1923

Vuosisadat	1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet	1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku 1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet	1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899 1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909 1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919 1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929 1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939 1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949 1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959 1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969 1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979 1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989 1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999 2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

Vuosi 1923 oli normaalivuosi, joka alkoi maanantaista.

Tapahtumia

Tammikuu–maaliskuu

1. tammikuuta – Forssa, Haaga ja Valkeakoski erotettiin kauppaloiksi Tammelan, Huopalahden ja Sääksmäen kunnista. Edellisenä vuonna Valkealasta erotettu Kouvola muuttui kauppalaksi. Koijärvi erotettiin Tammelasta itsenäiseksi kunnaksi.
6. tammikuuta – Helsingissä järjestettiin Suomen ensimmäinen julkinen radiokonsertti, joka koostui gramofonimusiikista.
10. tammikuuta – Liettua miehitti ja liitti Memelin alueen itseensä.
11. tammikuuta – Ruhrin miehitys: Ranska ja Belgia miehittivät Ruhrin alueen pakottaakseen Saksan jatkamaan velanmaksuaan.
27. tammikuuta – Saksan kansallissosialistisen puolueen (NSDAP) ensimmäiset puoluepäivät alkoivat Münchenissä.
30. tammikuuta – Presidentti K. J. Ståhlberg nimitti Suomen Pankin pääjohtajaksi lakitieteen kandidaatti Risto Rytin. Edellinen pääjohtaja Otto Stenroth oli erotettu hänen syyllistyttyään valuuttakeinotteluun.
5. helmikuuta – Ensimmäiset Salpausselän kisat alkoivat Lahdessa.
15. helmikuuta – Tampereen Kattohuopatehdas Oy:n puinen kaksikerroksinen vuonna 1865 rakennettu tehdasrakennus, jossa sijaitsi kaksi paperikonetta ja puuhiomo tuhoutui tulipalossa Tampereella. Tulipalossa kuoli neljä tehtaan työntekijää ja aineelliset vahingot olivat yli kaksi miljoonaa markkaa.^[1]
19. helmikuuta – Säveltäjä Jean Sibelius johti kuudennen sinfoniansa ensiesityksen Helsingissä.
23. helmikuuta – Eduskunta sääti luonnonsuojelulain.
3. maaliskuuta – Yhdysvaltalaisen Time-aikakauslehden ensimmäinen numero ilmestyi.
9. maaliskuuta – Vladimir Lenin sai kolmannen sairauskohtauksen, joka vei hänet vuoteenomaksi ja teki puhekyvyttömäksi. Hän erosi Neuvostoliiton johdosta.
10. maaliskuuta – Alfred Rosenberg tuli Saksan kansallissosialistisen puolueen pää-äänenkannattajan Völkischer Beobachterin päätoimittajaksi.

Huhtikuu–kesäkuu

17. huhtikuuta – Yli 200 ihmistä menetti kotinsa Varkaudessa riehuneessa suurpalossa.
24. huhtikuuta – Irlannin sisällissota päättyi.
1. toukokuuta – Adolf Hitler ja joukko hänen kannattajiaan järjestivät aseellisen mielenosoituksen Münchenissä tarkoituksenaan häiritä sosialistien vappujuhlia. Poliisi riisui joukon aseista.
12. toukokuuta – J. V. Snellmanin patsas paljastettiin Suomen Pankin edustalla Helsingissä.
25. toukokuuta – Eduskunta hyväksyi ilmailulain.
26. toukokuuta – 27. toukokuuta – Ranskassa järjestettiin ensimmäinen Le Mansin 24 tunnin ajo.
9. kesäkuuta – Sotilasvallankaappaus Bulgariassa.
18. kesäkuuta – Tulivuori Etna purkautui Italiassa. 60 000 ihmistä jäi kodittomaksi.

Heinäkuu–syyskuu

Yhdysvaltain laivaston hävittäjiä rantaan ajaneina Honda Pointissa

6. heinäkuuta – Neuvostoliiton ensimmäinen perustuslaki astui voimaan.
20. heinäkuuta – Pancho Villa salamurhattiin.
24. heinäkuuta – Lausannen sopimus: Turkin rajat sovittiin Kreikan, Bulgarian ja ensimmäisen maailmansodan voittajien kanssa.
2. elokuuta – Yhdysvaltain presidentti Warren G. Harding kuoli toimessaan, varapresidentti Calvin Coolidgesta tuli uusi presidentti.
3. elokuuta – Suomen vt. sisäministerinä toiminut oikeusministeri Otto Åkesson määräsi vangittavaksi yli 200 johtavaa suomalaista kommunistia, joukossa kaikki 27 Sosialistisen työväenpuolueen kansanedustajaa.
1. syyskuuta – Suuri Kantōn maanjäristys ja sitä seuranneet tulipalot tuhosivat Tokion ja Jokohaman, 140 000 ihmistä menetti henkensä.
4. syyskuuta – Kahdeksan henkilöä hukkui Salmissa kun Oy Hosainoffin sahan työläisiä Tulemajoen yli kuljettanut vene kaatui virrassa. Pienikokoisessa veneessä oli kaikkiaan 17 henkilöä, joista 9 saatiin pelastettua.
6. syyskuuta – Italia miehitti lyhytaikaisesti Korfun italialaisen upseerin murhan jälkeen. Kansainliitto protestoi asiaa.
8. syyskuuta – Seitsemän Yhdysvaltain laivaston hävittäjää ajoi navigointivirheen vuoksi rantaan Kaliforniassa, jolloin 23 laivaston sotilasta kuoli. Tapaus tuli tunnetuksi Honda Pointin katastrofina (engl. Honda Point Disaster).^[2]
13. syyskuuta – Miguel Primo de Rivera nousi Espanjan johtoon sotilasvallankaappauksen seurauksena.

