Josua Järvinen
| Josua Järvinen | |
|---|---|
Josua Järvinen vuonna 1907. |
|
| Kansanedustaja | |
|
22.5.1907–31.1.1911
|
|
| Ryhmä/puolue | SDP |
| Vaalipiiri | Mikkelin vaalipiiri |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 4. helmikuuta 1871 Orivesi |
| Kuollut | 28. helmikuuta 1948 (77 vuotta) Pori |
| Ammatti | kansakoulunopettaja |
Josua Järvinen (synt. Lauttajärvi, 4. helmikuuta 1871 Orivesi – 28. helmikuuta 1948 Pori) oli suomalainen poliitikko ja kansakoulunopettaja, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1907–1911.[1] Hän erosi puolueesta kesken eduskuntakautensa lokakuussa 1910.[2]
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Oriveden Lauttakulmassa syntyneen Järvisen vanhemmat olivat torppari Eleasar Lauttajärvi (1844−1883) ja Annastiina Joensuu (1849−1936).[3] Syrjäisessä kylässä ei ollut koulua, jonka vuoksi hän suoritti 17-vuotiaana yksityisen kansakoulukurssin ja valmistui opettajaksi Jyväskylän seminaarista 1895. Järvinen työskenteli kansakoulunopettajana Kullaalla 1895–1896, Karijoella 1896–1899, Laukaassa 1900–1905 ja Joroisissa 1905–1908 sekä vielä kansanedustajakautensa jälkeen Helsingissä 1913–1914. Vuosina 1915-1938 Järvinen työskenteli kansakouluntarkastajana Porissa. Järvinen suoritti työnsä lomassa ylioppilastutkinnon vuonna 1901. Hän jatkoi 1910-luvulla opintojaan Helsingin yliopistossa, jossa hän luki taloustiedettä, historiaa ja esteriikkaa valmistuen filosofian maisteriksi vuonna 1920.[1][4] Järvinen oli kiinnostunut muun muassa tähtitieteestä ja julkaisi aiheesta kirjan vuonna 1910.
Järvinen lähti työväenliikkeeseen vuoden 1905 suurlakon jälkeen. Vuonna 1907 hänet valittiin kansanedustajaksi Suomen ensimmäisissä yksikamarisen eduskunnan vaaleissa.[1] Järvinen kuitenkin erosi kesken kansanedustajankautensa sosialidemokraattisesta puolueesta kohun saattelemana lokakuussa 1910.[2] Syyksi Järvinen mainitsi sisäisten erimielisyyksien ja tiukan puoluekurin ohella sosialistien omaksuman materialistisen historiakäsityksen, johon hän ei voinut yhtyä.[5] Eronsa jälkeen Järvinen arvosteli sosialidemokraatteja kiivaasti porvarilehdissä sekä pitämissään esitelmissä ja toimi myös vanhasuomalaisten julkaiseman Työväenliiton vakituisena avustajana.[6] Työväenlehdet puolestaan kutsuivat Järvistä muun muassa ”petturiksi”, ”luopioksi” ja ”mätäpaiseeksi”.[7] Myöhemmin Järvinen oli mukana Suomen Kristillisen Työväen Liiton sekä nuorsuomalaisten toiminnassa.[8][9] Eteenpäin-lehden tietojen mukaan Järvinen olisi sisällissodan aikana liittynyt valkoisten joukkoihin.[10] 1930-luvulla Järvisen kerrottiin olleen kokoomuksen jäsen.[11]
Järvinen kuoli Porissa 77-vuotiaana helmikuussa 1948.[12] Hänet on haudattu perhehautaan Kuopion isolle hautausmaalle.[3]
Perhe
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvisen puoliso oli Tammelasta kotoisin ollut käsityönopettaja Aino Holmberg (1872−1960), jonka kanssa hän avioitui vuonna. Heillä oli kaksi tytärtä.[3] Raumalla opiskellut pariskunnan vanhempi tytär Aino Helmi (s. 1896) teki maaliskuussa 1917 itsemurhan ampumalla itsensä asunnossaan.[13]
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pyrstötähdistä ja tähdenlennoista. Helsinki: Akseli Oinola, 1910.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Josua Järvinen Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 16.4.2007.
- ↑ a b Eroaa sos.dem. puolueesta. Helsingin Sanomat, 12.10.1910, s. 7. Kansalliskirjasto. Viitattu 17.6.2022.
- ↑ a b c Josua Eleasarinpoika Järvinen (Lauttajärvi) Geni. Viitattu 17.6.2022.
- ↑ Kansakoulujentarkastaja J. Järvinen 60-vuotias. Lalli, 4.2.1931, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 17.6.2022.
- ↑ Miksi opettaja Josua Järvinen erosi sosialidemokraattisesta puolueesta. Helsingin Sanomat, 16.10.1910, s. 6. Kansalliskirjasto. Viitattu 17.6.2022.
- ↑ Kyllä vakka kantensa valitsee. Työmies, 21.9.1911, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 17.6.2022.
- ↑ Mätäpaise Josua Järvinen. Sosialisti, 1.2.1912, nro 26. Kansalliskirjasto. Viitattu 17.6.2022.
- ↑ Kutsumus koko maata käsittävään kristillissiveelliseen nuorisonherätyskokoukseen Viipurissa 24 ja 25 p. kesäk. Tähti, 30.5.1913, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 17.6.2022.
- ↑ Josua Järvisen hakupaperi. Eteenpäin, 3.10.1916, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 17.6.2022.
- ↑ Tähtientutkija Josua Järvinen ”valkoisten” päällikkönä. Eteenpäin, 19.2.1918, nro 21, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 17.6.2022.
- ↑ Räisänen, Yrjö: Mitä Sasulle kuuluu? Suomen Sosialidemokraatti, 3.5.1934, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 17.6.2022.
- ↑ Dödsfall. Hufvudstadsbladet, 4.3.1948, s. 8. Kansalliskirjasto. Viitattu 17.6.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Itsemurha Raumalla. Uusi Aura, 16.3.1917, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 17.6.2022.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
