Västernorrlandin lääni
| Västernorrlandin lääni | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Maakunta | Medelpad, Ångermanland, Hälsingland ja Jämtland |
| Maakäräjäkunta | Västernorrlandin läänin maakäräjäkunta |
| Pääkaupunki | Härnösand |
| Perustamisvuosi | 1762 |
| Hallinto | |
| – Maaherra | Bo Källstrand |
| Pinta-ala | |
| – Maa | 21 551,67 km² |
| Väkiluku | 242 155 |
| – Väestötiheys | 11,2 as./km² |
| Symbolit | |
| – Läänikirjain | Y |
| – Läänikoodi | 22 |
Västernorrlandin lääni[3] (joskus myös Länsi-Norlannin lääni, ruots. Västernorrlands län) on lääni Selkämeren länsirannalla Norlannissa. Läänin pääkaupunki Härnösand sijaitsee rannikolla suunnilleen läänin maantieteellisessä puolivälissä. Härnösandia suurempia kaupunkitaajamia ovat etelässä Sundsvall ja pohjoisessa Örnsköldsvik. Valtiopäivävaaleissa lääni muodostaa Västernorrlandin läänin vaalipiirin.
Lääniin kuuluu kokonaan Medelpadin maakunta ja suurin osa Ångermanlandin maakunnasta. Lisäksi siihen kuuluu pieniä osia Hälsinglandista (pieni osa Attmarin pitäjää) ja Jämtlandista (alue Överturingenin ympärillä). Ångermanlandiin kuuluvat Tåsjö, Bodum ja Fjällsjö eivät kuulu Västernorrlandin lääniin, vaan Jämtlandin lääniin ja siellä Strömsundin kuntaan. Ångermanlandiin kuuluvat lisäksi Västerbottenin läänissä sijaitsevat Nordmalingin ja Bjurholmin kunnat sekä suuri osa Uumajan kuntaan kuuluvasta Hörneforsin entisestä kunnasta.
Vuonna 2007 läänissä oli 509,24 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 2,3 prosenttia läänin maapinta-alasta.
Läänijaon kehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Medelpad ja Ångermanland kuuluivat 1300-luvulle asti Hälsinglandin maakuntaan ja niissä sovellettiin Hälsinglandin maakuntalakia. Ruotsin historiallisista pääalueista Norlanti mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1434. Västernorrland (Wester Norlanden) eli Länsi-Norlanti kattoi 1500-luvulla norlantilaiset maakunnat ja lapit (ruots. lappmark) Pohjanlahden ruotsalaisella länsipuolella. Sen vastakohta Östernorrland eli Itä-Norlanti tarkoitti Suomen Pohjanmaata.[6]
Vuoden 1634 hallitusmuodon myötä perustettiin ensimmäinen Västernorrlandin lääni. Sen jälkeen on vuosia 1646–1654 lukuun ottamatta ollut koko ajan olemassa samanniminen lääni, vaikka läänin alue onkin vaihdellut. Seuraavassa luodaan katsaus Västernorrlandin läänin alueen kehitykseen eri aikoina. Hudiksvallin ollessa pääkaupunkina lääniä kutsuuttiin myös Hudiksvallin lääniksi ja Gävlen ollessa pääkaupunkina Gävleborgin lääniksi.[7][8]
- 1634–1637: Hälsingland, Medelpad, Ångermanland, Västerbotten, Ångermanlandin Lappi, Uumajan Lappi, Piitimen Lappi, Luulajan Lappi ja Tornion Lappi. Pääkaupunki Hudiksvall.
- 1637–1645: Hälsingland, Medelpad, Ångermanland ja Ångermanlandin Lappi. Alueen pohjoisosasta oli muodostettu Västerbottenin lääni. Vuonna 1641 Västernorrlandin lääniin lisättiin Gästrikland, jotka oli siihen asti ollut leskikuningatar Maria Eleonoran elatuslääni (ruots. livgeding). Pääkaupunki Hudiksvall.
- 1646–1654: Lääniä ei ollut olemassa, vaan se oli jaettuna Härnösandin lääniksi ja Hudiksvallin lääniksi.
- 1654–1658: Gästrikland, Hälsingland, Härjedalen, Jämtland, Medelpad, Ångermanland ja Ångermanlandin Lappi. Pääkaupunki Gävle.