Lokakuu–joulukuu

2. lokakuuta – Saksalainen 1 450 tonnin ruislastia Pietarista Vaasaan tuomassa ollut rahtilaiva Adrana ajoi sakeassa sumussa karille ja upposi Vaasan saaristossa Korsnäsin edustalla. Laivan miehistö ja kapteeni pelastuivat.^[3]
11. lokakuuta – Rakenteilla olleen teräsbetonisen Korian rautatiesillan holvikaaren rakennustelineet sortuivat Kymijokeen. Sillan vastavalettu holvikaari ei kuitenkaan pudonnut jokeen ja sen vauriot saatiin korjattua niin että silta voitiin ottaa käyttöön 1925.^[4]
15. lokakuuta – Ruotsalaisen Toll & Co:n puinen moottorialus Valborg törmäsi Viipurissa Kirkkosaaren rautatiesillan kääntöosaan vaurioittaen sitä. Törmäyksen seurauksena Saimaan kanavan liikenne keskeytyi useiksi päiviksi sillan korjaustöiden vuoksi ja rautatieliikenne häiriytyi pahasti.^[5]
16. lokakuuta – Walt Disney ja hänen veljensä Roy O. Disney perustivat The Walt Disney Companyn alunperin nimellä Disney Brothers Studio.
29. lokakuuta – Kemal Atatürk julisti Turkin tasavallan perustetuksi. Atatürkista tuli uuden tasavallan presidentti ja tasavallan uudeksi pääkaupungiksi tuli Istanbulin asemesta Ankara.
29. lokakuuta – Munakan rautatieonnettomuus : Seinäjoki-Vaasa-radalla Kyrönjoen ylittävä Munakan rautatiesilta vaurioitui pahoin ja useita tavaravaunuja tuhoutui kun junassa lastina ollut suuri höyrykattila tarttui sillan rakenteisiin. Rautatieliikenne radalla keskeytyi pitkäksi aikaa.^[6]
1. marraskuuta – Bruno Lucander perusti Suomen ensimmäisen lentoyhtiön, Aero O/Y:n (nykyinen Finnair).
1. marraskuuta – Suomen ensimmäiset säännölliset yleisradiolähetykset alkoivat Tampereella.
8. marraskuuta – Oluttupavallankaappaus: Adolf Hitler johti natseja epäonnistuneessa vallankaappausyrityksessä Münchenissä. Poliisi ja armeija tukahduttivat yrityksen seuraavana päivänä.
11. marraskuuta – Erkki Karun ohjaaman Nummisuutarit-elokuvan ensi-ilta oli Helsingissä.
1. joulukuuta – Pohjois-Italiassa Scalven laaksossa Bergamon maakunnassa Glenon padon murtumisen seurauksena syntyneissä tulvissa kuoli ainakin 356 ihmistä.
6. joulukuuta – Pääministeri Stanley Baldwinin johtamat protektionistista tullipolitiikkaa ajaneet konservatiivit menettivät Ison-Britannian parlamentin alahuoneen vaaleissa 86 paikkaa ja enemmistöasemansa. Vaalien voittajia olivat Ramsay MacDonaldin Labour-puolue ja Herbert Henry Asquithin Liberaalipuolue.
7. joulukuuta – SDP teki hallitukselle välikysymyksen Sosialistisen Työväenpuolueen kansanedustajien vangitsemisen vuoksi. Hallitus sai luottamuslauseen.
21. joulukuuta – Ranskan laivaston ilmalaiva Dixmude räjähti ilmassa ja syöksyi Välimereen Sisilian rannikon edustalla. Onnettomuudessa menehtyi 50 ihmistä. Ilmalaiva oli alunperin rakennettu ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheessa Saksan laivastolle L 72 nimisenä ja sitä oli tarkoitus käyttää New Yorkin pommittamiseen. Sodan jälkeen se luovutettiin sotakorvauksena Ranskaan ja se teki ensilentonsa heinäkuussa 1920.
29. joulukuuta – Matkaselkä–Suojärvi-rata valmistui vuodenvaihteessa.^[7]

Tuntematon päivämäärä

Seinäjoen seudulla Nurmon rajalta Ilmajoelle ulottuvalla alueella oli pahoja syystulvia runsaiden sateiden seurauksena.^[8]

