Al-Tur

Suura alkaa Ahsen-Bören suomennoksen mukaan seuraavasti:^[1][2]

1. Nimeen Vuoren
2. ja Pyhän Kirjan,
3. joka on kirjoitettu levitetylle pergamentille,
4. ja temppelin, johon pyhiinvaelletaan,
5. nimeen korkean taivaan laen
6. ja aavan meren, totisesti, Herrasi rangaistus on tuleva;
7. kukaan ei voi sitä välttää.

Johdantovalaa (jakeet 1–6) seuraa varoitus viimeisestä tuomiosta (jakeet 6–7). Jakeet 9–16 kuvaavat Helvettiä ja 17–28 Paratiisin autuutta. Jakeet 29–34 puhuvat varoittajasta, jonka nimeä ei kerrota. Jaakko Hämeen-Anttilan mukaan kyseessä on Muhammed. Suuran loppuosa jakeissa 35–49 on polemiikkia uskottomia vastaan.^[3]

Jakeessa 52:20 Paratiisissa oleville luvataan, että "me annamme heille puolisoiksi tummasilmäisiä tyttöjä".^[4] (arab. وَزَوَّجْنَاهُم بِحُورٍ عِينٍ , wä-zawwagnahum bi-hūr in). Täsmälleen sama ilmaisu on Koraanin kohdassa 44:54. Koraanin eksegetiikan suuri hahmo, 900-luvulla vaikuttanut al-Tabari katsoo, että jakeissa puhutaan naisista, joilla on suuret, ihanat silmät. Sana hūr ei kuitenkaan hänen mukaansa tarkoita neitsyttä vaan on sanan hawrā' monikkomuoto ja tarkoittaa "puhtaan valkoista". Tabarin mukaan sana hūr (valkoiset) on metonyymi tai synekdokee, jolla tarkoitetaan nimenomaan puhtaanvalkoisia naisia.^[5] Tabari torjuu tulkinnan, että neitsyet olisivat "valkosilmäisiä".^[5] Sen sijaan sanaan hūr liittyvä in merkitsee, että naisten silmät ovat suuria.^[6]

Vaikka neidoista puhutaan käännöksissä, kyse olisi siten kielikuvasta, sillä jakeessa ei missään esiinny naista suoraan tarkoittavaa sanaa. ^[7] Christoph Luxenberg lisää, että avioitumista koskeva verbi on käännösvirhe, joka on syntynyt, kun Koraanin tekstiä on myöhemmin täydennetty lisäämällä siihen diakriittiset merkit, jotka täsmentävät kirjainten merkityksen. Luxenbergin mukaan tekstissä ei lue "annamme puolisoiksi" vaan "annamme levätä". Preposition bi tulkinnassa Luxenberg siirtyy syyro-arameaan, sillä hän katsoo, että Koraanin kieli ei ole puhdasta arabiaa, kuten kirja itse väittää, vaan syyro-aramean ja arabian sekakieltä. Syyro-arameassa partikkeli tarkoittaa muun muassa "välissä" tai "alla".

Luxenberg on samaa mieltä siitä, että hūr ei viittaa neitsyen silmien väriin, sillä valkoisista silmistä ei koskaan puhuta kauniina. Koska tulkitsijat ovat olettaneet jakeen puhuvan miespuolisten henkilöiden avioitumisesta, he ovat tulkinneet "valkoisen" (hūr) olevan metonyymi, joka tarkoittaa Paratiisin neitsyttä. Luxenberg on löytänyt sanalle hūr myös merkityksen, joka tarkoittaa valkoisia viinirypäleitä. ^[8] Sanasta "in" Luxenberg katsoo, että se on monikollinen substantiivi ja löytää sille arameankielisen merkityksen, joka viittaa kirkkauteen tai kristallin hohteeseen. Luxenberg huomauttaa, että Koraanissa viinirypäleitä verrataan helmiin.^[9] Niinpä hän päätyy lopulta seuraavaan käännökseen: "Teemme olosi mukavaksi valkoisten kristallin(kirkkaiden) (viinirypäleiden) alla.^[10] Kyse ei siten ole neitsyistä, vaan sanalla huuri viitataan Paratiisin viinirypäleisiin.

Hämeen-Anttilan mukaan Paratiisin nuorukaiset ovat aiheuttaneet keskustelua keskiajan islamilaisissa teksteissä. Uskonoppineet katsoivat, että he olivat vain palvelijoita, mutta keskiajan homoeroottisessa islamilaisessa kirjallisuudessa he tarjosivat myös seksuaalisia palveluja. ^[3] Patrick Sookhdeon mukaan islamin Paratiisi on monella tavalla maallisen oikeauskoisuuden vastakohta, sillä siellä on sallittua se, mikä täällä on kielletty. Maan päällä seksuaalisuus on tarkkaan kontrolloitua ja alkoholi kielletty. Uskovat ovat myös monilla muilla tavoin askeettisia. Taivaassa tilanne on päinvastainen. ^[11] Suuran kuvauksen mukaan:

22. "Ja Me varustamme heidät yltäkylläisesti hedelmillä ja lihalla heidän toivomuksiensa mukaan.

23. He ojentavat siellä toisilleen pikarin ilman turhaa puhetta ja syntiä,

24. ja heidän ympärillään on nuorukaisia, kauniita kuin helmet kuoressaan."^[12]

Jakeet 48–49 puhuvat vuorokauden ympäri tapahtuvasta rukoilusta:^[12]

48. Odota kärsivällisesti Herrasi tuomiota, sillä totisesti valvovat silmämme sinua, ja kiitä ja ylistä Herraa aamulla noustessasi. 49. Myös yöllä anna Hänelle kunnia ja samoin tähtien taivaalta hälvetessä.

Christoph Luxenberg on kiinnittänyt huomiota siihen, että islamilainen rukoilu osin vastaa kristittyjen luostareiden rukouskäytäntöjä. Luostareissa päivittäiset hetkipalvelukset ( 1 + 7) olivat tarkasti aikaan sidottuja. Niihin verrattuna islamilainen rukousmäärä oli kuitenkin "tingitty". Jakeessa 52:49 mainittu yörukous on käytössä luostareissa, mutta ei islamin piirissä.^[13]

• Hämeen-Anttila, Jaakko: Koraanin selitysteos. Helsinki: Basam Books, 2008. ISBN 952-9842-15-5
• Koraani - opastus ja johdatus pahan hylkäämiseen ja hyvän valitsemiseen. Z.I. Ahsen Böre, 1942. Teoksen verkkoversio.
• Koraani (suom. Jaakko Hämeen-Anttila). Basam Books, 1995.
• Luxenberg, Christoph: The Syro-Aramaic reading of the Koran: a contribution to the decoding of the language of the Koran. Berliini: Hans Schiler, 2007. ISBN 978-3-89930-088-8 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
• Luxenberg, Christoph: Die syrische Liturgie und die „geheimnisvollen Buchstaben“ im Koran. Teoksessa: Markus Groß & Karl-Heinz Ohlig (toim.) Schlaglichter, Die beiden ersten islamischen Jahrhunderte, s. 411–456. Verlag Hans Schiler, 2008. ISBN 978-3-89930-224-0 Teoksen verkkoversio. (saksaksi)

• Suura 52