- 1658–1660: Gästrikland, Hälsingland, Medelpad, Ångermanland ja Ångermanlandin Lappi. Pääkaupunki Gävle. Länsiosan maakunnat Härjedalen ja Jämtland kuuluivat joitakin vuosia Trondheimin lääniin.
- 1660–1664: Gästrikland, Hälsingland, Medelpad, Härjedalen, Jämtland, Ångermanland ja Västerbotten ilman Tornionlaaksoa sekä Ångermanlandin, Piitimen ja Luulajan Lapit. Tornion Lappi kuului tällöin Pohjanmaan lääniin nykyisen Suomen alueella. Pääkaupunki Gävle.
- 1664–1694: Gästrikland, Hälsingland, Härjedalen, Jämtland, Medelpad, Ångermanland ja Ångermanlandin Lappi. Pääkaupunki Gävle.
- 1694–1762: Gästrikland, Hälsingland, Härjedalen, Jämtland, Medelpad ja Ångermanland. Ångermanlandin Lappi liitettiin Västerbottenin lääniin vuonna 1694. Pääkaupunki Gävle.
- 1762–1810: Medelpad, Ångermanland ja Jämtland lukuun ottamatta Hundshögenistä lounaaseen sijainnutta aluetta, joka kuului vastaperustettuun Gävleborgin lääniin. Pääkaupunkina Sundsvall vuoteen 1778, ja sen jälkeen Härnösand.
- 1810–1973: Medelpad ja Ångermanland lukuun ottamatta Nordmalingin ja Bjurholmin pitäjiä, jotka siirrettiin Västerbottenin lääniin vuonna 1810. Samana vuonna Jämtland liitettiin vastaperustettuun Jämtlandin lääniin.
- 1974 lähtien: Fjällsjön, Tåsjön ja Bodumin seurakunnat Ångermanlandin maakunnasta liitettiin kuntauudistuksen yhteydessä Jämtlandin lääniin. Tämän jälkeen Västernorrlandin läänin rajoja ei enää ole muutettu.
Vaakuna
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaakunaselitys: Jaetun kilven vasemmassa kentässä Ångermanlandin vaakuna, oikeassa kentässä Medelpadin vaakuna. (Ruotsiksi Kluven sköld: I, Ångermanlands vapen, fält II Medelpads vapen.)
Nykyinen lääninvaakuna vahvistettiin vuonna 1941. Sitä ennen lääninhallitus käytti vaakunasta erilaisia versioita, kuten molempia maakuntavaakunoita erillisissä kilvissä.
Maantiedettä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suurimmat taajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2010 Västernorrlandin läänissä sijaitsi 76 taajamaa.[9] Seuraavassa on lueteltu läänin 10 suurinta taajamaa.[10]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010)[10] |
|---|---|---|
| 1 | Sundsvall | 50 712 |
| 2 | Örnsköldsvik | 28 991 |
| 3 | Härnösand | 17 556 |
| 4 | Timrå | 10 443 |
| 5 | Sollefteå | 8 562 |
| 6 | Kramfors | 5 990 |
| 7 | Vi | 4 997 |
| 8 | Matfors | 3 201 |
| 9 | Ånge | 2 872 |
| 10 | Johannedal | 2 754 |
Läänin pääkaupunkia vastaava keskustaajama on lihavoitu.
Elinkeinot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[11][12] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo läänissä sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan läänissä asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus ja kierrätys, energiahuolto ja ympäristötoiminta sekä rakennustoiminta. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden toimiala on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 2,8 | 2,8 | |
| jalostus | 21,8 | 21,6 | |
| palvelut | 74,1 | 74,4 | |
| tuntematon | 1,3 | 1,3 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 109 663 | 110 591 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 99,2 | ||
Valtiopäivävaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Västernorrlandin lääni kuuluu kokonaisuudessaan Västernorrlandin läänin vaalipiiriin.[13] Vuoden 2010 valtiopäivävaaleissa vaalipiirillä oli 8 kiinteää paikkaa (ruots. fasta mandat)[14] valtiopäiville. Kiinteiden paikkojen lisäksi valtiopäivävaaleissa on koko maassa 39 tasauspaikkaa (ruots. utjämningsmandat), jotka jaetaan vaalipiirien kesken vasta vaalien jälkeen.[15]
Yhteensä vaalipiiristä valittiin 9 valtiopäiväedustajaa, ja seuraavassa on esitetty viimeisimpien valtiopäivävaalien tulos.
