Al-Anbiya’

Suuran alku kuuluu Ahsen-Bören suomennoksen mukaan seuraavasti:^[2][3]

1. Tilinteko lähestyy ihmisiä, mutta suruttomina he kääntyvät pois.
2. Heidän Herraltaan ei tule yhtäkään uutta varoitusta, jota he kuuntelisivat pilkkaa tekemättä.
3. Heidän sydämensä ovat huolettomat, ja väärämieliset juttelevat salaa ja sanovat: »Tämä mies on vain ihmisolento kuten tekin. Sallitteko siis hänen lumouksensa vaikuttaa itseenne vaikka havaitsette sen?»
4. Hän vastasi: »Herrani tietää, mitä puhutaan taivaassa tai maan päällä, koska Hän on kaikkivaltias, kaikkitietävä."

Johdantokatkelma (jakeet 1–4) varoittaa tuomiopäivästä, mikä on Koraanin tavanomainen aihe. Ihmiset torjuvat profeetan, joka suurassa 21, kuten monessa muussakin, on vailla nimeä. Seuraavat jakeet sisältävät Koraanille tyypillistä aineistoa: Jumalan ykseyden korostamista, tunnusmerkkejä luonnossa ja polemiikkia uskottomia vastaan.

Jakeet 31–33 sisältävät kuvauksen maailman rakenteesta: ^[4] Kuvauksen mukaan vuoret kiinnittävät maan paikoilleen, ettei se huoju. Taivas on maan päälle levitetty katto, ja taivaankappaleet kiertävät maan yläpuolella:

1. "Me asetimme maahan vuoria, ettei huojuisi heidän allaan, ja teimme niihin solia kulkuteiksi, jotta he osaisivat kulkea oikein.
2. Taivaan me teimme varjelluksi katoksi, mutta tästä kaikesta huolimatta he kääntyvät pois merkeistämme.
3. Hän on luonut yön ja päivän, auringon ja kuun: kaikki taivaankappaleet kiertävät rataansa."

Koraani sisältää paljon vertauskuvia tai metaforia maasta. Se on "matto" tai "vuode" ja taivas on "katto" (2:22 tai 71:19),^[5] joka on tehty maan yläpuolelle "ilman pylväitä" (13:2) ^[6] Jumala estää taivasta sortumasta maahan ilman lupaa (22:65). Jumala voi myös kaventaa maata sen "reunoilta" (13:41).^[7] Koraani kuvaa maan eräänlaisena rakennuksena, jossa on lattia sekä katto ja joka ilman Jumalan apua sortuu maahan. Maan litteyteen viittaavia kohtia on useita. Tavallinen kielikuva on esittää maa ihmisille levitetyksi matoksi.^[8]

Maan pallonmuotoisuus ei ole vakiintunut käsitys islamilaisessa maailmassa vieläkään, sillä eräät uskonoppineet kiistävät sen yhä. Vuonna 1993 Saudi-Arabian korkein uskonnollinen auktoriteetti, šeikki Abdul-Aziz Ibn Baaz antoi fatwan, jonka mukaan "Maa on litteä. Kuka tahansa, joka väittää, että se on pyöreä, on ateisti ja ansaitsee rangaistuksen."^[9]

Jakeet 51–92 käsittelevät profeettoja, joita esiintyy Raamatussa. Eniten tilaa saa Abraham (51-71). Sen jälkeen mainitaan Iisak, Jaakob, Loot, Nooa, Daavid, Salomo, Job, Ismael, Idris ja Dhul-Kifl. Jälkimmäiselle ei ole löydetty esikuvaa Raamatusta. Lisäksi mainitaan Dhun-Nun eli "kalan mies", jonka täytyy olla Joona. Seuraava luettelossa on Sakarias, Johannes Kastajan isä.

Jae 21:91 puhuu Mariasta ja Jeesuksesta kuitenkin ilman nimiä: "Mainitse myös se nainen, joka pysyi siveänä. Me puhalsimme häneen henkemme ja teimme hänestä ja hänen pojastaan merkin kaikille ihmisille."^[10] Arabiankielisessä Koraanissa käytetään sanaa al-farj, joka kirjaimellisesti tarkoittaa vaginaa. Eurooppalaisissa käännöksissä se jätetään kääntämättä. Joissakin puhalluksen kohteeksi mainitaan vaatteet tai kohtu.^[11] Syyriasta Yhdysvaltoihin muuttanut lääkäri Wafa Sultan on todennut, että kaikki Koraanin läntiset käännökset ovat sievisteltyjä.^[12]

Suuran loppuosa käsittelee Tuomiopäivää, viitataan Psalttariin eli Raamatun Psalmien kirjaan, joka sisältää lupauksen uskoville. Lähettiläs tuo ihmisille Jumalan sanoman.^[1]

• Hämeen-Anttila, Jaakko: Koraanin selitysteos. Helsinki: Basam Books, 2008. ISBN 952-9842-15-5.
• Ibrahim, Youssef M.: Muslim Edicts Take on New Force. The New York Times, osa 1, sivu 14, 12.2.1995. Artikkelin verkkoversio.
• Koraani - opastus ja johdatus pahan hylkäämiseen ja hyvän valitsemiseen. Z.I. Ahsen Böre, 1942. Teoksen verkkoversio.
• Sultan, Wafa: A God who Hates. The Courageous Woman who Inflamed the Muslim World Speaks Out Against the Evils of Islam. St. Martin¨s Griffin, 2011. ISBN 978-0-312-53836-1 Teoksen verkkoversio.