Kerataanisulfaatti

Kerataanisulfaatti (KS) on yksi glykosaminoglykaaneista. Sen rakenteessa toistuvana yksikkönä ovat galaktoosi ja N-asetyyliglukosamiini. Kerataanisulfaattia esiintyy muun muassa rustokudoksessa.

Ominaisuudet ja merkitys

Kerataanisulfaatti koostuu glykosidisellä sidoksella toisiinsa liittyneistä galaktoosi- ja N-asetyyliglukosamiiniyksiköistä. Sekä galaktoosi- että N-asetyyliglukosamiiniyksiköihin voi olla esteröityneenä sulfaattiryhmiä. Molekyylipainoltaan kerataanisulfaattimolekyyli vaihtelee huomattavasti ja on tyypillisesti 5–15 kDa. Kerataanisulfaattia esiintyy liittyneinä proteiineihin muun muassa rustokudoksen aggregaanissa, luustossa, silmän sarveiskalvolla ja aivoissa. Kerataanisulfaatti poikkeaa muista glykosaminoglykaanista siten, että se ei kiinnity proteiinin seriiniaminohappoon ksyloosisokerin välityksellä vaan joko suoraan asparagiiniaminohappoon tai N-asetyyligalaktosamiinin välityksellä seriinin tai treoniiniin.^[1]^[2]^[3]

Rustokudoksessa kerataanisulfaatti vuorovaikuttaa hyaluronihapon kanssa ja linkittää proteoglykaanit aggregaateiksi. Kerataanisulfaatti on voimakkaasti negatiivisesti varautunut ja vaikuttaa siten proteoglykaanin fysikaaliskemiallisiin ominaisuuksiin. Kerataanisulfaatin suhteellinen määrä rustokudoksessa lisääntyy ihmisen ikääntyessä. Silmän sarveiskalvo sisältää runsaasti kerataanisulfaattia solujen välisessä aineessa ja kerataanisulfaatilla on rooli eräässä periytyvässä sarveiskalvodystrofiasairaudessa.^[1]^[2]

Lähteet

↑ ^a ^b Yuehuei H. An, Kylie L. Martin: Handbook of Histology Methods for Bone and Cartilage, s. 75. Humana Press, 2003. ISBN 978-0-89603-960-5 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 12.06.2012). (englanniksi)
↑ ^a ^b Chi-Huey Wong: Carbohydrate-Based Drug Discovery, s. 423. John Wiley & Sons, 2006. ISBN 978-3-527-60578-1 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 12.06.2012). (englanniksi)
↑ Muut glykosaminoglykaanit Solunetti. Viitattu 12.6.2012.

Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

Hiilihydraatit

Pääjoukko	aldoosi ketoosi pyranoosi furanoosi
Geometria	pentoosit heksoosit heptoosi sykloheksaanikonformaatio anomeeri mutarotaatio
Suuri / pieni	glyseraldehydi dihydroksiasetoni erytroosi treoosi erytruloosi sedoheptuloosi
Pentoosit	riboosi arabinoosi ksyloosi lyksoosi ribuloosi ksyluloosi
Heksoosit	glukoosi galaktoosi mannoosi guloosi idoosi taloosi alloosi altroosi fruktoosi sorboosi tagatoosi psikoosi fukoosi ramnoosi
Disakkaridit	sakkaroosi laktoosi trehaloosi maltoosi sellobioosi
Polysakkaridit	glykogeeni tärkkelys selluloosa kitiini amyloosi amylopektiini stakyoosi inuliini dekstriini pullulaani
Glykosaminoglykaanit	hepariini kondroitiinisulfaatti hyaluronaani heparaanisulfaatti dermataanisulfaatti kerataanisulfaatti
Aminoglykosidit	kanamysiini streptomysiini tobramysiini neomysiini paromomysiini apramysiini gentamisiini netilmysiini amikasiini

[handbook-1] Yuehuei H. An, Kylie L. Martin: Handbook of Histology Methods for Bone and Cartilage, s. 75. Humana Press, 2003. ISBN 978-0-89603-960-5 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 12.06.2012). (englanniksi)

[drugs-2] Chi-Huey Wong: Carbohydrate-Based Drug Discovery, s. 423. John Wiley & Sons, 2006. ISBN 978-3-527-60578-1 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 12.06.2012). (englanniksi)

[solunetti-3] Muut glykosaminoglykaanit Solunetti. Viitattu 12.6.2012.

[1]

[2]

[3]