| Puolue | |||
|---|---|---|---|
| Osuus äänistä, %[16] |
Valittuja edustajia[17] | ||
| Maltillinen kokoomus | 21,60 | 2 | |
| Keskustapuolue | 6,99 | 1 | |
| Liberaalit | 5,16 | 0 | |
| Kristillisdemokraatit | 4,37 | 0 | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 43,97 | 5 | |
| Vasemmistopuolue | 6,03 | 1 | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 5,47 | 0 | |
| Ruotsidemokraatit | 4,54 | 0 | |
| Muut | 1,88 | 0 | |
| Yhteensä | 9 | ||
Maakäräjäkunta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Västernorrlandin lääni kuuluu kokonaisuudessaan Västernorrlandin läänin maakäräjäkuntaan. Ruotsissa maakäräjäkunnat vastaavat pääasiassa yhteiskunnan julkisesti rahoitetusta terveydenhuollosta. Lisäksi maakäräjäkunta huolehtii yleisesti liikenteestä, vastaa tietyistä aluekehittämiseen liittyvistä tehtävistä ja tuottaa kulttuuritoimintaa.
Maakäräjäkunnat perustettiin Ruotsiin vuonna 1863. Maakäräjäkunnan valtuusto (ruots. landstingsfullmäktige) valitaan samaan aikaan kuin valtiopäiväedustajat ja kunnanvaltuustot. Vaaleja varten Västernorrlandin lääni on jaettu seuraaviin 4 vaalipiiriin:[18]
- Sundsvall-Ånge (18 kiinteää paikkaa)
- Centrala Sundsvall-Timrå (16 kiinteää paikkaa)
- Ådalen (19 kiinteää paikkaa)
- Nolaskogs (16 kiinteää paikkaa)
Valtuuston paikoista yhdeksän kymmenesosaa on kiinteitä paikkoja (ruots. fasta mandat) ja niiden lisäksi yksi kymmenesosa on tasauspaikkoja (ruots. utjämningsmandat).[19] Maakäräjäkunnan valtuustossa on yhteensä kaikkiaan 77 paikkaa, ja seuraavassa on esitetty viimeisimpien maakäräjäkuntavaalien tulos.
| Puolue | |||
|---|---|---|---|
| Osuus äänistä, %[20] |
Valittuja edustajia[21] | ||
| Maltillinen kokoomus | 21,64 | 18 | |
| Keskustapuolue | 7,15 | 6 | |
| Liberaalit | 5,46 | 4 | |
| Kristillisdemokraatit | 3,70 | 3 | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 40,38 | 32 | |
| Vasemmistopuolue | 5,64 | 5 | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 4,38 | 3 | |
| Ruotsidemokraatit | 2,96 | 0 | |
| Muut | 8,69 | 6 | |
| Yhteensä | 77 | ||
Muiden puolueiden äänistä Sjukvårdspartiet - Västernorrland sai 7,48 %, mikä oikeutti 6 paikkaan maakäräjäkunnan valtuustossa. Muut puolueet saivat 1,21 % äänistä, mikä ei oikeuttanut paikkoihin maakäräjäkunnan valtuustossa.[22]
Läänin kunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Västernorrlandin lääniin kuuluu nykyään seitsemän kuntaa:
| Kuntakoodi | Kunta | Keskustaajama | Kunnan väkiluku (31.12.2011)[23] |
|---|---|---|---|
| 2260 |  Ången kunta
|
Ånge | 9 839 |
| 2262 |  Timrån kunta
|
Timrå | 18 026 |
| 2280 |  Härnösandin kunta
|
Härnösand | 24 541 |
| 2281 |  Sundsvallin kunta
|
Sundsvall | 96 113 |
| 2282 |  Kramforsin kunta
|
Kramfors | 18 742 |
| 2283 |  Sollefteån kunta
|
Sollefteå | 19 964 |
| 2284 |  Örnsköldsvikin kunta
|
Örnsköldsvik | 54 930 |
Väestönkehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2011 lopussa 9,2 prosenttia läänin väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia, joista 7,6 prosenttia oli syntynyt ulkomailla.[25]
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan läänissä asui 3 757 Suomessa syntynyttä,[26] mikä vastasi 1,5 prosenttia läänin väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 3,2 prosenttia läänin asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin läänissä asui 4 985 Suomessa syntynyttä,[27] mikä vastasi 1,9 prosenttia läänin väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden läänin asukkaiden mediaaninettotulot olivat 183 810 kruunua.[28]
Vuoden 2011 lopussa läänin väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[29]
- 0–17-vuotiaat: 19,2 %
- 18–64-vuotiaat: 58,4 %
- 65 vuotta täyttäneet: 22,4 %
Väestö maakunnittain
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Västernorrlandin läänissä oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 242 155 asukasta,[30] jotka jakaantuivat eri maakuntiin seuraavasti:
