varjo-sarja (Skugg-serie), jonka pohjalta tehtiin vuonna 1989 Ruotsin televisiossa esitetty minisarja Flickan med stenbänken.

Yhteensä Gripe kirjoitti urallaan 38 kirjaa, joista viimeinen on vuonna 1997 julkaistu Annas blomma. Hänen kirjojaan on käännetty noin kolmellekymmenelle kielelle. Gripe voitti kirjoillaan useita palkintoja, muun muassa Astrid Lindgren -palkinnon vuonna 1972 ja H. C. Andersen -mitalin vuonna 1974. Gripe menehtyi huhtikuussa 2007 pitkäaikaiseen sairauteen.

Teokset

Pienten eläinten kaupunki (I vår lilla stad, 1954)
Pappa Pelleriinin tytär (Pappa Pellerins dotter, 1963, yhdessä Harald Gripen kanssa)
Lasinpuhaltajan lapset (Glasblåsarns barn, 1964)
Kummeli kolmantena (Nattpappan, 1968, yhdessä Harald Gripen kanssa)
Julian talo (Julias hus och nattpappan, 1971, yhdessä Harald Gripen kanssa)
Pörriäinen lentää hämärissä (Tordyveln flyger i skymningen, 1978)
Vieras aikojen takaa (Agnes Cecilia – en sällsam historia, 1981)
Hissillä neljänteen kerrokseen (Tre trappor upp med hiss, 1991)
Lotte ja salaisuudet (Eget rum, 1992)

Hugo ja Josefin

Josefin (Josefin, 1961, yhdessä Harald Gripen kanssa)
Josefinin ystävä (Hugo och Josefin, 1962, yhdessä Harald Gripen kanssa)
Hugo ja Josefin (Hugo, 1966, yhdessä Harald Gripen kanssa)

Elvis

Elvis ja auringonkukka (Elvis Karlsson, 1972, yhdessä Harald Gripen kanssa)
Elvis! Elvis! (Elvis! Elvis, 1973, yhdessä Harald Gripen kanssa)
Se ”oikea” Elvis (Den ”riktiga” Elvis, 1976, yhdessä Harald Gripen kanssa)
Aika erikoinen Elvis (Att vara Elvis, 1977, yhdessä Harald Gripen kanssa)
Elvis vain (Bara Elvis, 1979, yhdessä Harald Gripen kanssa)

Varjo

Salaisuus varjossa (Skuggan över stenbänken, 1982)
...ja metsän valkeat varjot (...och de vita skuggorna i skogen, 1984)
Varjojen lapset (Skuggornas barn, 1986)
Varjojen kätkö (Skugg-gömman, 1988)

Suomentamattomat teokset

När det snöade (1955, yhdessä Harald Gripen kanssa)
Kung Laban kommer (1956, yhdessä Harald Gripen kanssa)
Kvarteret Labyrinten (1956)
Sebastian och skuggan (1957, yhdessä Harald Gripen kanssa)
Stackars lilla Q (1957, yhdessä Harald Gripen kanssa)
Tappa inte masken (1959)
De små röda (1960, yhdessä Harald Gripen kanssa)
Landet utanför (1967, yhdessä Harald Gripen kanssa)
I klockornas tid (1965, yhdessä Harald Gripen kanssa)
Glastunneln (1969)
Tanten (1970)
Ellen, Dellen (1974)
Godispåsen (1985, yhdessä Harald Gripen kanssa)
Hjärtat som ingen ville ha (1989, yhdessä Hans Arnoldin kanssa)
Egna världar (1994)
Annas blomma (1997)

Kuunnelma

Gripen vuonna 1978 julkaistuun kirjaan Pörriäinen lentää hämärissä perustuen on tehty myös radiokuunnelma. Suomeksi se esitettiin Ylellä sarjana, jonka nimi oli Sittiäinen lentää hämärässä. Sarjan käsikirjoitti itse Maria Gripe yhdessä Kay Pollakin kanssa. Jännittävä nuortenkuunnelma pitää sisällään yliluonnollisia elementtejä. Pääosassa on Annika ja Jonas Berglund ja heidän ystävänsä David. Harmiton kesätyö johtaakin yhdessä tehtäviin salapoliisitutkimuksiin. Ylen tallennepalvelu on julkaissut kuunnelman C-kaseteilla ainakin vuonna 1980 ja 1986.^[1]^[2]^[3]^[4]

Kirjallisuutta

Ulkomaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. Toimittaneet Niklas Bengtsson ja Tittamari Marttinen. BTJ 1997.

Lähteet

↑ Maria Gripe: Sittiäinen lentää hämärässä : jännityssarja vuodelta 1980 www.finna.fi. 1988. Viitattu 25.12.2018.
↑ Kysy.fi: Lapsena kuuntelin radiosta jännittävää kuunnelmasarjaa "Sittiäinen lentää... Kysy.fi. 22.4.2011. Arkistoitu 26.12.2018. Viitattu 25.12.2018.
↑ Pörriäinen lentää hämärissä :: Maria Gripe. www.risingshadow.fi. Teoksen verkkoversio (viitattu 4.3.2019). fi-FI
↑ Pörriäinen lentää hämärissä www.kirjasampo.fi. Viitattu 25.12.2018.

Aiheesta muualla

Svenska Dagbladetin artikkeli Gripen kuolemasta (ruotsiksi)

[1] Maria Gripe: Sittiäinen lentää hämärässä : jännityssarja vuodelta 1980 www.finna.fi. 1988. Viitattu 25.12.2018.

[2] Kysy.fi: Lapsena kuuntelin radiosta jännittävää kuunnelmasarjaa "Sittiäinen lentää... Kysy.fi. 22.4.2011. Arkistoitu 26.12.2018. Viitattu 25.12.2018.

[3] Pörriäinen lentää hämärissä :: Maria Gripe. www.risingshadow.fi. Teoksen verkkoversio (viitattu 4.3.2019). fi-FI

[4] Pörriäinen lentää hämärissä www.kirjasampo.fi. Viitattu 25.12.2018.

[1]

[2]

[3]

[4]