Pikkukanadanhanhi
Pikkukanadanhanhi | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Sorsalinnut Anseriformes |
Heimo: | Sorsat Anatidae |
Alaheimo: | Hanhet Anserinae |
Suku: | Kirjohanhet Branta |
Laji: | hutchinsii |
Kaksiosainen nimi | |
Branta hutchinsii |
|
Synonyymit | |
Branta canadensis hutchinsii |
|
Pikkukanadanhanhen levinneisyys on merkitty karttaan violetilla värillä. |
|
Alalajit | |
|
|
Katso myös | |
Pikkukanadanhanhi Wikispeciesissä |
Pikkukanadanhanhi (Branta hutchinsii) on pohjoisamerikkalainen hanhilaji. Se on erotettu omaksi lajikseen kanadanhanhesta vuonna 2004.[1]
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pikkukanadanhanhi on 60–70 cm pitkä ja sen siipien kärkiväli on 125–140 cm, ja se on suunniilleen samankokoinen kuin valkoposkihanhi. Se muistuttaa kanadanhanhea, mutta on pienikokoisempi ja typäkämpi ja sillä on selvästi lyhyemmät jalat ja kaula. Pikkukanadanhanhella on melko nelikulmainen pää, jyrkkä otsa sekä lyhyt nokka. Usein mustan kaulan ja vaaleanruskean rinnan välissä on vaalea vyön aihe. Yläpuolelta pikkukanadanhanhi on melko vaalean ruskeanharmaa.[2]
Pikkukanadanhanhen äänet muistuttavat kanadanhanhen ääniä, mutta ovat kimeämpiä.[2]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pikkukanadanhanhi pesii Alaskassa, Kanadan pohjoisosissa sekä Grönlannin lounaisosissa. Talvehtivana sitä tavataan Yhdysvalloissa Washingtonissa, Oregonissa ja Texasissa sekä Meksikossa. Aikaisemmin sitä esiintyi talvehtivana myös Japanissa. Lajin populaatioksi arvioidaan 920 000–1 400 000 yksilöä. Pikkukanadanhanhi on luokiteltu elinvoimaiseksi.[1]
Länsi-Euroopassa pikkukanadanhanhi on harvinainen vierailija, joka esiintyy usein valkoposki- ja lyhytnokkahanhien kanssa.[2] Suomessa pikkukanadanhanhi on BirdLife Suomen rariteettikomitean mukaan tavattu vuosina 2013–2023 yhdeksän kertaa, mutta ensimmäistä havaintoa lukuun ottamatta havaintojen on tulkittu koskeneen samaa yksilöä. Lisäksi laji on havaittu Suomessa seitsemän kertaa E-kategoriaan kuuluneena, eli havainnot ovat koskeneet varmasti tai lähes varmasti tarhakarkulaisia.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d BirdLife International: Branta hutchinsii IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 19.1.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c Svensson, Lars: Lintuopas - Euroopan ja Välimeren alueen linnut. Otava, 2010. ISBN 978-951-1-21351-2
- ↑ Rariteettikomitean hyväksymät havainnot vuoteen 2023 asti (pdf) BirdLife Suomi. Viitattu 12.11.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ITIS: Branta hutchinsii (englanniksi)