Malaysia Airlinesin lento 17

Malaysia Airlinesin lento 17
Onnettomuuskone elokuussa 2010.
Yhteenveto
Päivämäärä	17. heinäkuuta 2014
Onnettomuustyyppi	alasampuminen
Tapahtumapaikka	Hrabove, Šah’tarskin piiri, Donetskin alue, Ukraina[1][2] 48°8′17″N, 38°38′20″E
Lähtöpaikka	Schipholin kansainvälinen lentoasema, Alankomaat
Määränpää	Kuala Lumpurin kansainvälinen lentoasema, Malesia
Kuolleita	298[3]
Eloonjääneitä	0
Lentokone
Konetyyppi	Boeing 777-200ER
Lentoyhtiö	Malaysia Airlines
Rekisteritunnus	9M-MRD
Matkustajia	283[3]
Miehistöä	15[3]
Infobox OK

Malaysia Airlinesin lento 17 (MH17/MAS17) oli malesialaisen lentoyhtiö Malaysia Airlinesin reittilento Amsterdamista Kuala Lumpuriin. Se syöksyi Maahan Itä-Ukrainassa 17. heinäkuuta 2014. Kone oli tyyppiä Boeing 777-200ER. Putoamispaikka sijaitsi Itä-Ukrainan Torezista pohjoiseen, Donetskin alueen Šah’tarskin piirin Hraboven kylän lähellä.^[1][2] Ennen maahansyöksyä kone räjähti ilmassa tarkoituksellisesti ammuttuna. Kaikki koneessa olleet 283 matkustajaa ja 15 miehistön jäsentä kuolivat turmassa.^[3]

Kansainvälinen tutkimusryhmä on todennut, että malesialaiskoneen pudottanut Buk-ohjus kuului Venäjän asevoimille.^[4] Alankomaissa venäläinen Igor Girkin, joka toimi tapauksen aikaan Donetskin kansantasavallan puolustusministerinä, ja kaksi muuta henkilöä tuomittiin 2022 poissaolevina elinkautiseen vankeuteen.

Heti tapauksen jälkeen turman syistä käytiin väittelyjä, eikä alueella sotineet Ukrainan hallitus eikä Itä-Ukrainan separtistit tunnustaneet alasampumista. Pian alkoi kuitenkin tulla esille todisteita venäläisten ja separitistien osallisuudesta asiaan. Venäläiset pyrkivät laittamaan alasampumisen ukrainalaisten syyksi.

MH17 oli Malaysia Airlinesin matkustajalento Amsterdamista Alankomaista Kuala Lumpuriin Malesiaan. Boeing 777-200ER -lentokone lähti Amsterdamissa sijaitsevalta Schipholin kansainväliseltä lentoasemalta kello 12.15 (UTC+2). Koneen oli määrä laskeutua Kuala Lumpurin kansainväliselle lentoasemalle 18. heinäkuuta kello 6.10 (UTC+8).^[5]

Lento kulki lentosuunnitelmansa mukaisesti Ukrainan yli. Kone lensi noin 10 000 metrissä, kun se ylitti Venäjän tukemien separatiestien hallussa ollutta Itä-Ukrainaa, jossa käytiin sotaa Ukrainan hallituksen ja separitistien välillä. Samalla tutka-aluella oli Malaysian Airlinesin lennon kanssa kolme muutakin ulkomaalaista matkustajalentokonetta.^[6]

Kello oli hieman vajaa 16.20 (UTC+3), kun henkilökunta otti rutiiniyhteyden sekä Ukrainan Dnipron että Venäjän Rostov-na-Donun lennonjohtajiin. Yhteys kuitenkin katkesi, mutta koneesta ei tullut hätämerkkiä. Kone katosi tutkilta noin kello 16.26.^[6]

Kone syöksyi maahan Hraboven kylässä, joka sijaitsee Torezista pohjoiseen.^[7] Turmakoneen matkustajista kuusi oli AIDS-tutkijoita matkalla 20. kansainväliseen AIDS-konferenssiin Australian Melbournessa.^[8]

Ukrainan turvallisuuspalvelu kertoi pian putoamisen jälkeen kaapanneensa kaksi puhelua, joissa venäläismieliset separatistit keskustelevat oletettavasti GRU:n upseerien kanssa siviililentokoneen alasampumisesta.^[9] Myöhempien Bellingcat-ryhmän keräämien valokuvien ja videoiden mukaan Torezin seuduilla olisi ollut itään päin matkalla ollut Buk-ohjus.^[10] Itä-Ukrainan separatisteihin kuuluvat henkilöt kuvasivat videon aivan onnettomuuden jälkeen. Nauhalta kuuluu: ”Siviilejä, siviilejä”.^[11]

