Geneven Raamattu
| Geneven Raamattu | |
|---|---|
| Geneva Bible | |
 Vuoden 1560 painoksen kansilehti |
|
| Kieli | varhaisnykyenglanti |
| UT julkaistu | 1557 |
| Kokonaan julkaistu | 1560 |
| Tekstilähde |
masoreettinen teksti (VT) Textus Receptus (UT) |
| Suuntaus | reformoitu |
 Lue lisää artikkelistaRaamattu |
|
| Osa artikkelisarjaa |
| Kalvinismi ja reformoidut kirkot |
|---|
 |
Geneven Raamattu (engl. Geneva Bible) on yksi historiallisesti merkittävimmistä Raamatun englanninkielisistä käännöksistä. Sen Uusi testamentti ilmestyi vuonna 1557 ja koko Raamattu vuonna 1560.[1] Se edelsi Kuningas Jaakon Raamattua 51 vuodella. Se olikin 1500-luvun englantilaisen protestantismin ensisijainen Raamattu. Geneven Raamattua edelsi vuonna 1539 ilmestynyt Great Bible, joka oli ensimmäinen virallinen Anglikaanisen kirkon englanninkielinen Raamattu[2][3].
Geneven Raamattu oli merkittävä englantilainen Raamattu 1500- ja 1600-luvuilla, ja se sai laajaa suosiota ja vaikutusvaltaa tuona aikana. Tämä Raamattu oli yksi niistä, jotka kuljetettiin Amerikkaan Mayflowerilla.[4]
Geneven Raamattu oli huomattava käännös, joka syntyi taitavien protestanttisten oppineiden työn tuloksena. Se sai aikansa huippukirjailijoiden ja ajattelijoiden laajan tunnustuksen, ja monet merkittävät hahmot, kuten William Shakespeare, John Bunyan ja John Milton, hyödynsivät tätä Raamattua omissa kirjoituksissaan.[4]
Geneven Raamattua pidetään historian ensimmäisenä opetuskäännöksenä, sillä se oli varustettu monilla opettavaisilla ja avustavilla elementeillä Raamatun tutkijoille. Nämä elementit sisälsivät muun muassa viittauksia eri jakeisiin, kirjoitusten johdantoja, karttoja, taulukoita, puupiirroksia, hakemistoja ja muita hyödyllisiä ominaisuuksia.[4]
Geneven Raamattu erottuu kaikista muista Raamatuista ainutlaatuisuudellaan. Se oli ensimmäinen Raamattu, joka esitti Raamatun kirjat lukuina ja numeroituina jakeina. Tämä versio sai aikakautensa suurimman suosion, osittain laajojen marginaalihuomautusten ansiosta. Nämä merkinnät, jotka oli laatineet uskonpuhdistuksen johtajat, kuten John Calvin, John Knox ja monet muut, sisälsivät selityksiä ja tulkintoja pyhistä kirjoituksista, mikä teki Raamatusta helpommin ymmärrettävän tavallisille ihmisille.[5]
Kuningas Jaakko I oli tyytymätön joihinkin Raamatun selityksiin, erityisesti silloin kun ne koskivat hallitsijoiden tyranniaa, aviorikoksia ja muita kiistanalaisia uskonnollisia näkemyksiä. Hän pyrki sensuroimaan nämä Raamatun tulkinnat ja vahvistamaan asemansa auktoriteettina siinä, miten Raamattua tulkittiin. Tämän seurauksena hän vaati, että laadittaisiin hallituksen "auktorisoitu" versio, joka ei sisältäisi niitä selityksiä, joista hän oli eri mieltä.[5]
Monet, jotka olivat sitoutuneet käyttämään tiettyä Raamatun versiota, joutuivat vainon kohteeksi, ja jotkut heistä jopa lähtivät matkalle tuntemattomiin ja kartoittamattomiin maihin. Kun nämä siirtolaiset saapuivat Pohjois-Amerikkaan he tutkivat huolellisesti vuoden 1599 Geneven Raamattua saadakseen inspiraatiota ja ohjeita uuden siirtokunnan lakien kehittämiseksi.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Britannica; Geneva Bible
- ↑ British Library: The Great Bible, probably Henry VIII's own copy (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ University of Fambridge: The Great Bible
- ↑ a b c 1599 Geneva Bible (GNV) - Version Information - BibleGateway.com www.biblegateway.com. Viitattu 7.10.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c Geneva Bible. The Bible that Changed the World. Geneva Bible. Viitattu 7.10.2023. (englanti)