Syntyneitä

Tammikuu–maaliskuu

1. tammikuuta – Valentina Cortese, italialainen näyttelijä (k. 2019)
1. tammikuuta – Milt Jackson, yhdysvaltalainen jazzmuusikko (k. 1999)
1. tammikuuta – Valo Radev, bulgarialainen elokuvaohjaaja (k. 2001)
8. tammikuuta – Larry Storch, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2022)
10. tammikuuta – Pehr-Olof Sirén, suomalainen näyttelijä (k. 1986)
11. tammikuuta – Gertrud Sigurdsen, ruotsalainen poliitikko (k. 2015)
12. tammikuuta – Eva Hemming, suomalainen näyttelijä ja tanssitaiteilija (k. 2007)
12. tammikuuta – Alice Miller, sveitsiläinen psykologi ja kirjailija (k. 2010)
17. tammikuuta – Jussi Valtakoski, suomalainen teatteriammattilainen (k. 2010)
18. tammikuuta – Eino Lehtonen, suomalainen näyttelijä ja ohjaaja (k. 2010)
19. tammikuuta – Jean Stapleton, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2013)
22. tammikuuta – Diana Douglas, bermudalainen näyttelijä (k. 2015)
22. tammikuuta – Friedrich Zehm, saksalainen säveltäjä (k. 2007)
25. tammikuuta – Arvid Carlsson, vuoden 2000 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut ruotsalainen tiedemies (k. 2018)
30. tammikuuta – Leonid Gaidai, venäläinen elokuvaohjaaja (k. 1993)
30. tammikuuta – Ilta Liukku, suomalainen lasten- ja nuortenkirjailija (k. 2003)
31. tammikuuta – Norman Mailer, yhdysvaltalainen kirjailija (k. 2007)
2. helmikuuta – Svetozar Gligorić, serbialainen shakin suurmestari (k. 2012)
4. helmikuuta – Belisario Betancur, Kolumbian presidentti 1982–1986 (k. 2018)
9. helmikuuta – Mary Barnes, englantilainen taidemaalari (k. 2001)
10. helmikuuta – Ahti Karjalainen, Suomen pääministeri, moninkertainen ulkoministeri ja Suomen Pankin johtaja (k. 1990)
10. helmikuuta – Cesare Siepi, italialainen oopperalaulaja (k. 2010)
12. helmikuuta – Franco Zeffirelli, italialainen ooppera- ja elokuvaohjaaja (k. 2019)
13. helmikuuta – Charles Elwood Yeager (”Chuck Yeager”), yhdysvaltalainen lentäjä (ylitti ensimmäisenä äänennopeuden) (k. 2020)
17. helmikuuta – Hwang Jang-yop, pohjoiskorealainen poliitikko (k. 2010)
20. helmikuuta – Matti Pihlaja, suomalainen näyttelijä (k. 1973)
24. helmikuuta – Fred Steiner, yhdysvaltalainen säveltäjä (k. 2011)
28. helmikuuta – Charles Durning, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2012)
9. maaliskuuta – Benito Jacovitti, italialainen sarjakuvapiirtäjä (k. 1997)
9. maaliskuuta – Walter Kohn, vuoden 1998 Nobelin kemianpalkinnon saanut itävaltalais-yhdysvaltalainen fyysikko (k. 2016)
10. maaliskuuta – Val Logsdon Fitch, vuoden 1980 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko (k. 2015)
12. maaliskuuta – Wally Schirra, yhdysvaltalainen astronautti (k. 2007)
22. maaliskuuta – Marcel Mangel (”Marcel Marceau”), ranskalainen miimikko (k. 2007)

Huhtikuu–kesäkuu

2. huhtikuuta – Gloria Henry, amerikkalainen näyttelijä (k. 2021)
4. huhtikuuta – Gene Reynolds, amerikkalainen näyttelijä (k. 2020)
4. huhtikuuta – Peter Vaughan, brittiläinen näyttelijä (k. 2016)
5. huhtikuuta – Ernest Mandel, saksalais-belgialainen vallankumousteoreetikko (k. 1995)
5. huhtikuuta – Nguyễn Văn Thiệu, Etelä-Vietnamin presidentti (k. 2001)
9. huhtikuuta – Pia Hattara, suomalainen näyttelijä (k. 2015)
12. huhtikuuta – Aune Haarla, suomalainen radiotoimittaja (k. 1976)
13. huhtikuuta – Don Adams, yhdysvaltalainen komedianäyttelijä (k. 2005)
14. huhtikuuta – Roberto De Vicenzo, argentiinalainen golfaaja (k. 2017)
25. huhtikuuta – Francis Graham-Smith, brittiläinen tähtitieteilijä ja Astronomer Royal
27. huhtikuuta – Pekka Jauho, suomalainen fysiikan professori, akateemikko ja VTT:n pääjohtaja (k. 2015)
30. huhtikuuta – Ghedi Lönnberg, suomalainen näyttelijä (k. 2003)
1. toukokuuta – Joseph Heller, yhdysvaltalainen kirjailija (k. 1999)
3. toukokuuta – Pekka Haarla, suomalainen toimitusjohtaja, konsuli ja poliitikko (k. 2021)
5. toukokuuta – Cathleen Synge Morawetz, kanadalais-yhdysvaltalainen matemaatikko (k. 2017)
10. toukokuuta – Heydər Əliyev, Azerbaidžanin presidentti (k. 2003)
16. toukokuuta – Merton Miller, vuoden 1990 ns. Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen ekonomisti (k. 2000)
26. toukokuuta – Roy Dotrice, brittiläinen näyttelijä (k. 2017)
26. toukokuuta – James Arness, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2011)
27. toukokuuta – Heinz Alfred Kissinger (”Henry Kissinger”), vuoden 1973 Nobelin rauhanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen diplomaatti (k. 2023)
27. toukokuuta – Sumner Redstone, yhdysvaltalainen liikemies (k. 2020)
28. toukokuuta – György Ligeti, unkarilais-itävaltalainen säveltäjä (k. 2006)
28. toukokuuta – Karl Vaino, virolainen kommunistipoliitikko (k. 2022)
29. toukokuuta – Oiva Kiiski, suomalainen näytelmäkirjailija (k. 2006)
29. toukokuuta – Eugene Wright, yhdysvaltalainen jazzbasisti (k. 2020)
31. toukokuuta – Rainier III, Monacon ruhtinas (k. 2005)
2. kesäkuuta – Lloyd Shapley, vuoden 2012 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen matemaatikko ja taloustieteilijä (k. 2016)
3. kesäkuuta – Pauli Raunio, suomalainen ortopedi (k. 2000)
4. kesäkuuta – Jukka Uunila, suomalainen urheilujohtaja (k. 2021)
6. kesäkuuta – V. C. Andrews, yhdysvaltalainen kirjailija (k. 1986)
10. kesäkuuta – Aase Nordmo Løvberg, norjalainen oopperalaulaja (k. 2013)
12. kesäkuuta – Juan Arza, espanjalainen jalkapalloilija (k. 2011)

