Timo Sarpaneva

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Timo Sarpaneva
Timo Sarpaneva vuonna 1964.
Timo Sarpaneva vuonna 1964.
Henkilötiedot
Syntynyt31. lokakuuta 1926
Helsinki
Kuollut6. lokakuuta 2006 (79 vuotta)
Helsinki
Kansalaisuus suomalainen
Taiteilija
Ala taideteollinen muotoilu
Palkinnot

Lunning-palkinto 1956
Pro Finlandia 1958

Timo Tapani Sarpaneva (31. lokakuuta 1926 Helsinki – 6. lokakuuta 2006 Helsinki) oli kansainvälisesti arvostettu suomalainen taiteilija ja professori.[1] Hänet tunnetaan erityisesti taideteollisesta muotoilusta. Sarpaneva toimi myös taideteollisuusnäyttelyjen suunnittelijana.[2] Hänen mielimateriaalejaan olivat lasi ja metalli, mutta käytössä olivat myös muun muassa posliini, puu ja tekstiili.

Elämäkerta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuoruus ja ensimmäiset työt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Timo Sarpaneva syntyi Helsingissä 1926. Hänen vanhempansa olivat Martta ja Akseli Sarpaneva.

Timo Sarpaneva opiskeli Taideteollisessa oppilaitoksessa, mistä hän valmistui 1948 graafikoksi. Hänen töitään oli esillä seuraavana vuonna Helsingin Taidehallissa pidetyssä nuortennäyttelyssä. Sarpaneva alkoi kokeilla monia erilaisia materiaaleja, kuten terästä, villaa ja puuvillaa. Mainetta hän sai Milanon triennaalissa vuonna 1951, kun hänen kukkoaiheinen pannumyssynsä palkittiin hopeamitalilla.[3]

Maailmanmaineeseen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Timo Sarpaneva lasiseppä Helge Niemisen kanssa Iittalan lasitehtaalla 1950-luvulla.

Sarpanevan ura lasitaiteilijana alkoi 1949, jolloin hän voitti toisen palkinnon Riihimäen lasitehtaan järjestämässä Pohjoismaisessa kilpailussa. Hänen ensimmäiset lasityönsä edustivat surrealismia, mutta pian hän siirtyi abstraktiin muotokieleen.[3]

Kajakki oli Grand Prix -voittajatyö Milanon triennalissa 1954.

Sarpeneva loi vuosina 1952–1954 muun muassa Lansetti-sarjan, Orkidean ja Kajakin. Hänen lasimaljakkonsa voitti Milanon triennaalin Grand Prix’n 1954, ja yhdysvaltalainen House Beautiful -lehti valitsi sen 1956 maailman kauneimmaksi esineeksi.[3]

Sarpaneva teki Iittalan lasitehtaalle 1950-luvulta lähtien lukuisia lasitöitä.[3] suunnittelema i-lasi-sarja kuuluu suomalaisille tutuimpiin tuotteisiin, ja se on säilynyt vuosikymmenten ajan yleisenä käyttöesineenä. Myös Iittalan logo, i-kirjain punaisessa pallossa, on hänen suunnittelemansa.

Porin Puuvillatehtaat valitsi 1955 Sarpanevan taiteelliseksi johtajakseen. Hän suunnitteli monia värikkäitä kankaita, joista tunnetumpia ovat Ambiente-tuotenimeä tottelevat kankaat. Sarpaneva loi 1960–1961 Winterin väritehtaalle värisävystöt ja suunnitteli 1960–1962 Villayhtymälle sarjan paksuja Pohjanlahti-ryijyjä.[3]

Käytännöllisempään suuntaan

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sarpanevan suunnittelema S-pata. Valmistaja Rosenlew & Co. Tuotannossa 1960–1972.[4]

Suomalaisen taideteollisuuden kärkinimet saivat myös kritiikkiä estetismistään. Sarpanevakin muutti tyyliään 1960-luvulla ja siirtyi suunnittelemaan entistä arkisempia tuotteita. Hän suunnitteli muun muassa punaisia emalipintaisia paistinpannuja, kalapatoja ja mustia valurautapatoja.[3]

Sarpanevan lasista tehty Finlandia-kokoelma, johon kuului maljoja, laseja ja kulhoja, kertoo myös vähemmän ylevästä ja karkeahkosta muotokielestä. Opa Oy:lle Sarpaneva suunnitteli 1970 teräksestä valmistettuja käyttöesineitä. Samana vuonna hän aloitti yhteistyön saksalaisen Rosenthalin kanssa. Sille Sarpaneva toteutti muun muassa lähes sataosaisen posliinista valmistetun Suomi-kokoelman.[3]

