Pekka Haavisto
Pekka Olavi Haavisto (s. 23. maaliskuuta 1958 Helsinki) on suomalainen Vihreän liiton poliitikko, kansanedustaja ja oli Marinin hallituksen ulkoministeri. Haavisto oli vihreiden presidenttiehdokas vuoden 2012 presidentinvaaleissa, jossa hän eteni toiselle kierrokselle Sauli Niinistön kanssa.
Lausahduksia
[muokkaa]- "Isäni kasvatusfilosofia oli tällainen: Munkkivuoreen tulevilla oppilailla ei ole menneisyyttä. On samantekevää, mitä koulua hän on aikaisemmin käynyt, miten käyttäytynyt tai mitä tehnyt. Nuorilla on oikeus erehtyä, saada anteeksi niin, että asiat lopullisesti unohdetaan." [1]
- "Minulle se on vieras ajatus, koska en ole yhtään punainen. En ole aikoinaan lähtenyt vasemmistotrendeihin mukaan, vaan olen ollut perustamassa vihreää liikettä alusta asti. Se on ollut aina kotini. Olen aina mieltänyt olevani keskustaliberaalien maisemissa poliittisesti."
- Haavisto kommentoi ajatusta, että hän olisi tammikuussa 2024 järjestettävissä presidentinvaaleissa punavihreän blokin ehdokas.[2]
- "Toivon, että ihmiset, jotka haluavat muuttaa kirkkoa, pysyisivät siellä jäseninä ja vaikuttaisivat kirkon sisällä."[3]
- Ajankohtaisen kakkosen Homoilta-ohjelman aiheuttamasta joukkoerosta kirkosta.
- "En kannata kenenkään tappamista, mutta pidän hyvänä, että hän jäi vihdoin kiinni. Terrorisminvastainen taistelu edellyttää kahta asiaa; terrorismiin syyllistyneiden saattamista vastuuseen sekä terrorismia tuottavien olosuhteiden muuttamista. On naiivia ajatella, että pelkkä olosuhteiden muuttaminen lopettaisi terroristiset rikokset." [4]
- Yhdysvaltain tapettua terroristijohtaja Osama bin Ladenin.
- "Totta kai kotona on yksi korvat luimussa, eikä se ole koira." [5]
- Elämänkumppanistaan Nexar Antonio Floresista tämän rattijuopumustuomion jälkeen.
Ulkopolitiikka
[muokkaa]- "Itsesensuurihan merkitsee, ettemme me täällä Suomessa suoraan apinoi kylmää sotaa ylläpitäviä länsilehtiä ja samoista vaikuttimista pulppuavaa materiaalia tarjoavia uutislähteitä ja räpelly valittelemaan ihmisoikeuksien kelvottomuutta Neuvostoliitossa".
- Pekka Haavisto Köynnöksen kolmannessa numerossa vuonna 1977.[6]
- "Uusissa toimintaympäristöissä ja uusilla markkinoilla ei riitä, että edistetään Suomen vientiä. Pitää olla myös poliittinen näkemys siitä, mihin maat ja alueet ovat kehittymässä, sekä poliittisia valmiuksia vaikuttaa kehityksen suuntaan, esimerkiksi ihmisoikeus- ja turvallisuuskysymyksiin." [7]
- "Suomen uuden ulkopolitiikan pitäisi keskittyä ympäristöön, ihmisoikeuksiin, maailman väestökehityksen hallintaan, Suomen aktiiviseen rooliin EU:ssa sekä rauhanpolitiikkaan. YK:ssa hyväksyttiin vuonna 2015 kestävän kehityksen Agenda2030, joka määritteli kansainväliselle yhteisölle tavoitteet seuraavalle 15 vuodelle. Ne tavoitteet koskevat myös Suomea. Meidän tulisi tehdä kestävästä kehityksestä osa uuden ulkopolitiikkamme ydintä."
- Pekka Haaviston mielipidekirjoitus Keskisuomalaisessa ennen vuoden 2018 presidentinvaaleja.[8]
Puolustuspolitiikka
[muokkaa]- "Ei, puolustusvoimat on perustettu, jotta jokainen suomalainen mies hallitsisi tappamisen jalon taidon silloin, kun maan korkein johto näkee sen mielekkääksi. Kun käsky käy, on liian myöhäistä sanoa ei. EI on sanottava nyt".
- Haavisto kritisoi asevelvollisuuden merkitystä ja puolustusvoimia Köynnöksen neljännessä numerossa vuonna 1978.[6]
- "Natoon täytyy olla yhtä hyvät välit kuin Venäjään. Nato ei voi olla vihollisemme, mutta jäsenyyttä emme tarvitse"[9]
- presidenttiehdokas Haavisto presidenttitentissä 2012 Natosta.
Lähteet
[muokkaa]- ↑ Pekka Haaviston kaksi sankaria Iltalehti.fi. 26.10.2010. Viitattu 24.5.2011.
- ↑ Pekka Haavisto ei halua leimaantua punavihreiden ehdokkaaksi: ”En ole yhtään punainen” Ilta-Sanomat. 24.8.2023. Viitattu 12.9.2023.
- ↑ Pekka Haavisto saattaa liittyä kirkkoon – yhdellä ehdolla Iltalehti.fi. 26.10.2010. Viitattu 24.5.2011.
- ↑ Simula, Matti: Pekka Haavisto: ”Ymmärrän Yhdysvaltoja, kun se jäljittää maahan iskeneitä terroristeja” Suomen Kuvalehti. 14.5.2011. Viitattu 19.5.2011.
- ↑ Pekka Haavisto: Kotona on yksi korvat luimussa 17.12.2011. Ilta-Sanomat. Viitattu 18.12.2011.
- ↑ 6,0 6,1 19-vuotias Pekka Haavisto kehui itsesensuuria 1977: Emme räpelly valittelemaan Neuvostoliiton ihmisoikeuksia 29.7.2023. Verkkouutiset. Viitattu 12.9.2023.
- ↑ Hiltunen, Anna-Kaisa: Pekka Haavisto: Moninapaista arvokeskustelua Ulkopolitiikka. Viitattu 13.2.2012.
- ↑ Tikka, Juha-Pekka: Pekka Haaviston erikoinen ohjelma – ”näkemys yhä näin ruusuinen” Verkkouutiset. 11.9.2023. Viitattu 12.9.2023.
- ↑ Suomen suhde Natoon on ollut kaksiteräinen miekka: se on ollut sekä uhka että mahdollisuus – näin puolustusliitosta on keskusteltu vuosikymmenten aikana Yle. Yle Elävä arkisto. Viitattu 18.12.2022.