| Maakunta | Väkiluku (31.12.2011)[30] |
% |
|---|---|---|
| Medelpad | 123 800 | 51,1 |
| Ångermanland | 118 176 | 48,8 |
| Jämtland | 179 | 0,1 |
Medelpadin maakunta kuuluu lääniin kokonaan, mutta muut maakunnat kuuluvat lääniin vain osittain.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Folkmängden efter län, civilstånd och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 20.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter län och arealtyp. År 2012 Statistiska centralbyrån. Viitattu 20.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Suviranta, Sami: Ruotsin maakuntien ja läänien nimet. Kielikello, 1998, nro 2. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. ISSN 0355-2675 Julkaisun verkkoversio. Viitattu 1.11.2015.
- ↑ Åkerarealens användning efter län/riket och gröda. År 1981-2007 12.9.2008. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Harry Ståhl: Ortnamn och ortnamnsforskning Uppsala 1976, s. 133
- ↑ Edlund Lars-Erik, Frängsmyr Tore: Norrländsk uppslagsbok: ett uppslagsverk på vetenskaplig grund om den norrländska regionen. Bd 3, [Lapp-Reens], s. 253–255. Umeå: Norrlands univ.-förl., 1995. ISBN 91-972484-1-X (ruotsiksi)
- ↑ Edlund Lars-Erik, Frängsmyr Tore: Norrländsk uppslagsbok: ett uppslagsverk på vetenskaplig grund om den norrländska regionen. Bd 4, [Regio-Övre], s. 344. Umeå: Norrlands univ.-förl., 1996. ISBN 91-972484-2-8 (ruotsiksi)
- ↑ Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 (XLS) 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Förvärvsarbetande 16+ år med arbetsplats i regionen (dagbefolkning) (RAMS) efter region, näringsgren SNI 2007 och kön. År 2008-2011 11.12.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Förvärvsarbetande 16+ år med bostad i regionen (nattbefolkning) (RAMS) efter region, näringsgren SNI 2007 och kön. År 2008-2011 11.12.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ 4 kap. Valkretsar och valdistrikt m.m. Vallagen (SFS 2005:837). Valmyndigheten. Arkistoitu 21.4.2014. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Mandatfördelning per valkrets - Riksdag (XLS) Valmyndigheten. Arkistoitu 26.10.2013. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Valgeografi - Valkretsar och valkretsmandat Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Val till riksdagen - Röster Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Val till riksdagen - Valda Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Mandatfördelning per valkrets - Landsting (XLS) Valmyndigheten. Arkistoitu 19.4.2014. Viitattu 6.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Valkretsmandat landstingen Valmyndigheten. Arkistoitu 20.10.2012. Viitattu 6.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Val till landstingsfullmäktige - Röster Valmyndigheten. Viitattu 30.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Val till landstingsfullmäktige - Valda Valmyndigheten. Arkistoitu 7.11.2017. Viitattu 30.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Val till landstingsfullmäktige i Västernorrlands län - Röster Valmyndigheten. Viitattu 30.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängden efter kommun, civilstånd och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd i län 1749-2010 (XLS) 8.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Folkmängd i landskapen den 31 december 2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.7.2012. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Länsstyrelsen i Västernorrlands län (ruotsiksi)
- Ångermanlands hembygdsförening – Västernorrlands län (Arkistoitu – Internet Archive) (ruotsiksi)
- Hans Högmans släktforskning – Norrlands- och Västernorrlands länsindelningar (Arkistoitu – Internet Archive) (ruotsiksi)
- Kulturarv Västernorrland (Arkistoitu – Internet Archive) (ruotsiksi)
