Ketšua
| Ketšua | |
|---|---|
 Ketšuan puhuma-alue. Eri variantit merkitty eri väreillä. |
|
| Oma nimi | Runa Simi |
| Muu nimi | quechua |
| Tiedot | |
| Alue | Andit |
| Virallinen kieli |
 Bolivia Peru Ecuador |
| Puhujia | 8 milj. |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalaiset aakkoset |
| Kielenhuolto | Ketšuan kielen akatemia[1] |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | Ketšualaiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | qu |
| ISO 639-2 | que |
| ISO 639-3 | que |
Ketšua (ketšuaksi runasimi) on Andeilla eli Perussa, Ecuadorissa, Boliviassa ja Argentiinassa puhuttava intiaanikieli, joka oli aikoinaan inkavaltakunnan virallinen kieli.[2] Puhujia on muuttanut kielen ydinalueelta myös Espanjaan, Italiaan ja Yhdysvaltoihin (etenkin Miamiin ja New Yorkiin).[3] Ketšualla on, kaikki sen variantit mukaan luettuna, yhteensä noin 8 miljoonaa puhujaa, mikä tekee siitä Amerikan mantereen puhutuimman alkuperäiskielen.[4] Missään valtiossa ketšuanpuhujat eivät ole enemmistönä, ja pitkään sen puhujia syrjittiin eikä kieltä arvostettu, mutta nykyään se on kuitenkin virallinen kieli Boliviassa, Perussa ja Ecuadorissa. Televisio-ohjelmia tai elokuvia ei tuoteta ketšuan kielellä muualla kuin Ecuadorissa, jossa ketšuankielisiä uutislähetyksiä ja ajankohtaisohjelmaa alettiin toimittaa vuonna 2009.[5]
Kieltä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.[6] Raamattu käännettiin kokonaisuudessaan ketšuaksi vuonna 1981.[7]
Luokitus ja murteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ketšua muistuttaa aimaran kieltä muun muassa sanastollisesti. Suurin osa kielitieteilijöistä ei silti pidä mahdollisena, että kielten välillä olisi sukulaisuussuhde. Kyse saattaa olla vain niiden sijainnista toistensa naapureina, jolloin kielet ovat saaneet toisiltaan lainasanoja.[8]
Ketšuaa voidaan pitää makrokielenä tai sitten toisena nimityksenä kielikunnalle nimeltä ketšualaiset kielet.[9] Eri murteiden tai varianttien väliset erot ovat sen verran isoja, etteivät puhujat aina välttämättä ymmärrä toisiaan.[10]
Eri variantit käyttävät myös eri nimiä kielestä: inga (Kolumbiassa), kichwa tai runa shimi (Ecuadorissa), ja runa simi (Argentiinassa, Perussa ja Boliviassa).[3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ketšua oli aikoinaan Inkavaltakunnan virallinen kieli ja hallintokieli.[11] Se on kielenä inkoja vanhempi ja kehittynyt todennäköisesti Perun keskiosissa yli tuhat vuotta ennen inkojen aikaa. Koska ketšua oli hallintokieli, inkat levittivät sitä myös alueille, joilla sitä ei puhuttu. Uusien alueiden eliitti joutui opiskelemaan sitä.[12] Pitkään ketšua oli vain puhuttu kieli, mutta 1500-luvulta alkaen sillä on ollut latinalainen espanjan ortografiaan perustuva aakkosto.[13] Espanjalaiset valloittajat käyttivät ketšuaa myös kristinuskon levittämiseksi, sillä ketšuaksi ajatukset ja viestit olivat jo pitkään kulkeneetkin.
Fonologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Cuscon murteen äänteet.
Konsonantit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Labiaali | Alveolaari | Palataali | Velaari | Uvulaari | Glottaali | ||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Klusiilit | Norm. | p | t | t͡ʃ | k | q | ʔ |
| Asp. | pʰ | tʰ | t͡ʃʰ | kʰ | qʰ | ||
| Ejek. | pʼ | tʼ | t͡ʃʼ | kʼ | qʼ | ||
| Frikatiivit | s | x | h | ||||
| Nasaalit | m | n | ɲ | ||||
| Lateraalit | l | ʎ | |||||
| Tremulantti | r | ||||||
| Puolivokaalit | w | j | |||||
Lähde:[14]
Vokaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Etinen | Takainen | |
|---|---|---|
| Suppea | ɪ | ʊ |
| Avoin | æ |
Vokaalit [e] ja [o] esiintyvät vain espanjalaisissa lainasanoissa.
Lähde:[14]
Kielioppi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ketšua on agglutinoiva, jopa polysynteettinen kieli. Usein, kuten polysynteettisyyteen kuuluu, yksittäinen sana muodostaa koko lauseen. Kielioppi on erittäin säännöllinen: esimerkiksi te- ja he-pronominit ovat sinä- ja hän-pronominien monikoita. Sanajärjestys on yleensä SOV (subjekti-objekti-verbi).[15]
Substantiivit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Artikkeleita tai genusta ei ketšuassa ole. Monikko (-kuna) on mahdollinen, mutta sitä ei ole pakko käyttää. Sen sijaan sijanmuotoja on 19. Ne ilmaistaan erilaisilla päätteillä, jotka liitetään sanan perään. Suffikseilla ilmaistaan muun muassa monikkoa, sijamuotoja ja omistamista. Suffiksit liitetään pääsanaan niin, että omistussuffiksi tulee ennen lukua ilmaisevaa suffiksia. Järjestyksillä ja suffiksien oikeinkirjoituksilla on murteiden välisiä eroja.