Suomi-sarjan jatkumoa edustaa 1970-luvun lopussa valmistunut Jurmo-sarja, johon kuuluu monet Sarpanevan pelkistetyimmistä käyttöesineistä. Ne esiteltiin vuonna 1979 Arkipelago-veistosten kanssa. Sarpanevan 1980-luvun onnistuneimmat työnsä olivat Iittalan lasitehtaassa 1984 valmistetut Claritas-taidelasiesineet.[3]

Sarpaneva siirtyi 1997 tekemään lasia Venetsian Muranoon. Suomesta muuttoon vaikuttivat vaikeudet Hackman-Iittalan kanssa.[3]

Tunnustukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarpaneva sai lukuisia palkintoja ja kansainvälisiä tunnustuksia ja palkintoja, muun muassa Lunning-palkinnon 1956.[2] Hänelle myönnettiin Pro Finlandia -mitali vuonna 1958. Sarpaneva sai professorin arvonimen vuonna 1976.[5] Taideteollisen korkeakoulun kunniatohtoriksi hänet nimettiin 1993.[6]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Timo Sarpaneva solmi vuonna 1954 avioliiton sisustusarkkitehti Pi Sarpanevan (o.s. Holmberg) kanssa, ja he saivat kaksi lasta, Tom ja Polo Sarpanevan. Timo Sarpaneva tutustui kuitenkin vuonna 1960 teini-ikäiseen Marjatta Svennevigiin, jonka kanssa seurusteli noin 10 vuotta asuen edelleen vaimonsa luona. Sarpaneva ja Svennevig saivat lapsen vuonna 1968, minkä jälkeen Sarpaneva muutti Svennevigin kanssa yhteen ja erosi vaimostaan vuonna 1970. Tämän jälkeen hän sai Svennevigin kanssa vielä toisen lapsen. Sarpaneva ja Svennevig menivät naimisiin vuonna 1997.[3][7][8][9][10].

Muotoilija Pentti Sarpaneva oli Timo Sarpanevan veli.

Sarpaneva on haudattu Hietaniemen hautausmaan Taiteilijainmäelle.[11]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Sartti, Seija: Muistot: Timo Sarpaneva. Helsingin Sanomat. 6.10.2006. Arkistoitu 28.9.2016. Viitattu 1.10.2015.
  2. ↑ a b Otavan Iso Fokus, osa 6, s. 3721. Helsinki: Otava, 1974. ISBN 951-1-01236-3.
  3. ↑ a b c d e f g h i j Smeds 2006.
  4. ↑ Viitala, Janne (toim.): Liedeltä pöytään. Suomalaiset design -talousvalut, s. 97. Karkkilan ruukkimuseo Senkka ja Rosenlew-museo, 2010.
  5. ↑ Sarpaneva, Timo hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
  6. ↑ Viitala Janne (toim.): Liedeltä pöytään: Suomalaiset design -talousvalut, s. 46. Karkkilan ruukkimuseo Senkka ja Rosenlew-museo, 2010.
  7. ↑ Lehtimäki, Riitta: Muistatko Marjatta Svennevigin – köyhän tytön tie malliksi ja Timo Sarpanevan vaimoksi. Kotiliesi, 19.05.2018. Artikkelin verkkoversio.
  8. ↑ Kuparinen, Jesse: Marjatta Sarpaneva paljastaa HS:n haastattelussa mitä pitää tehdä astioiden Iittala-tarroille – jättää, vai raaputtaa pois? Ilta-Sanomat, 21.6.2018. Artikkelin verkkoversio.
  9. ↑ Tänään tv:ssä: Timo Sarpanevalla oli vaimo ja tyttöystävä samaan aikaan - ”Meille muodostui outo ystävyyssuhde” www.iltalehti.fi. Viitattu 23.12.2020.
  10. ↑ Mia Kuntsi: Muistatko Marjatta Svennevigin – köyhän tytön tie malliksi ja Timo Sarpanevan vaimoksi Kotiliesi.fi. 19.5.2018. Viitattu 13.11.2023.
  11. ↑ Hietaniemen hautausmaa (pdf) Helsingin seurakuntayhtymä. Viitattu 1.10.2015.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Timo Sarpaneva.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Timo_Sarpaneva&oldid=22867563”