Venäläislähteet syyttivät Ukrainan hallitusta koneen tuhoamisesta, mutta teoriat Ukrainan hallinnon osallisuudesta MH17:n putoamiseen ovat jääneet heikolle pohjalle. Venäläisviestimet ovat jääneet kiinni muun muassa kuvamanipulaatioista.^[12] Venäjän federaation yleisesikunnan tiedotustilaisuudessa puolestaan väitettiin, että Ukrainan ilmavoimien SU-25-hävittäjä (syytetty lennon alasampumisesta) kykenisi operoimaan 10 kilometrin reittilentokorkeudessa lyhytaikaisesti. Valmistaja Suhoi antaa kuitenkin kattokorkeudeksi seitsemän kilometriä ilman aseita tai ulkoista kuormaa.^[13] Täydessä lastissa Suhoi antaa kattokorkeudeksi viisi kilometriä. Samaan aikaan SU-25:a koskevassa Wikipedia-artikkelissa hävittäjän lentokorkeutta muokattiin heijastamaan yleisesikunnan väitteitä; artikkelin muokkaushistorian mukaan muokkaus tehtiin eräältä Kremlin IP-osoitteelta.^[13] Myöhemmin venäläiset viestimet ovat uutisoineet muun muassa ”nimettömän todistajan” lausunnosta, jonka mukaan ukrainalaishävittäjän ohjukset olisivat kadonneet lennon aikana.^[14]

Yhdysvaltain viranomaisten varhaisten tietojen mukaan oli todennäköisintä, että Itä-Ukrainan separatistit olisivat ampuneet koneen alas vahingossa,^[15] koska nämä luulivat sitä Ukrainan asevoimien suureksi Antonov-kuljetuskoneeksi.^[16][17] Väitettä tuki ainakin osin se, että Itä-Ukrainan separatistit olivat aiemmin ampuneet alas armeijan koneita ja helikoptereita. 6 500 metrin korkeudessa lentänyt Ukrainan ilmavoimien An-26 ammuttiin alas 14. heinäkuuta 2014,^[18] vain muutamaa päivää ennen MH17:n tuhoa.^[19]

Separatistit luovuttivat Malesian viranomaisille 22. heinäkuuta 2014 löydetyt koneen lennon rekisteröimislaitteet, niin sanotut mustat laatikot.^[20] Malesia ilmoitti toimittavansa ne lähimpään ICAO:n hyväksymään tutkimuslaitokseen. Britannian Air Accidents Investigation Branch Farnborough’ssaa otti laitteet tutkittavikseen 23. heinäkuuta.^[21][22]

Hollantilaiset onnettomuuden tutkijat totesivat 9. syyskuuta 2014 alustavassa raportissaan koneen putoamisen syyksi ”useat koneeseen ilmassa osuneet suurinopeuksiset esineet, jotka läpäisivät koneen.” Raportin mukaan kone hajosi jo ilmassa. Tutkinnan lopullisen raportin oli määrä valmistua kesään 2015 mennessä.^[23]

Hollantilaisen tutkimuslautakunnan lokakuussa 2015 julkaiseman loppuraportin mukaan Buk-ohjus pudotti lennon MH17, kun ohjuksen taistelukärki räjähti hyvin lähellä ohjaamoa sen vieressä/yläpuolella.^[24]

Venäläinen Novaja gazeta paljasti kesäkuussa 2019 Venäjän asevoimien virallisten asiakirjojen vahvistavan rikostutkinnan löydöksiä. Asiakirjat liittyvät muun muassa joukkojen huoltoon ja siirtoihin. Papereissa sovitaan muun muassa 53. ilmatorjuntaprikaatin kaluston saattamisesta ja kuljettamisesta. Niissä luetellaan muun muassa kuljetuksessa mukana olleita ajoneuvoja, joiden joukossa oli aiemmin koneen pudottajaksi epäillyn Buk-järjestelmän saattueessa kuvien perusteella mukana ollut Kamaz-kuorma-auto. Bellingcatin johtavan tutkijan mukaan asiakirjojen tärkeintä antia on tutkijoiden jo aiemmin esiin nostaman Buk-järjestelmän reitin vahvistaminen Venäjällä ennen lentoturmaa. Asiakirjat todistavat, että 53. prikaatin kalustoa siirrettiin Venäjän Kurskista Millerovoon lähelle Ukrainan rajaa kesäkuun 23. ja 25. päivän välillä.^[25]. Bellingcatin tutkimusten mukaan ainakin kaksi Venäjän GRU-taustaista upseeria puhui tapaukseen liittyneillä ääninauhoilla^[26][27].

8. helmikuuta 2023 julkaistujen ääninauhojen mukaan separatistit olisivat pyytäneet Venäjältä raskasta it-aseistusta korkealla lentävien Ukrainan koneiden alas ampumiseksi. Moskova olisi lopulta tähän suostunut, presidentin luvalla.^{[28][29][30][31]}

Saksalainen Corrective-niminen journalistiryhmä nimesi alkuvuonna 2015 tekoon syylliseksi Venäjän 53. ilmatorjuntaprikaati ”Kurskin”. Tätä todisteltiin asiantuntijalausunnoilla, silminnäkijöiden haastatteluilla, kuvilla ja sosiaalisesta mediasta saaduilla tiedoilla.^[32] Myös Bellingcat-yhteisö laati vastaavanlaisen raportin^[33][34].