Heinäkuu–syyskuu

2. heinäkuuta – Wisława Szymborska, vuoden 1996 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut puolalainen runoilija, esseisti, kriitikko ja kääntäjä (k. 2012)
6. heinäkuuta – Wojciech Jaruzelski, puolalainen kenraali ja Puolan presidentti (k. 2014)
10. heinäkuuta – Arne Grimstad, norjalainen kirjailija ja toimittaja (k. 2019)
12. heinäkuuta – Paavo Tiilikainen, suomalainen poliitikko ja ministeri (k. 2007)
14. heinäkuuta – René G. Favaloro, argentiinalainen sydänkirurgi (k. 2000)
17. heinäkuuta – Matti Maijala, suomalainen Keskustan kansanedustaja, pankinjohtaja ja kunnallisneuvos (k. 2007)
21. heinäkuuta – Olavi Ahonen, suomalainen näyttelijä (Tuntematon sotilas) (k. 2000)
21. heinäkuuta – Rudolph A. Marcus, vuoden 1992 Nobelin kemianpalkinnon saanut kanadalainen kemisti
22. heinäkuuta – Bob Dole, yhdysvaltalainen republikaanipoliitikko (k. 2021)
1. elokuuta – Erling Stordahl, norjalainen muusikko ja vammaisaktivisti (k. 1994)
2. elokuuta – Szymon Perski (”Shimon Peres”), vuoden 1994 Nobelin rauhanpalkinnon saanut Israelin presidentti (k. 2016)
9. elokuuta – Hillevi Lagerstam, suomalainen näyttelijä (k. 1998)
9. elokuuta – Marjatta Väänänen, suomalainen poliitikko, kansanedustaja ja ministeri (Keskusta) (k. 2020)
10. elokuuta – Rhonda Fleming, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2020)
13. elokuuta – Veikko Tähkä, suomalainen psykologi, psykoanalyytikko ja professori (k. 2012)
15. elokuuta – Naim Frashëri, albanialainen näyttelijä (k. 1975)
15. elokuuta – Rose Marie, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2017)
16. elokuuta – Johannes Rinne, Johannes, Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa 1987–2001 (k. 2010)
21. elokuuta – Veikko Haakana, suomalainen kirjailija (k. 2018)
23. elokuuta – Leo Leandros, kreikkalainen muusikko
25. elokuuta – Reima Pietilä, suomalainen arkkitehti (k. 1993)
29. elokuuta – Richard Attenborough, englantilainen näyttelijä (k. 2014)
30. elokuuta – Gerhard Wimberger, itävaltalainen säveltäjä ja kapellimestari (k. 2016)
1. syyskuuta – Rocky Marciano, yhdysvaltalainen nyrkkeilijä (k. 1969)
5. syyskuuta – Jaakko Jokelin, suomalainen näyttelijä ja teatteriohjaaja (k. 1985)
9. syyskuuta – Daniel Carleton Gajdusek, vuoden 1976 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen lääketieteilijä (k. 2008)
11. syyskuuta – Sylvia van der Moer (”Petronella”), hollantilainen Lapissa toiminut kullankaivaja (k. 2014)
12. syyskuuta – Kyllikki Villa, suomalainen maailmanmatkaaja, suomentaja ja kirjailija (k. 2010)
16. syyskuuta – Sakari Jurkka, suomalainen näyttelijä (k. 2012)
20. syyskuuta – Helinä Viitanen, suomalainen näyttelijä (k. 2013)
30. syyskuuta – Max Jakobson, suomalainen diplomaatti, elinkeinoelämän vaikuttaja ja ministeri (k. 2013)

