Sagrada Família

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sagrada Família
Sijainti Barcelona, Katalonia, Espanja
Rakentamisvuosi 1882–
Suunnittelija Antoni Gaudí
Istumapaikkoja 9 000
Tyylisuunta art nouveau
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Sagrada Família (katal. Basílica i Temple Expiatori de la Sagrada Família, esp. Basílica y Templo Expiatorio de la Sagrada Familia), on Antoni Gaudín suunnittelema roomalais-katolinen kirkko Barcelonan keskustassa Eixamplen kaupunginosassa. Kirkon nimi merkitsee ”pyhää perhettä”. Pyhäkön rakennustyöt aloitettiin vuonna 1882 arkkitehti Francesc P. Villarin johdolla, mutta vuotta myöhemmin Antoni Gaudí sai vastuun suunnittelusta ja uudisti täysin rakennuksen alkuperäiset piirustukset.[1]

Kirkon rakentaminen on yhä kesken, vaikka rakennustöitä on tehty jo pitkälti toista sataa vuotta. Keskeneräisessä kirkossa järjestetään kuitenkin päivittäin messuja, yleensä kirkon kryptassa. Arkkitehti suunnitteli kirkkoa 40 vuotta, jona aikana kirkko muuttui työprosessina yhä suuremmaksi ja monimutkaisemmaksi. Gaudi muutti lopulta kirkkoon asumaan ja eli siellä erakkona 16 viimeistä elinvuottaan.[1]

Paavi Benedictus XVI vihki keskeneräisen Sagrada Famílian käyttöön 7. marraskuuta 2010. Kirkko sai samalla basilikan arvon.[2]

Kirkon sisäosien arkkitehtuuria kesäkuussa 2010

Rakennusvaiheita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gaudí haudattiin kirkon kryptaan 1926. Arkkitehdin jälkeen jättämien monimutkaisten kirkonpiirustusten mukaan päätettiin rakentamista pitkän tauon jälkeen jatkaa, vaikka monet pitivät tuolloin hanketta täysin mahdottomana. Kun työ Espanjan sisällissodan jälkeen 1957 aloitettiin, kirkkoa sodan aikana vaurioittaneet pommitusten jäljet pystyttiin korjaamaan helpommin kuin monet muut Barcelonan taloja kohdanneet iskut. Francokaan ei ollut rohjennut tuhota kirkkorakennusta maan tasalle. [3]

Keskeneräisyydestä huolimatta Sagrada Família on Barcelonan tunnusmerkki ja yksi kaupungin tärkeimmistä nähtävyyksistä, jota miljoonat ihmiset käyvät vuosittain katsomassa. [1] Se on myös art nouveau -tyylisuunnan ja modernistisen arkkitehtuurin tärkeimpiä saavutuksia koko maailmassa, sekä Gaudín suurin suunnittelutyö, jonka parissa hän teki töitä yli 40 vuotta, aina kuolemaansa vuoteen 1926 saakka. Rakentaminen jatkuu yhä. Kunnianhimoisimmat odottavat Sagrada Famílian valmistuvan 2026, kun Gaudín kuolemasta on kulunut sata vuotta ja rakentamisen aloittamisesta 144 vuotta. Modernien työtapojen ja tietokonepohjaisen suunnittelun ansiosta työ on nopeutunut, vaikka sen alun perin ajateltiin vievän vuosisatoja entisaikojen katedraalien tapaan. Vuonna 2010 valmiina olivat pohjoinen ja eteläinen portaali, krypta, keskilaiva ja kahdeksan tornia. Tornit valmistuivat 1975. Gaudin kuollessa vasta yksi torni oli valmiina. Kaikkiaan torneja tulee olemaan 18. [4]

Rakennus on erittäin symbolistinen ja täynnä pieniä värikkäitä yksityiskohtia, joihin Gaudí otti paljon vaikutteita mm. luonnosta. Tunnusomaisinta rakennukselle ovat sen kahdeksan korkeaa tornia, jotka edustavat kahdeksaa Jeesuksen kahdestatoista opetuslapsesta. Rakennuksen lopullisessa suunnitelmassa torneja on kahdeksantoista, yksi jokaiselle opetuslapselle, neljä evankelistoille, yksi Neitsyt Marialle sekä keskeisin ja korkein, 172,5-metrinen torni, joka symboloi Kristusta. [4]

Rakennuksessa on kolme sisäänkäyntiä, jotka on koristeltu muun muassa ristiinnaulittua Jeesusta sekä muita raamatullisia henkilöitä esittävin veistoksin. Etelänpuoleinen sisäänkäynti on nimeltään Gloria (kunnia), läntinen Pasión (Kristuksen kärsimys) ja idänpuoleinen Natividad (syntymä).

24. heinäkuuta 2019 ilmoitettiin, että Sagrada Familia on saanut töiden loppuun saattamiseksi tarvittavan rakennusluvan. [5]

Vuoden 2024 maaliskuussa ilmoitettiin kirkon valmistuvan vuonna 2026.[6]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Anni ja Hilkka Kotkamaa: Puolivalmis Sagrada Família vetää miljoonayleisön, Matkalehti s. 16–17, 9/2010
  • Guías Visuales El País-Aguilar: "España", Santillana Ediciones Generales, S. L., Madrid 2003.
  • Toman, Rolf (toim.): "Cataluña – Arquitectura, arte, paisaje", Könemann Verlagsgesellschaft mbH, Köln 2001

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Anni ja Hilkka Kotkamaa, s. 16
  2. ↑ Pope blesses Sagrada Familia amid gay protest ABC News. 8.10.2010. ABC. Viitattu 8.10.2010. (englanniksi)
  3. ↑ Anni ja Hilkka Kotkamaa, s. 16–17
  4. ↑ a b Anni ja Hilkka Kotkamaa, s. 17
  5. ↑ https://espanja.com/uusimmat/137-vuotisen-odottelun-paatos-la-sagrada-familia-sai-rakennusluvan/
  6. ↑ Heta Ylitie: Uutta tietoa Sagrada Familian valmistumisesta Ilta-Sanomat. 25.3.2024. Viitattu 25.3.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Espanja
Unescon maailmanperintökohteet Espanjassa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sagrada_Família&oldid=22719308”