Hylenin vesivoimalaitos
Hylenin vesivoimalaitos
Hylen kraftverk |
|
---|---|
Valtio | Norja |
Sijainti | Suldal |
Koordinaatit | |
Sähköverkkoon | 1980 [1][2] |
Valmistunut | 1981 [3] |
Suunnittelija | Egil Sorteberg [3][2] |
Omistaja |
Statkraft (79,6 %)[2], Lyse (13,6 %), Skagerak Kraft AS (1,5 %), Agder Energi AS (6,0 %) |
Operaattori | Statkraft |
Joki tai koski | Suldalsvassdraget (d) |
Valuma-alue | 2 021 km² [4] |
Keskivirtaama | 155,4 m³/s [4] |
Yläpuolinen patoallas | |
Nimi | Suldalsvatnet |
Pituus | 27 km [1] |
Leveys | 2,8 km [1] |
Pinta-ala | 28,83 km² [a] |
Kokonaistilavuus | 4,51 km³ [a] |
Sääntelytilavuus | 0,044 km³ [4] |
Inaktiivinen tilavuus | 4,466 km³ |
Syvyys | 376 m (suurin) [a] |
Keskikorkeus | 67,5 m mpy. [4][a] |
(67,0–68,5 m mpy.) | |
Alapuolinen allas | |
Nimi | Hylsfjord, Atlantti |
Keskikorkeus | 0 m mpy. |
Voimalaitos | |
Pudotuskorkeus | 68 m [3] |
Turbiinit | 2 × Francis (80 MW) [3] |
Kapasiteetti | 160 MW [3] |
Vuosittainen varastointi | 4,28272 km³ [4] |
Vuosituotanto | 538 GWh [3] |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Hylenin vesivoimalaitos sijaitsee Rogalandin Suldalissa Norjassa. Se on vesivoimalaitos, joka kuuluu Ulla-Førren vesivoimalaitoskompleksiin ja joka hyödyntää siinä muun muassa suurta Blåsjøn varastoallasta. Koska voimala sijaitsee kallioon louhitussa onkalossa, sitä voidaan luonnehtia tunnelivoimalaitokseksi.[2]
Ulla-Førren varastoallasverkosto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Voimalaitoksen vesi on peräisin Suldalsvatnetin järvestä. Järvi on säännöstelty luonnollisen laskujokensa Suldalslågenin luusuassa sijaitsevalla säännöstelypadolla ja sen vedenpinnan korkeus vaihtelee välillä 67,0–68,5 metriä mpy. Säännöstelypadon voivat ohittaa jokeen nousevat lohet. Ulla-Førren-kompleksin vesistöjärjestelyt ovat kasvattaneet järven todellista valuma-aluetta 1 162 neliökilometristä 2 021 neliökilometriin. Osa vedestä virtaa edelleen Suldalslågenin kautta mereen, mutta suurin osa imetään Hylenin voimalan tulovesitunnellin. Jos voimala pysäytettäisiin, täytyisi vettä juoksuttaa ohitustunnelin kautta mereen, sillä liikavettä ei voi ainakaan tulva-aikana päästää joesta läpi. Puolet järven tulovedestä on säännösteltävissä tuntureilla risteilevissä tunneleissa. Blåsjøn pääaltaaseen mahtuu kuitenkin runsaasti vettä.[1][5]
Voimalaitos
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Voimalaitoksen tuotantotilat sijaitsevat kallioon louhitussa onkalossa, jonka rakenteet on suunnitellut Egil Sorteberg. Siellä toimii kaksi 80 megawatin Francis-turbiinia. Kaikki tulovesi saadaan Suldalsvatnetista tunnelia pitkin ja poistovesi johdetaan tunnelia pitkin Hylsfjordiin Atlanttiin. Voimalan vuosituotanto on 160 MW kapasiteetilla ollut keskimäärin 538 gigawattituntia (GWh).[2]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hylen oli ensimmäinen voimalaitos, joka rakennettiin ja käynnistettiin suuressa Ulla-Førren vesivoimalaitoskompleksissa. Ensimmäinen vesiturbiini käynnistettiin vuonna 1980 ja toinen seuraavana vuonna. Sen rakennuksissa on jännittävä arkitehtoninen ilme, joka poikkeaa muista voimalaitoksista. Jo voimalaitoksen sisääntulo tunnelinsuulla Hylsfjordin rannassa pistää silmään.[6][7]
Huomioita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Tieto on saatu wikipedian norjankielisestä artikkelista no:Suldalsvatnet
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Suldalsvatnet (hae tiedot hakusanalla "Suldalsvatnet") NVE Atlas. Oslo, Norja: Norges vassdrags- og energidirektorat. Viitattu 17.4.2020. (norjaksi)
- ↑ a b c d e Hylen skagerakenergi.no. Porsgrunn: Skagerak Energi. Viitattu 19.4.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Rosvold, Knut A.: Hylen kraftverk Store Norske Leksikon. 12.12.2019. Oslo, Norja. Viitattu 19.4.2020. (norjaksi)
- ↑ a b c d e Ulla–Førre (kartta) (PDF) skagerakkraft.no. Porsgrunn: Skagerak Energi. Viitattu 18.4.2020. (norjaksi)
- ↑ Velkommen til ULLA-FØRRE (PDF) statkraft.no. Oslo, Norja: Statkraft Energi AS. Arkistoitu 10.9.2018. Viitattu 18.4.2020. (norjaksi)
- ↑ Klausen, Kristin: Fredningsdokumentasjon for Hylen og Saurdal (Høring) 2018. Sulen, Norja: Riksantikvaren. Viitattu 19.4.2020. (norjaksi)
- ↑ Lakseforsterkingsprosjektet i Suldalslågen : fase II (PDF) nve.no. 2019. Viitattu 19.4.2020. (norjaksi)