Lokakuu–joulukuu

3. lokakuuta – Olli Tikka, suomalainen upseeri ja prikaatinkomentaja (k. 2012)
4. lokakuuta – John Charles Carter (”Charlton Heston”), yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Ben-Hur) (k. 2008)
5. lokakuuta – Glynis Johns, brittiläinen näyttelijä (k. 2024)
7. lokakuuta – Osmo Harkimo, suomalainen elokuvaaja (k. 2007)
8. lokakuuta – Reidar T. Larsen, norjalainen poliitikko (k. 2012)
10. lokakuuta – Nicholas Parsons, brittiläinen televisio- ja radiojuontaja ja näyttelijä (k. 2020)
10. lokakuuta – Murray Walker, brittiläinen Formula 1 -selostaja (k. 2021)
13. lokakuuta – Helena Eeva (”A. Kajo”, ”Helen Neva”, ”L. Suolakivi”, ”Arvi Tarvainen”, ”Asser Tervasmäki”, ”Tjärbacka”, ”Aarne Torniainen”), suomalainen iskelmäsanoittaja (k. 1960)
18. lokakuuta – Elisabeth Schweigaard Selmer, norjalainen poliitikko (k. 2009)
29. lokakuuta – Roy Lichtenstein, yhdysvaltalainen pop-taiteilija (k. 1997)
4. marraskuuta – Gunvor Sandkvist, suomalainen näyttelijä (k. 2014)
6. marraskuuta – Armas Vainio, suomalainen kuvataiteilija ja taiteilijaprofessori (k. 2003)
8. marraskuuta – Jack Kilby, vuoden 2000 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen keksijä ja insinööri (k. 2005)
12. marraskuuta – Poul Søgaard, tanskalainen poliitikko (k. 2016)
16. marraskuuta – Kantha Rao, intialainen näyttelijä (k. 2009)
18. marraskuuta – Alan Shepard, yhdysvaltalainen astronautti (k. 1998)
20. marraskuuta – Nadine Gordimer, vuoden 1991 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut eteläafrikkalainen kirjailija (k. 2014)
23. marraskuuta – Reto Perl, sveitsiläinen jääkiekkoilija ja olympiamitalisti (k. 1987)
25. marraskuuta – Mauno Koivisto, Suomen tasavallan presidentti 1982–1994 (k. 2017)
30. marraskuuta – Antti Suviranta, suomalainen lakimies ja professori (KHO:n presidentti) (k. 2008)
1. joulukuuta – Maurice de Bevere (”Morris”), belgialainen sarjakuvapiirtäjä (k. 2001)
2. joulukuuta – Maria Callas, kreikkalais-yhdysvaltalainen oopperalaulaja (k. 1977)
2. joulukuuta – Jørgen Peder Hansen, tanskalainen poliitikko (k. 1994)
5. joulukuuta – Vladimir Tendrjakov, venäläinen kirjailija (k. 1984)
13. joulukuuta – Philip Anderson, vuoden 1977 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen teoreettinen fyysikko (k. 2020)
15. joulukuuta – Freeman Dyson, englantilaissyntyinen yhdysvaltalainen fyysikko ja matemaatikko (k. 2020)
15. joulukuuta – Jon Ola Norbom, norjalainen poliitikko (k. 2020)
23. joulukuuta – James Stockdale, yhdysvaltalainen amiraali (k. 2005)
26. joulukuuta – Sakari T. Lehto, suomalainen teollisuusjohtaja ja ministeri (k. 2006)
27. joulukuuta – Péter Hajdú, unkarilainen kielitieteilijä (k. 2002)
27. joulukuuta – Kaarlo Pitsinki, suomalainen poliitikko ja maaherra (k. 2015)

Kuolleita

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1923 kuolleista henkilöistä

Tammikuu–maaliskuu

3. tammikuuta – Jaroslav Hašek, tšekkiläinen kirjailija ja humoristi (s. 1883)
5. tammikuuta – Filadelfo Simi, italialainen taidemaalari (s. 1849)
6. tammikuuta – Nephi Anderson, yhdysvaltalainen uskonnollinen kirjailija (s. 1865)
7. tammikuuta – Matti Tervaniemi, suomalainen kansanedustaja (s. 1859)
8. tammikuuta – Vilppu Koskimies (”Vilppu Kaukonen”), suomalainen opettaja ja runoilija (s. 1868)
9. tammikuuta – Katherine Mansfield, uusiseelantilainen kirjailija (s. 1888)
11. tammikuuta – Konstantin I, Kreikan kuningas 1913–1917 ja 1920–1922 (s. 1868)
11. tammikuuta – Paul Thuneberg, suomalainen lääkäri ja Edistyspuolueen kansanedustaja (s. 1865)
12. tammikuuta – Johan Erik Stenberg, ruotsalainen arkkitehti (s. 1845)
12. tammikuuta – Kaarle Wärri, suomalainen talonpoikaissäädyn valtiopäivämies (s. 1839)
13. tammikuuta – Alexandre Ribot, ranskalainen poliitikko ja pääministeri (s. 1842)
14. tammikuuta – Zübeyde Hanım, Turkin tasavallan perustaja Mustafa Kemal Atatürkin äiti (s. 1857)
14. tammikuuta – Louis Richardet, sveitsiläinen ampuja ja olympiamitalisti (s. 1864)
18. tammikuuta – Heikki Ojansuu, suomalainen kielentutkija ja professori (s. 1873)
31. tammikuuta – Eligiusz Niewiadomski, puolalainen taidemaalari ja poliittinen murhaaja (teloitettiin) (s. 1869)
3. helmikuuta – Georg von Rosen, ruotsalainen kreivi ja taidemaalari (s. 1843)
8. helmikuuta – Bernard Bosanquet, englantilainen filosofi ja politiikan teoreetikko (s. 1848)
10. helmikuuta – Wilhelm Röntgen, vuoden 1901 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut saksalainen fyysikko (röntgensäteily) (s. 1845)
14. helmikuuta – Uno B. Roos, suomalainen lyseon lehtori ja Suomen polaariretkikunnan havaintojentekijä (s. 1862)
22. helmikuuta – Théophile Delcassé, ranskalainen valtiomies (s. 1852)
23. helmikuuta – Damdiny Sühbaatar, mongolialainen itsenäisyys- ja vallankumoustaistelija (s. 1893)
26. helmikuuta – George Perkins, yhdysvaltalainen republikaanipoliitikko (s. 1839)
3. maaliskuuta – Georg von Rosen, ruotsalainen kreivi ja taidemaalari (s. 1843)
6. maaliskuuta – Erik Karlsson-Ramsdahl, suomenruotsalainen runoilija (s. 1875)
8. maaliskuuta – Frans Johan Valbäck, suormenruotsalainen toimittaja ja kirjailija (s. 1852)
8. maaliskuuta – Johannes van der Waals, vuoden 1910 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut alankomaalainen fyysikko ja kemisti (s. 1837)
13. maaliskuuta – Erik Alopaeus, suomalainen juristi ja ensimmäinen eduskunnan oikeusasiamies (s. 1883)
14. maaliskuuta – Henrik Wigström, suomalainen kultaseppä (s. 1862)
24. maaliskuuta – Oskar Rudolf Gauffin, suomalainen puutarhasuunnittelija (s. 1848)
26. maaliskuuta – Sarah Bernhardt, ranskalainen näyttelijätär (s. 1844)
27. maaliskuuta – James Dewar, skotlantilainen fyysikko, kemisti ja keksijä (s. 1842)
28. maaliskuuta – Michel Joseph Maunoury, ranskalainen kirjailija (s. 1847)

