Heroes of the Baltic Sea

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Heroes of the Baltic Sea
Tyyli
Kestoaika 20-39 min/jakso,
yhteensä 130 min
Perustuu Draama-osa perustuu osittain tositapahtumiin
Pääosissa
Alkuperämaa
Julkaistu
Tuotantokausia 1
Jaksoja 5
Ikäraja Kuvaohjelman ikäraja 7
Tuotanto
Tuottaja(t) Riikka Takila
Vastaava(t) tuottaja(t) Hyppe Salmi
Ohjaaja(t)
Käsikirjoittaja(t)
Säveltäjä(t) Panu Aaltio
Leikkaaja(t) Antti Isoaho
Lavastaja(t) Paula Salonen
Kuvaaja(t) Mika Tertsunen
Tuotantoyhtiö(t) Yleisradio
Aiheesta muualla
IMDb

Heroes of the Baltic Sea on vuonna 2016 valmistunut suomalainen televisiosarja, jonka ovat ohjanneet Antti-Jussi Annila ja Tuukka Temonen. Sarjassa kaksi osaa, draama- ja reality-osat punoutuvat yhteen.

Sarjassa seurataan 1400-luvulla eläneen Axel Tottin elämää kahdella tavalla; ensin reality-osan nuoret selvittävät Axeliin liittyviä arvoituksia, ja sitten draamassa katsojalle kerrotaan, kuinka tarina etenee.

Varoitus: Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Osa 1: Haaksirikko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarja alkaa kohtauksella, jossa Hanneke Wromen kapteeni huomaa merirosvojen seuraavan laivaa, vaikka laivan lasti, 10 000 kultarahaa oli salaisuus. Hän epäileekin, etteivät merirosvot jahtaa kultaa, vaan Raaseporin linnanherran Lauri Akselinpoika Tottin vaimoa, Katariina Viffertia ja heidän poikaansa, Axel Tottia. Axel ehdottaa laivan ohjaamista myrskyyn merirosvoilta pakenemiseksi. Kapteenin mielestä se on ainut keino. Laiva kaatuu myrskyssä ja uppoaa, ja Axel on ainoa eloonjäänyt.

Hän herää eräällä saarella, jossa Axel tapaa saaren asukkaita. He vievät Axelin kotiinsa. Perheen isä lähtee tarkastamaan saaren kylää, mutta palaa pian nuoli selässään. Merirosvot hyökkäävät, ja Axel pakenee perheen lasten kanssa. Hänelle neuvotaan, miten hän pääsisi Rääveliin, nyk. Tallinnaan, ja hän jatkaa yksin. Axel sytyttää tulen loistoon, jotta ohikulkevat laivat huomaisivat hänet, mutta myös merirosvot huomaavat hänet, ja pääsevät loistolle. Axel piiloutuu, ja kun hän huomasi veneen lähteneen laivasta hakemaan häntä, Axel pakenee hyppäämällä kallionkielekkeeltä alas veteen.

Axel oli päässyt Rääveliin, ja etsii maalari Sittowia, koska Axelin isä on tilannut muotokuvan häneltä, ja isää odotetaan hakevan valmis muotokuva. Axel jättää isälleen viestin, jossa hän kertoo käyvänsä Sittowin luona joka päivä, kunnes tapaa isänsä. Kesken kirjoittamisen merirosvot tulevat Sittowin galleriaan, ja Axel pakenee ulos ja piiloutuu. Orjakauppias löytää hänet ja luulee häntä orjaksi. Axel joutuu Gotlantiin matkalla olevaan orjalaivaan, mutta pääsee merirosvoja pakoon.

Osa 3: Mestaus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Axel on Gotlannissa orjana. Kun hän löytää Ingrid Oxen vihkon, hänen lukutaitoisuus paljastuu Ingridille. Hän haluaa Axelin opettavan hänet lukemaan, koska muutoin häntä ei opetettaisi. Axel suostuu,kunhan Ingrid pitää sen salassa. He ystävystyvät opetuksen aikana.

Axel ja Ingrid ovat jo aikuisia, ja Ingrid kertoo Axelille teloitettavista merirosvoista, jolloin Axel huolestuu paljastumisen mahdollisuudesta, mutta lähtee katsomaan teloitusta. Teloitettavat eivät ole Axelille tuttuja, mutta mestauksen jälkeen he törmäävät kapakassa Magnus ja Margaretha Flemingiin. Alkaa tappelu, jonka aikana Axel ja Ingrid pakenevat. Axel päättää lähteä sotaan Tanskaa vastaan, jotta hän pääsisi vapaaksi, eikä olisi enää orja. Hän lupaa ennen lähtöä Ingridille palaavansa takaisin päästyään sodasta.

Osa 4: Sodanjulistus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osa 5: Kaksintaistelu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Näyttelijät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Oliver Österberg  Axel Tott – nuorempi  
 Christian Arnold  Axel Tott – vanhempi  
 Ville Virtanen  Magnus Fleming  
 Minttu Mustakallio  Margaretha Fleming  
 Sampo Sarkola  Daniel Bjelke  
 Amalia Holm  Ingrid Oxe  
 Linda Zilliacus  Katariina Viffert  
 Annika Poijärvi  Anna Fleming  

Reality-seikkailijat

  • Santeri Koskinen
  • Julia von Lerber
  • Vilho Leskelä
  • Netta Pihlanen

Sarjan ilmestyttyä joulukuussa 2016 arkeologi Ilari Aalto julkaisi sarjaa kritisoivan blogikirjoituksen, joka sai laajaa mediahuomiota. Aalto kiinnitti huomiota draamaosuuden historiakuvan epätarkkuuksiin ja reality-osuudessa tapahtuneeseen fiktiiviseen muinaisjäännösten ja arkeologisen kaivauksen tärvelyyn.[1][2] Sarjan reality-osuuden ohjaaja Tuukka Temonen vastasi kritiikkiin ja puolusti taiteellisten vapauksien ottamista sarjan viihdeluonteella.[3]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]