Trout Mask Replica
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Käytännössä lähteetön |
Trout Mask Replica Captain Beefheart & His Magic Band | ||
---|---|---|
Studioalbumin tiedot | ||
Äänitetty | elokuu 1968 - maaliskuu 1969 | |
Julkaistu | 16. kesäkuuta 1969 | |
Formaatti | LP & CD | |
Tuottaja(t) | Frank Zappa | |
Tyylilaji | blues rock, psykedeelinen rock, avantgarde, free jazz, spoken word | |
Kesto | 78.51 | |
Levy-yhtiö | Straight, Reprise, Third Man (vuoden 2018 uusintajulkaisu) | |
Listasijoitukset | ||
Britannia #21 | ||
Captain Beefheartin muut julkaisut | ||
Strictly Personal 1968 |
Trout Mask Replica 1969 |
Lick My Decals Off, Baby 1970 |
Trout Mask Replica on Captain Beefheart & His Magic Bandin vuonna 1969 julkaistu albumi. Albumin tuottajana toimi Frank Zappa, joka oli Beefheartin ystävä jo kouluajoilta. Albumilla yhdistyy muun muassa blues rockia, psykedeelistä rockia, avantgardea ja free jazzia. Se on vaikuttanut moniin eri rockin tyylisuuntauksiin, kuten vaihtoehtorockiin, post-punkiin, noise rockiin ja grungeen.
Captain Beefheart sävelsi suuren osan albumin kappaleista yhdellä istumalla pianolla, jonka soittamisesta hänellä ei ollut juurikaan hajua, ja "musiikilliset ideat" kirjoitti muistiin Magic Bandin rumpali John "Drumbo" French. Yhtye muutti kuukausiksi syrjäiseen kartanoon harjoittelemaan kappaleita.
Beefheartin omituinen käytös pääsi huippuunsa juuri näinä aikoina, kun hän pahoinpiteli yhtyettään niin henkisesti kuin fyysisesti. Varsinkin French joutui Beefheartin alistamaksi, ja kappaleessa "My Human Gets Me Blues" Beefheart irvailee Frenchille tämän uskonnollisuuden takia. Kappaleen "Bill's Corpse" nimi on puolestaan viittaus Magic Bandin kitaristi Bill Harkleroadiin (jonka Beefheart risti Zoot Horn Rolloksi). Lisäksi tarinan mukaan jäsenet joutuivat varastamaan läheisestä kaupasta ruokaa saadakseen nälkänsä kuriin. Rahattomat yhtyeläiset pelasti ryöstöstä johtuneista takuista sittemmin Zappa.
Kappaleiden instrumentaaliversioiden nauhoitus studiossa kesti runsaat kahdeksan tuntia. Beefheart itse nauhoitti lauluosuutensa studion ulkopuolella. Beefheart kuuli äänen ikkunan kautta vain heikosti, joten levyltä kuulee, kuinka hän pysyy musiikin tahdissa huonosti. Lopuksi mukaan lisättiin kolme Beefheartin lausumaa runoa ("The Dust Blows Forward...", "Well" ja "Orange Claw Hammer"), improvisoitu bluesnumero ("China Pig") sekä dialogia. Kitaristi Jeff Cotton (eli Antennae Jimmy Semens) hoitaa "Penan" päävokaalit, ja kappaleessa "The Blimp" kuullaan Cottonin puhelinviesti Zappalle.
Vaikka levy on ehkä Beefheartin tunnetuin teos, se pääsi ilmestyessään listoille vain Britanniassa. Levy oli siitä huolimatta arvostelumenestys.
Albumi valittiin vuonna 2010 Yhdysvaltain kongressin kirjaston National Recording Registry -kokoelmaan, johon kootaan esteettisesti, historiallisesti tai kulttuurisesti merkittäviä yhdysvaltalaisia äänitteitä.[1] Vuonna 2005 se ja aiempi albumi Safe As Milk (1967) otettiin mukaan hakuteokseen 1001 albumia jotka jokaisen on kuultava edes kerran eläessään[2]
Kappaleet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaikki kappaleet säveltänyt, sanoittanut ja sovittanut Don van Vliet (Captain Beefheart).
A-puoli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Frownland – 1.41
- The Dust Blows Forward 'n the Dust Blows Back – 1.53
- Dachau Blues – 2.21
- Ella Guru – 2.26
- Hair Pie: Bake 1 – 4.58
- Moonlight on Vermont – 3.59
B-puoli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pachuco Cadaver – 4.40
- Bill's Corpse – 1.48
- Sweet Sweet Bulbs – 2.21
- Neon Meate Dream of a Octafish – 2.25
- China Pig – 4.02
- My Human Gets Me Blues – 2.46
- Dali's Car – 1.26
C-puoli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hair Pie: Bake 2 – 2.23
- Pena – 2.33
- Well – 2.07
- When Big Joan Sets Up – 5.18
- Fallin' Ditch – 2.08
- Sugar 'n Spikes – 2.30
- Ant Man Bee – 3.57
D-puoli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Orange Claw Hammer – 3.34
- Wild Life – 3.09
- She's Too Much for My Mirror – 1.40
- Hobo Chang Ba – 2.02
- The Blimp (mousetrapreplica) – 2.04
- Steal Softly thru Snow – 2.18
- Old Fart at Play – 1.51
- Veteran's Day Poppy – 4.31
Muusikot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Don Van Vliet (Captain Beefheart) – laulu, tenorisaksofoni, sopraanosaksofoni, bassoklarinetti, musette, simran horn, metsästystorvi, kulkuset
- The Magic Band
- Bill Harkleroad (Zoot Horn Rollo) – kitara, huilu
- Jeff Cotton (Antennae Jimmy Semens) – kitara, laulu ("Pena" & "The Blimp")
- Victor Hayden (The Mascara Snake) – bassoklarinetti, laulu
- Mark Boston (Rockette Morton) – basso
- John French (Drumbo) – rummut, lyömäsoittimet
sekä
- Doug Moon - kitara ("China Pig")
- Frank Zappa - puhe, tuottaminen
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Complete National Recording Registry Listing, Library of Congress. Viitattu 7.9.2020.
- ↑ Dimery, Robert (toim.): 1001 Albums You Must Hear Before You Die. Cassell Illustrated, 2005. ISBN 1-84403-392-9