Ljungan
| Ljungan | |
|---|---|
 |
|
| Maanosa | Eurooppa |
| Maat | Ruotsi |
| Läänit | Jämtland, Taalainmaa |
| Maakunnat | Medelpad, Jämtland, Härjedalen |
| Kunnat | Sundsvall |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Ljunganin vesistö |
| Valuma-alue | Ljunganin vesistö |
| Pinta-ala | 12 851,1 km² [1] |
| Järvisyys | 8 % [2] |
| Pääuoman pituus | 405 km [3] |
| Pääuoman osuudet | Ljungan ←(tunturipuro) |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Ljungsjöarna [3] |
| Laskupaikka | Kvissleby, Sundsvall, Sundsvallin kunta [4] |
| [a] | |
| Läpivirtausjärvet | Börtnen (d) |
| Sivu-uomat | Getterån, Gimån, Gälebäcken, Roggån, Stångån, Sörforsån |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | 934 m mpy. [b] |
| Laskukorkeus | 0 m mpy. [b] |
| Korkeusero | 934 m |
| Pituus | 399 km |
| Kaltevuus | 2,34 m/km |
| Keskiylivirtaama | 406 m³/s (MHQ) [5] |
| Keskivirtaama | 144 m³/s (MQ) [5] |
| Keskialivirtaama | 56,1 m³/s (MNQ) [5] |
| Muuta | |
| Muualla | Wikimedia Commons |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Ljungan (ruots. Ljungan) on Ruotsissa Jämtlannin- ja Taalainmaan lääneissä sijaitseva 405 kilometriä pitkä Pohjanlahden Perämereen Sundsvallissa laskeva joki. Se muodostaa samalla Ljunganin vesistön lähes koko pääuoman, joka saa alkunsa Ljungsjöarnasta Helagsfjälletin ympäristössä.[3][4][6][7][c]
Vesivoima
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ljunganin uomassa on 14 vesivoimalaitosta: Viforsen, Matfors, Skallböle, Nederede, Ljunga, Hermansboda, Parteboda, Järnvägsforsen, Kölsillre, Bursnäs, Turinge, Rätan, Trångforsen ja Flåsjö. Näiden voimaloiden yhteisteho on 479 megawattia ja vuosituotanto noin 2040 gigawattituntia.[7]
Storsjönistä ylöspäin, osuus Havernista Holmsjöniin ja Viforsenista alaspäin ovat vesivoimalta suojeltuja osuuksia.[7]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vesivoiman hyödyntämisessä on Ljunganin vesistössä pitkät perinteet. Jo keskiajalla käytettiin joessa vesimyllyjä ja myöhemmin vesimyllyt pyörittivät muitakin koneita kuten sahoja, pajavasaroita ja puimakoneita. Puunuitto alkoi 1820-luvulla ja jokea perattiin soveltubin osin tätä varten. Sahat sijaitsivat alajuoksulla lähellä vientisatamaa. Ensimmäiset vesivoimalaitokset olivat vuonna 1898 valmistunut Albyn- ja vuonna 1900 Viforsenin vesivoimalaitos.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huomautuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Joen yhtymäkohdan ja alkulähteen koordinaatit on mitattu Internetin ACME-, Google- tai Bing- karttapalveluista.
- ↑ a b Joen yhtymäkohdan ja alkulähteen korkeusarvot on katsottu Internetin Läntverket- karttapalveluista käyttäen sen hiirityökalua.
- ↑ Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Ljungan.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Ljungan (SE691018-157875) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 22.12.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, viitattu, 2289–2445, 22.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b c Ljunganin yläjuoksu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 22.12.2020.(ruotsiksi)
- ↑ a b Ljunganin alajuoksu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 22.12.2020.(ruotsiksi)
- ↑ a b c Ljunganin vesistö (Excel-lomake nro 17158), Vattenwebb, SMHI, viitattu 22.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 22.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b c d Ljungan, vattenkraft.info, viitattu 22.12.2020