Huhtikuu–kesäkuu

3. huhtikuuta – Alberta Falck, suomenruotsalainen kirjailija (s. 1849)
4. huhtikuuta – Juli Martov, venäläinen vallankumouksellinen ja marxismin teoreetikko (s. 1873)
4. huhtikuuta – John Venn, brittiläinen loogikko ja filosofi (Venn-diagrammi) (s. 1934)
5. huhtikuuta – George Edward Stanhope Molyneux Herbert (Lordi Carnarvon), englantilainen aatelismies ja amatööriegyptologi (Tutankhamonin haudan löytäjä) (s. 1866)
10. huhtikuuta – Theodor Homén, suomalainen sovelletun fysiikan professori ja kansanedustaja (s. 1858)
10. huhtikuuta – Liam Lynch, irlantilainen kenraali, Irlannin tasavaltalaisarmeijan (IRA) komentaja (s. 1893)
10. huhtikuuta – August Vatanen, suomalainen työmies, agitaattori ja kansanedustaja (s. 1856)
11. huhtikuuta – Wäinö Wiljamaa, suomalainen näyttelijä (s. 1874)
13. huhtikuuta – Pentti Halttunen, suomalainen kansanrunoilija (s. 1849)
17. huhtikuuta – Bror Brenner, suomalainen kilpapurjehtija ja olympiamitalisti (s. 1855)
20. huhtikuuta – Jooseppi Mustakallio, suomalainen pastori, runoilija, sanoittaja ja Suomen Lähetysseuran lähetysjohtaja (s. 1857)
20. huhtikuuta – Olli Pajari, suomalainen kansanedustaja (s. 1860)
25. huhtikuuta – Daniil Maiorov, udmurttilainen runoilija (s. 1889)
25. huhtikuuta – Mathilda Roslin, suomalainen toimittaja ja kirjailija (s. 1837)
2. toukokuuta – Mimmi Bähr, suomalainen keksijä ja kaunokirjoitustaidon kehittäjä (s. 1844)
4. toukokuuta – Ralph McKittrick, yhdysvaltalainen golfaaja ja tennispelaaja (s. 1877)
10. toukokuuta – Vatslav Vorovski, venäläinen bolševikki ja diplomaatti (s. 1871)
13. toukokuuta – Maria Schwartzberg, suomalainen taidemaalari ja tekstiilitaiteilija (s. 1873)
14. toukokuuta – Antti William Heikkilä, suomalainen juristi ja senaattori (s. 1866)
15. toukokuuta – Charles de Freycinet, ranskalainen insinööri, poliitikko ja pääministeri (s. 1828)
17. toukokuuta – Knut Sarlin, suomalainen toimittaja ja suomentaja (s. 1882)
21. toukokuuta – Ferdinand Walsin Esterházy, ranskalainen upseeri ja vakooja (s. 1847)
23. toukokuuta – Otto Bahr Halvorsen, Norjan pääministeri (s. 1872)
29. toukokuuta – Adolf Oberländer, saksalainen pilapiirtäjä (s. 1845)
31. toukokuuta – Walther Kadow, saksalainen opettaja ja kommunisti (murhattiin) (s. 1860)
3. kesäkuuta – Julius Johnson, suomalainen liikemies, tilanomistaja ja kauppaneuvos (s. 1845)
4. kesäkuuta – Juan Soldevilla y Romero, espanjalainen kardinaali (s. 1843)
7. kesäkuuta – Aksel Werner Ruusuvaara, suomalainen juristi ja senaattori (s. 1867)
9. kesäkuuta – Takeo Arishima, japanilainen kirjailija (s. 1878)
10. kesäkuuta – Pierre Loti, ranskalainen meriupseeri ja kirjailija (s. 1850)
14. kesäkuuta – Aleksandăr Stambolijski, Bulgarian pääministeri (s. 1879)
20. kesäkuuta – Sigrid Lehrbäck, suomalainen taidemaalari (s. 1876)
22. kesäkuuta – Kaarle F. Rinne, suomalainen kirjallisuuden suomentaja (s. 1863)
24. kesäkuuta – Einar Sjöström, suomalainen arkkitehti (s. 1882)
24. kesäkuuta – Edith Södergran, suomenruotsalainen runoilija (Dikter) (s. 1892)
26. kesäkuuta – Robert Boldt, suomalainen opettaja ja kotiseutututkimuksen uranuurtaja (s. 1861)