Venäläisessä Novaja Gazeta -lehdessä 5. toukokuuta 2015 julkaistiin salainen tutkimus, jonka mukaan kone ammuttiin alas Buk M1/9M38M1-ohjuksella, joka oli laukaistu todennäköisesti Zaproštšenskjen kylästä etelään sijaitsevalta paikalta.^[35][36]. Tutkimus ei silti ottanut kantaa siihen, kuka ohjuksen laukaisi.

Venäläisen Buk-ohjuksen valmistajayhtiön Almaz-Antein erään edustajan mukaan ohjus ammuttiin alas Buk-ohjuksen vanhalla mallilla, jota on vain Ukrainan armeijalla, ei enää Venäjän armeijalla.^[37]

Kun alankomaalainen lautakunta julkisti onnettomuustutkinnan tuloksen lokakuussa, venäläinen ohjuksen valmistajayhtiö kyseenalaisti monia tutkimuksen yksityskohtia ja ulkoministeri Lavrov vaati uutta tutkimusta^[38]. Venäjä vaati raporttiin muun muassa lisää Almaz-Antein antamia tietoja. Venäläiset halusivat poistaa monia viittauksia Buk-ohjukseen, luetella muut mahdollisen koneen tuhon syyt ja ottaa varsinkin mukaan hävittäjävaihtoehdon. Venäläisten mukaan sirpaleita ei voitu aukottomasti kytkeä Buk-ohjukseen. Venäläiset halusivat myös muuttaa arviota ohjuksen laukaisupaikasta Zaproštšenskjen kylän alueelle, joka oli tuhopäivänä luultavasti Ukrainan armeijalla. Alankomaalainen tutkijaryhmä suostui poistamaan viittauksen Venäjän armeijaan konfliktin osapuolena^[39].

Onnettomuuden kansainvälistä rikostutkintaa johti Hollannin syyttäjänvirasto. Onnettomuustutkintaan verrattuna rikostutkijoilla oli käytössään enemmän erilaista todistusaineistoa. Rikostutkijoiden työssä käytetään esimerkiksi kansalaisten kuvaamia videoita, puheluäänitteitä ja verkossa olleita viestejä.^[40]

Kansainvälinen rikostutkintaryhmä tiedotti 17. kesäkuuta 2019, että koneen tuhoamisesta olivat luultavasti vastuussa ainakin kolme venäläistä ja yksi ukrainalainen. Yksi epäillyistä on venäjämielisen separatistiorganisaation, niin sanotun Donetskin kansantasavallan silloinen puolustusministeri Igor Girkin, joka tunnetaan paremmin nimellä Strelkov. Miehiä epäiltiin Alankomaiden lain mukaan murhista.

Tutkijoiden mukaan Venäjä ei suostunut vastaamaan tutkijaryhmän kysymyksiin eikä auttamaan tutkimuksissa. Venäläisten näkemys taas on, että heidän tarjoamiaan tietoja ei haluttu käyttää tutkinnassa. Venäjän mielestä tutkimus on puolueellinen ja yhdistää ilman perusteita Venäjän armeijan malesialaiskoneen alasampumiseen^[41].

Venäjän presidentti Vladimir Putin kannatti heinäkuussa 2014 YK:n suorittamaa puolueetonta tutkimusta malesialaiskoneen alasampumisesta.^[42] Putin keskusteli kuitenkin heinäkuussa 2015 puhelimessa Alankomaiden pääministeri Mark Rutten kanssa sanoen, että olisi ”ennenaikaista ja haitallista”, jos YK tutkisi koneen alasampumisen^[43]. Heinäkuussa 2015 Venäjä esti veto-oikeudellaan YK:n alaisen onnettomuuden tutkinnan.^[44] Venäjä syytti ehdotettua päätöstä YK:n tutkintaan politisoituneeksi.^[45]

Marraskuussa 2022 oikeuskäsittelyssä Hollannissa tuomioistuin on määrännyt kolme syytettyä poissaolevina elinkautiseen vankeusrangaistukseen sekä maksamaan 16 miljoonan euron arvosta vahingonkorvauksia uhrien omaisille. Syytetyistä annettiin kansainvälinen pidätysmääräys. Pääepäilty on venäläinen Igor Girkin, joka on toiminut Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n tiedustelu-upseerina. Kaksi muuta tuomittua ovat Sergei Dubinsky ja Leonid Hartšenko. Neljäs henkilö vapautettiin syytteistä.^[46]

Kansalaisuus	Matkustajia	Miehistöä	Yhteensä	Lisätiedot
Alankomaat	192		192	Yhdellä matkustajista oli Alankomaiden/Yhdysvaltain kansalaisuus
Malesia	29	15	44	Yksi matkustajista oli sylilapsi
Australia	27		27
Indonesia	12		12	Yksi matkustajista oli sylilapsi
Britannia	10		10	Yhdellä matkustajista oli Britannian/Etelä-Afrikan kansalaisuus
Saksa	4		4
Belgia	4		4
Filippiinit	3		3
Kanada	1		1
Uusi-Seelanti	1		1
Yhteensä	283	15	298

^[47]

• 
  Buk-m2 -ohjuksen laukaisualusta.
• 
  Lentokoneen reitti.
• 
  Kone putosi alas kapinallisalueella.