Urho Ikonen
Urho Ikonen (10. syyskuuta 1945 Helsinki – 2023 Kiikala)[1][2][3] oli suomalainen kuvanveistäjä.[4]
Hän opiskeli Ateneumin iltakoulussa 1967–1970, Kuvataideakatemiassa 1970–1974 ja Taideteollisessa korkeakoulussa suorittaen taiteilijan pedagogiset opinnot 1992–1995, ja osallistui valtakunnallisiin taidenäyttelyihin vuodesta 1972 lähtien. Hänellä on veistoksia nykytaiteen museon, Valtion museon ja Keravan taidemuseon sekä kotimaisissa ja ulkomaisissa yksityiskokoelmissa. Ikonen työskenteli opettajana kansanopistossa, pronssivalukursseilla kuvataideakatemiassa, restaurointikurssilla Taideteollisessa korkeakoulussa ja taideohjaajana Halikon sairaalassa.
Pienikokoisten veistosten lisäksi hän esitti näyttelyissään akvarelleja.[5]
Urho Ikonen asui 1970-luvulta lähtien Salon Kiikalassa ja järjesti siellä Rekijoella kesätaidetapahtumia 1980-luvulla.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Villissä muistellaan kuvanveistäjä Urho Ikosta, Salon Seudun Sanomat, 2024, julkaistu 6.4.2024
- ↑ a b Kuvanveistäjä Urho Ikosen (1945–2023) muistonäyttely 7-18.4 Pro Rantakivet ry. Viitattu 5.9.2024.
- ↑ Urho Ikonen, Valon nopeus Kansallisgalleria. Viitattu 5.9.2024.
- ↑ Urho Ikonen Kuvataiteilijamatrikkeli. Viitattu 7.7.2020.
- ↑ Anne Rouhiainen: Urho Ikonen tekee hurmaavia pikkuveistoksia Itämaisia tuokioita ja kosmista huumaa! Helsingin Sanomat. 1993. Viitattu 7.7.2020.