Kuibyševin tekojärvi
Kuibyševin tekojärvi Куйбышевское водохранилище |
|
---|---|
Tekojärvi Uljanovskin läheisyydessä |
|
Valtiot | Venäjä |
Paikkakunta | Samaran alue, Marin tasavalta, Tšuvassia, Tatarstan ja Uljanovskin alue |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Laskujoki | Volga |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 53 m |
Pituus | 500 km |
Leveys | 35 km |
Rantaviiva | 2 604 km |
Pinta-ala | 6 450 km² [1] |
Tilavuus | 57,3 km³ [2] |
Keskisyvyys | 8 m |
Suurin syvyys | 41 m |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Kuibyševin tekojärvi (ven. Ку́йбышевское водохрани́лище, Kuibyševskoje vodohranilištše) eli Samaran tekojärvi on Keski-Venäjällä Volgan keskijuoksulla ja sen sivujoen Kaman alajuoksulla sijaitseva Euroopan suurin tekojärvi. Se on pinta-alaltaan (6 450 km²) Euroopan kolmanneksi suurin makeanveden allas Laatokan ja Äänisen jälkeen.[3][1] Osa uudemmista lähteistä antaa pinta-alaksi 5 900 km2.[2] Saimaaseen verrattuna tekojärven pinta-ala on puolitoistakertainen. Tämä jokiuomista kasvattamalla muodostettu tekojärvi peittää 510–580 kilometrin matkan Volgan uomaa ja voi olla leveydeltään 27–30 km leveä.[4][2] Epävirallisesti se tunnetaan myös Kuibyševin merenä.
Maailman tekojärvistä se on pinta-alaltaan kolmanneksi laajin Voltan ja Smallwoodin tekojärvien jälkeen, mutta tilavuudeltaan se ei kuulu kärkikymmenikköön. Tekoaltaan tilavuus on 57,3 km3, josta hyötytilavuudeksi (voimantuotannossa) katsotaan 33,9 km3. Volgan vedenkorkeutta voidaan vaihdella tekoaltaassa 7,5 metriä.[2]
Tekojärvi sijaitsee Tšuvassian, Mari Elin ja Tatarstanin tasavaltojen sekä Samaran ja Uljanovskin alueiden alueella. Tekojärven partailla sijaitsevat Kazanin, Uljanovskin ja Toljattin suurkaupungit. Muita kaupunkeja ovat Zelenodolsk, Volžsk, Bolgar, Tetjuši, Novouljanovsk, Tšistopol ja Laiševo.
Tekojärven yläpuolisten vesistöjen pinta-ala on 1 210 000 neliökilometriä.[1] Tekojärven kahlitseva Žigulin vesivoimalan pato sijaitsee Volgan vastarannan kaupunkien, Žigulevskin ja Toljattin välillä Samaran alueella, 70 km Samarasta luoteeseen. Aiemmin voimalan nimi oli Volgan vesivoimalaitos. Voimalan teho on 2 315 MW ja se valmistui 1955. Tekojärvi täytettiin vuosina 1955–1957. [4][2] Joitakin kyliä ja kaupunkeja jouduttiin siirtämään korkeampaan maastoon allasta rakennettaessa. Uljanovskissa on kaupunginosa, joka sijaitsee järven pintaa alempana patovallin suojaamana.
-
Jyrkkiä kallioita länsirannalla
-
Kuibyševin meri Kazanin lähellä
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Vodohranilištše vdhr Kuibyševskoje (Venäjän vesistötietokannan tietoja tekojärvestä) textual.ru. Viitattu 27.7.2013. (venäjäksi)
- ↑ a b c d e Kuibyševskoje vodohranilištše (maantieteellisen kokoelmaverkkotietosanakirjan artikkeli tekojärvestä) Geografitšeskaja entsiklopedija. 2006 (viittauksen osalta). Viitattu 27.7.2013. (venäjäksi)
- ↑ Large European lakes and reservoirs (Euroopan yhteisön ympäristöviraston yhteenveto maantieteellisen Euroopan suurimmista järvistä ja tekoaltaista) 2007. The European Environment Agency (EEA), European Union, eea.europa.eu. Viitattu 27.7.2013. (englanniksi)
- ↑ a b Kuibyševskoje vodohranilištše (BSE-verkkotietosanakirjan artikkeli) Suuri neuvostotietosanakirja. 1969—1978. Viitattu 27.7.2013. (venäjäksi)