Heinäkuu–syyskuu

7. heinäkuuta – Karl Alfred Lundqvist, suomalainen kirjailija ja suomentaja (s. 1858)
9. heinäkuuta – William R. Day, yhdysvaltalainen lakimies ja diplomaatti (s. 1849)
11. heinäkuuta – Kalle Myllylä, suomalainen valtiopäivämies ja kansanedustaja (s. 1844)
15. heinäkuuta – Semjon Alapin, liettualais-venäläinen shakinpelaaja ja avausteorioitsija (s. 1856)
15. heinäkuuta – Henry Hoyle Howorth, brittiläinen poliitikko, lakimies ja tieteilijä (s. 1842)
15. heinäkuuta – Wilhelm Jerusalem, itävaltalainen filosofi (s. 1854)
19. heinäkuuta – Daniel Nyblin, norjalaissyntyinen suomalainen valokuvaaja (s. 1856)
19. heinäkuuta – Aksel Törnudd, suomalainen säveltäjä ja musiikkipedagogi (s. 1874)
20. heinäkuuta – José Doroteo Arango Arámbula (”Pancho Villa”), meksikolainen kenraali (s. 1878)
23. heinäkuuta – Charles Dupuy, ranskalainen poliitikko ja pääministeri (s. 1851)
28. heinäkuuta – Pontus Fahlbeck, ruotsalainen historioitsija ja valtiotieteilijä (s. 1850)
30. heinäkuuta – Mikko Knuutila, suomalainen valtiopäivämies ja kansanedustaja (s. 1847)
1. elokuuta – Juho Keski-Pukkila, suomalainen puukkojunkkari (s. 1885)
2. elokuuta – Warren G. Harding, Yhdysvaltain presidentti (s. 1865)
9. elokuuta – Bertha Paulig, suomalainen toimitusjohtaja (s. 1857)
10. elokuuta – Agostino Richelmy, italialainen kardinaali (s. 1850)
10. elokuuta – Joaquín Sorolla, espanjalainen taidemaalari (s. 1863)
16. elokuuta – Karl Nordström, ruotsalainen taidemaalari (s. 1855)
19. elokuuta – Frans Klemetti, suomalainen Etsivän keskuspoliisin päällikkö (s. 1886)
19. elokuuta – Vilfredo Pareto, italialais-ranskalainen yhteiskunta- ja taloustieteilijä, sosiologi ja filosofi (s. 1848)
21. elokuuta – Johan Viktor Myllykorpi, suomalainen saarnaaja ja arkkiveisujen tekijä (s. 1861)
27. elokuuta – Georges de la Chapelle, ranskalainen tennispelaaja (s. 1868)
8. syyskuuta – Santeri Louhelainen, suomalainen mylläri, toimitsija ja SDP:n kansanedustaja (s. 1878)
10. syyskuuta – Gerhard Sohlberg, suomalainen arkkitehti (s. 1862)
11. syyskuuta – Ole Østmo, norjalainen ampuja ja olympiamitalisti (s. 1866)
12. syyskuuta – Zhang Xun, kiinalainen kenraali (s. 1854)
13. syyskuuta – Juho Raappana, suomalainen asianajaja ja päätoimittaja (s. 1869)
14. syyskuuta – Ernst Lagus, suomalainen valtiopäivämies ja kirjailija (s. 1859)
16. syyskuuta – Noe Itō, japanilainen anarkisti, kirjailija, toimittaja ja yhteiskuntakriitikko (s. 1895)
18. syyskuuta – Yrjö Mäkelin, suomalainen suutari, toimittaja ja poliitikko (s. 1875)
23. syyskuuta – John Morley, brittiläinen liberaalipoliitikko ja elämäkertakirjailija (s. 1838)
23. syyskuuta – Mihail Stahovitš, venäläinen poliitikko ja runoilija, Suomen kenraalikuvernööri 1917 (s. 1861)
26. syyskuuta – Aubrey Herbert, brittiläinen diplomaatti ja tiedustelu-upseeri (s. 1880)

