Thiomargarita namibiensis
| Thiomargarita namibiensis | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Bakteerit Bacteria |
| Kunta: | Bakteerit Eubacteria |
| Pääjakso: | Proteobacteria |
| Luokka: | Gamma-Proteobacteria |
| Lahko: | Thiotrichales |
| Heimo: | Thiotrichaceae |
| Suku: | Thiomargarita |
| Laji: | namibiensis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Thiomargarita namibiensis |
|
| Katso myös | |
Thiomargarita namibiensis on suurin tunnettu esitumallinen eliö. Se on litotrofi, joka löydettiin merenpohjan sedimenteistä Namibian edustalta vuonna 1999.[1]
T. namibiensis on bakteeriksi valtava. Yksittäisen bakteerin läpimitta on 0,75 mm, ja se on mahdollista erottaa paljain silmin. Suuri koko johtuu bakteerin sisällä olevasta laajasta nesteen täyttämästä solunesterakkulasta, joka kattaa 80 % eliön tilavuudesta. Solunesterakkula toimii bakteerin ravintovarastona.
Laji on anaerobinen kemolitotrofi, joka saa elämiseensä tarvittavan energian hapettamalla merivedessä olevaa rikkivetyä (H2S) pelkäksi rikiksi. Reaktio tapahtuu bakteerin solulimassa olevissa soluelimissä jotka saavat bakteerin näyttämään killtävän helmimäiseltä, mihin myös tieteellinen nimi Thiomargarita (rikkihelmi) viittaa. Monille eliöille myrkyllisen rikkivedyn hapetusprosessi on tärkeä osa merenpohjan luontaista puhtaanapitojärjestelmää. Geneettisen analyysin perusteella lajin lähimpiä sukulaisia ovat samankaltaisissa olosuhteissa elävät Thioploca- ja Beggiatoa-bakteerit.[2][3]