Komplikaatio

Kirurgiset komplikaatiot voidaan jakaa välittömiin ja viivästyneisiin komplikaatioihin. Välittömät komplikaatiot ilmenevät jo toimenpiteen aikana tai välittömästi sen jälkeen. Syynä on joko toimenpiteen epäonnistuminen tai väärä toimenpide. Välittömiä komplikaatioita voidaan vähentää koulutuksella ja harjoituksella. Viivästyneitä komplikaatioita ovat muun muassa verenpurkaumat, laskimotukokset, imunestekertymä, infektio tai vaivan, esimerkiksi tyrän, uusiutuminen.^[2]

Leikkauksien yhteydessä aiheutuvia komplikaatioita on alettu vuodesta 2008 vähentää WHO:n 29-kohtaisilla tarkistuslistoilla. Komplikaatioita tapahtuu leikkaushoidossa koko maailmassa vuodessa noin miljoona, joista noin puolet voisi estää karsimalla inhimilliset virheet. Ennen listan käyttöön ottoa kehittyneissä maissa komplikaatioita oli 10 %:ssa leikkauksista, käyttöönoton jälkeen 7,1 %:ssa. Päivystysleikkauksissa vähennys oli suurempi, sillä ne vähenivät 18 %:sta 11,7 %:iin, ja kuolemat vähenivät 3,7 %:sta 1,4 %:iin. Tarkistuslista on käytössä vuoden 2011 tilanteen mukaan maailmassa 4 000 sairaalassa, Suomessa kahdeksassa. Kun Suomessa listaa kokeiltiin neurokirurgiassa, haavakomplikaatioita oli 19 %:ssa, mutta ne vähenivät 7,5 %:iin, kun lista otettiin käyttöön.

Lista jakautuu kolmeen osaan: ennen nukutuksen aloitusta varmistettavat, ennen leikkausviiltoa varmistettavat ja ennen leikkauksesta poistumista varmistettavat. Ennen anestesiaa varmistetaan muun muassa leikattavan potilaan henkilöllisyys ja toimenpide. Varmistetaan myös leikattava puoli. Toisessa vaiheessa leikkaustiimin jäsenet esittäytyvät toisilleen ja varmistetaan vielä toimenpide. Kolmannessa vaiheessa ennen leikkauksesta poistumista varmistetaan, että kaikki instrumenttien, neulojen ja taitosten määrät täsmäävät, ja merkitään potilaan tiedot näytteisiin.^[3]