Lokakuu–joulukuu

6. lokakuuta – Oscar Browning, englantilainen kirjailija, historioitsija ja akateemikko (s. 1837)
9. lokakuuta – Henry Markham, yhdysvaltalainen republikaanipoliitikko (s. 1840)
9. lokakuuta – Tommaso Salvadori, italialainen eläin- ja lintutieteilijä (s. 1835)
13. lokakuuta – Herman Adolf Printz, suomalainen insinööri, paperimestari, kasvien keräilijä ja puutarhaviljelyjen harrastaja (s. 1849)
16. lokakuuta – Naima Jakobson, suomenruotsalainen kirjailija (s. 1866)
16. lokakuuta – Lev Tihomirov, venäläinen vallankumouksellinen narodnikki (s. 1852)
18. lokakuuta – Achilles Christides, kreikkalais-suomalainen liikemies ja tupakkatehtailija (s. 1863)
19. lokakuuta – Lúcio Antunes de Souza, brasilialainen katolinen piispa (s. 1863)
19. lokakuuta – John Österholm, suomalainen jalkapalloilija (s. 1896)
22. lokakuuta – Victor Maurel, ranskalainen oopperalaulaja (s. 1848)
27. lokakuuta – Petrus Nordmann, suomenruotsalainen kirjailija, lehtori ja kansanvalistaja (s. 1858)
28. lokakuuta – Stojan Protić, serbialainen poliitikko ja toimittaja, Jugoslavian pääministeri (s. 1857)
29. lokakuuta – Betty Elfving (”Aura”), suomalainen kirjailija (s. 1837)
30. lokakuuta – Andrew Bonar Law, brittiläinen konservatiivipoliitikko ja pääministeri (s. 1858)
2. marraskuuta – Lawrence Pentland, kanadalainen haavipalloilija ja olympiavoittaja (s. 1879)
10. marraskuuta – Waldemar Aspelin, suomalainen arkkitehti (s. 1854)
10. marraskuuta – Julia de Cock-Stigzelius, suomalainen taidemaalari (s. 1840)
14. marraskuuta – Ernst August, Hannoverin kruununprinssi ja kruununtavoittelija (s. 1845)
15. marraskuuta – Pierina Legnani, italialainen balettitanssija (s. 1863)
15. marraskuuta – Mohammad Yaqub Khan, Afganistanin emiiri 1879 (s. 1849)
17. marraskuuta – Eduard Bornhöhe, virolainen kirjailija (s. 1863)
22. marraskuuta – Ernst Debes, saksalainen kartografi (s. 1840)
24. marraskuuta – Vilmos Batthyány, slovakialainen katolinen arkkipiispa (s. 1870)
26. marraskuuta – Vladimir von Boeckmann, venäläinen ratsuväenkenraali, Suomen kenraalikuvernööri 1908–1909 (s. 1848)
27. marraskuuta – Tage Reedtz-Thott, Tanskan pääministeri 1894–1897 (s. 1839)
30. marraskuuta – Tommy Phillips, kanadalainen jääkiekkoilija (s. 1883)
2. joulukuuta – Tomás Bretón, espanjalainen säveltäjä (s. 1850)
2. joulukuuta – Robert Tigerstedt, suomalainen fysiologian tutkija ja lääkäri (s. 1853)
4. joulukuuta – H. R. Helin, suomalainen arkkitehti (s. 1868)
11. joulukuuta – Kata Dalström, ruotsalainen kirjailija ja työväenliikkeen agitaattori (s. 1858)
12. joulukuuta – Anton Franck, suomalainen teatterinjohtaja ja näytelmäkirjailija (s. 1858)
12. joulukuuta – Raymond Radiguet, ranskalainen kirjailija (s. 1903)
13. joulukuuta – Johan Kortman, suomalainen kuvataiteilija (s. 1858)
15. joulukuuta – Alexander Uexküll-Gyllenband, venäjänsaksalainen filosofi (s. 1864)
22. joulukuuta – Oskari Vuorivirta, suomalainen kansanedustaja (s. 1861)
22. joulukuuta – K. A. Waaranen, suomalainen seminaarinlehtori ja kirjailija (s. 1849)
24. joulukuuta – Aleksandr Neverov, venäläinen kirjailija (s. 1886)
24. joulukuuta – Gunnar Nordström, suomalainen teoreettinen fyysikko (s. 1881)
26. joulukuuta – Dietrich Eckart, saksalainen kansallissosialisti, kirjailija ja sanomalehtimies (s. 1868)
27. joulukuuta – Lluís Domènech i Montaner, katalonialainen arkkitehti (s. 1850)
27. joulukuuta – Gustave Eiffel, ranskalainen insinööri (s. 1832)
30. joulukuuta – Édouard Jean-Marie Stephan, ranskalainen tähtitieteilijä (s. 1837)
31. joulukuuta – Aatu Laitinen, suomalainen lestadiolainen saarnaaja, pappi ja virsirunoilija (s. 1853)

Nobelin palkinnot

Muuta

Viitteet

↑ Neljä ihmishenkeä tuhotunut tulipalossa. Tampereen Kattohuopatehdas Oy:n vanha tehdasrakennus paloi toissayönä poroksi, Aamulehti, 16.02.1923, nro 38, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
↑ From the Archives: 23 sailors killed when U.S. Navy destroyers run aground at Honda Point Los Angeles Times. 6.9.2019. Viitattu 10.11.2021. (englanniksi)
↑ Viljalaivan uppoaminen Vaasan edustalla, Aamulehti, 07.10.1923, nro 231, s. 7, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
↑ Pohjoismaiden suurin siltaonnettomuus. Korian rakenteilla olevan rautatiesillan telineiden luhistuminen, Suomen Kuvalehti, 20.10.1923, nro 42, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
↑ Puinen moottorialus seisauttaa Itä-Suomen juna- ja laivaliikenteen, Suomen Kuvalehti, 27.10.1923, nro 43, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
↑ Yhä uusia siltavaurioita. Munakan siltaonnettomuus, Suomen Kuvalehti, 10.11.1923, nro 45, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
↑ Suojärven radan töiden päättäjäiset, Iltalehti, 31.12.1923, nro 303, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
↑ Seinäjoen valtavat syystulvat, Suomen Kuvalehti, 10.11.1923, nro 45, s. 17, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

[1] Neljä ihmishenkeä tuhotunut tulipalossa. Tampereen Kattohuopatehdas Oy:n vanha tehdasrakennus paloi toissayönä poroksi, Aamulehti, 16.02.1923, nro 38, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

[2] From the Archives: 23 sailors killed when U.S. Navy destroyers run aground at Honda Point Los Angeles Times. 6.9.2019. Viitattu 10.11.2021. (englanniksi)

[3] Viljalaivan uppoaminen Vaasan edustalla, Aamulehti, 07.10.1923, nro 231, s. 7, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

[4] Pohjoismaiden suurin siltaonnettomuus. Korian rakenteilla olevan rautatiesillan telineiden luhistuminen, Suomen Kuvalehti, 20.10.1923, nro 42, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

[5] Puinen moottorialus seisauttaa Itä-Suomen juna- ja laivaliikenteen, Suomen Kuvalehti, 27.10.1923, nro 43, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

[6] Yhä uusia siltavaurioita. Munakan siltaonnettomuus, Suomen Kuvalehti, 10.11.1923, nro 45, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

[7] Suojärven radan töiden päättäjäiset, Iltalehti, 31.12.1923, nro 303, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

[8] Seinäjoen valtavat syystulvat, Suomen Kuvalehti, 10.11.1923, nro 45, s. 17, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

[8]