Persoonapronominit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Yksikkö | Monikko | ||
|---|---|---|---|
| I pers. | Inkl. | Ñuqa | Ñuqanchik |
| Ekskl. | Ñuqayku | ||
| II pers. | Qam | Qamkuna | |
| III pers. | Pay | Paykuna | |
Verbit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Verbimuodot ovat erittäin monimutkaisia. Kuten suomessa, sekä tekijä että tekijöiden määrä muuttaa verbiä, esim. rimani "puhun", rimanki "puhut", rimankichuk "puhutte". Suomesta poiketen myös objekti voidaan lisätä verbiin, joten yksi sana voi toimia lauseena. Esim. lause "näet minut" on rikuwanki ja koostuu osista näe-minut-t. Lisäksi verbiin voidaan liittää määreitä, jotka muistuttavat suomen muunnoksia "kääntää, kääntyä, käännähtää, käännyttää, jne." Näitä ovat esimerkiksi seuraavat, kun verbi kuvaa tekemistä, joka:
- -lla- on surkuteltavaa eli kurjaa
- -ku- on puhujan omaksi hyväksi
- -pa- on jonkun toisen hyväksi
- -ri- on turhaa tai ei kovin tärkeää
- -ru- on kiireistä
- -sqa- ei ole puhujan ongelma
- -yku- on epätavallista
Lukusanat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| huk | iskay | kimsa | tawa | pichqa | suqta | qanchis | pusaq | isqun | chunka |
Lähde:[16]
Lainasanoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] |
Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Merkinnän syy: voisi kertoa ennemmin lainailusta espanjan/portugalin kanssa puolin ja toisin |
Suomen kieleen on lähinnä espanjan kautta kulkeutunut mm. seuraavat ketšuan sanat: pampa, kiniini, puuma, laama, jerky, inka, guano, gaucho ja vikunja.[17]
Kielinäyte
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]»Tukuy kay pachaman paqarimujkuna libres nasekuntu tukuypunitaj kikin obligacionesniycjllataj, jinakamalla honorniyojtaj atiyniyojtaj, chantaqa razonwantaj concienciawantaj dotasqa kasqankurayku, kawsaqe masipura jina, tukuy uj munakuyllapi kawsakunanku tian.»
Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»
(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) [18]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Noble, Judith & Lacasa, Jaime (2007): Introduction to Quechua: Language of the Andes, Indianapolis: Dog Ear Publishing, ISBN 978-160844-154-9 (englanniksi).
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Quienes somos 2022. Academia Mayor de la Lengua Quechua. Arkistoitu 19.6.2022. Viitattu 23.6.2022.
- ↑ Quechua 2022. Center for Language Technology. Viitattu 23.6.2022. (englanti)
- ↑ a b Quechua 2022. Penn Language Center. Arkistoitu 18.12.2022. Viitattu 23.6.2022. (englanniksi)
- ↑ Peru airs news in Quechua, indigenous language of Inca empire, for first time the Guardian. 14.12.2016. Viitattu 23.6.2022. (englanniksi)
- ↑ Miljoonien puhuma inkakieli sai vihdoin omat tv-uutiset Yle Uutiset. 8.12.2009. Viitattu 23.6.2022.
- ↑ ScriptSource - Quechua written with Latin script scriptsource.org. Viitattu 23.6.2022.
- ↑ Quechua, South Bolivian in Bolivia 2022. Joshua Project. Viitattu 23.6.2022. (englanniksi)
- ↑ Aymara and Quechua : Languages in Contact aymara.org. Viitattu 23.6.2022.
- ↑ Quechua Ethnologue. Viitattu 23.6.2022. (englanniksi)
- ↑ Quechua 2022. Languages Gulper. Viitattu 23.6.2022. (englanniksi)
- ↑ Romé 1987, s. 120.
- ↑ McEwan, s. 180.
- ↑ Noble & Lacasa (2007): s. 2
- ↑ a b Quechua language, alphabet and pronunciation omniglot.com. Viitattu 23.6.2022.
- ↑ Quechua Language - Structure, Writing & Alphabet 2022. MustGo. Viitattu 23.6.2022. (englanti)
- ↑ Southern Quechua numbers 2022. Of Languages and Numbers. Viitattu 23.6.2022. (englanniksi)
- ↑ Borrowed Words by Language 2022. krysstal.com. Viitattu 23.6.2022. (englanniksi)
- ↑ Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Judith Noble & Jaime Lacasa: Introduction to Quechua: Language of the Andes. 2. painos. Indianapolis: Dog Ear Publishing, 2007. ISBN: 978-160844-154-9.
- Serafin M. Coronel-Molina: Quechua phrasebook. 3. painos. Lontoo: Lonely Planet Publications, 2008. ISBN: 978-1-74059-770-8.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Katsaus
- Pieni "oppikirja"
- Englanti-ketšua-sanakirja
- Englanti-ecuadorinketšuan sanakirja
- Ääntämisapua (Arkistoitu – Internet Archive) – konsonanttien ääntämispaikat