Arno Hohenthal
Arno Hohenthal | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Muut nimet | Huha |
Syntynyt | 13. helmikuuta 1884 Maalahti |
Kuollut | 4. heinäkuuta 1953 (69 vuotta) Kauniainen |
Arvonimi | kauppaneuvos |
Muut tiedot | |
Tunnustukset |
2. luokan Vapaudenmitali Vapaussodan muistomitali Officier d'Académie -kunniamerkki (Ranska) |
Yritys | Oy Urheilutarpeita – Sportartiklar Ab |
Asema | toimitusjohtaja |
Hallitusjäsenyydet |
Suomen Teollisuusliitto Suomen Vientiyhdistys Kotimaisen Työn Liitto[1] |
Puoliso | Elin Bergroth (v:sta 1913) |
Vanhemmat | rovasti Klas Emil Hohenthal ja Leonie Reichnitz |
Lapset | Rolf Hohenthal |
Lempinimet | Huha |
Arno Otto Hohenthal (13. helmikuuta 1884 Maalahti – 4. heinäkuuta 1953) oli suomalainen yritysjohtaja ja kauppaneuvos (1944). Hohenthal perusti yhdessä Karl Stockmannin kanssa urheiluvälineitä valmistaneen Urheilutarpeita oy - Sportartiklar Ab -yrityksen vuonna 1916, jonka valmistaminen tuotteiden nimeksi tuli 1920-luvulla Karhu. Hohenthal toimi perustamansa yrityksen toimitusjohtajana.[2][3]
Hohenthalin vanhemmat olivat rovasti Klas Emil Hohenthal ja Leonie Reichnitz.Hänen veljiään olivat everstiluutnantti Veli Hohenthal ja vuonna 1905 prokuraattori Eliel Soisalon-Soinisen murhannut Lennart Hohenthal. Hohenthal kävi keskikoulun synnyinseudullaan Vaasassa, mutta suoritti lukiovuodet Oulun lyseossa, josta valmistui ylioppilaaksi 1898. Sen jälkeen hän suoritti Raahen porvari- ja kauppakoulun vuonna 1904 ja Leipzigin kauppakorkeakoulun vuonna 1906.[2]
Englantiin suuntautuneen opintomatkan jälkeen hän toimi Julius Tallbergin liikkeen kirjeenvaihtajana ja kirjanpitäjänä 1908–1910 ja Suomen Husqvarna oy:n johtajana 1910–1916. Keväällä 1916 Arno Hohenthal oli perustamssa urheilutarvikkeiden maahantuovaa liikettä Urheilutarpeita oy - Sportartiklar Ab, jonka toimitusjohtajana hän työskenteli aivan viimeisiin vuosiin asti. Yritys vaihtoi hänen kuolemansa jälkeen vuonna 1966 nimekseen tuotemerkin mukaiseksi eli Karhu Oy. Hänen toimitusjohtaja-aikanaan yrityksen toimipaikat olivat Helsingissä ja Porvoon maalaiskunnan Kerkkoossa.[4] Hän oli perustamassa asuinpaikkakunnalleen Kauniaisiin kylpylää Oy Bad Grankulla AB sekä samaan aikaan ensimmäistä laskettelurinnettä vuonna 1933.[5]
Hän osallistui työurallaan järjestötoimintaa toimien Suomen Teollisuusliiton, Suomen Vientiyhdistyksen ja Kotimaisen Työn Liiton hallitus. Vuonna 1928 hän oli Suomen hallituksen valtuuttamana järjestelmässä Barcelonan maailmannäyttelyn Suomen paviljonkia syksyllä 1928.[6]
Hohenthalin puoliso oli vuodesta 1913 Elin Bergroth. Heidän poikansa oli kauppaneuvos Rolf Hohenthal, joka jatkoi isänsä perustaman yrityksen toimintaa.[2][7]
Hohenthali osallistui sisällissotaan Porin rykmentin kevyen konekiväärikomppanian komppanianpäällikkönä ja ylennettiin reserviluutnantiksi. Hänelle myönnettiin 2. luokan Vapaudenmitali ja Vapaussodan muistomitali sekä ranskalainen Officier d'Académie -kunniamerkki.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ 60-vuotias - Johtaja Arno Hohenthal. Helsingin Sanomat, 13.2.1944, s. 8. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 23.10.2022.
- ↑ a b c d H - Hjelt-Cajanus Aikalaiskirja. 1934. Viitattu 3.2.2020.
- ↑ V:n 1950 Kuka kukin on teokseen sisältyvistä henkilöistä ovat kuolleet - Kuka kukin on (Aikalaiskirja) : Who's who in Finland. 1954. Viitattu 3.2.2020.
- ↑ Urheiluvälineteollisuuden merkkipäivä - Oy Urheilutarpeita toiminut 25 vuotta. Helsingin Sanomat, 3.6.1941, s. 11. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 23.10.2022.
- ↑ Tanja Hellsten: Oy Urheilutarpeiden toimitusjohtaja - Kauppaneuvos Arno Hohenthal (1884–1953) Kuka kukin on (Aikalaiskirja) : Who's who in Finland. 1954. Viitattu 23.10.2022.
- ↑ Suomelle paviljonki Barcelonaan. Helsingin Sanomat, 19.11.1928, s. 1. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 23.10.2022.
- ↑ H - Hohenthal Kuka kukin on (Aikalaiskirja) : Who's who in Finland. 1978. Viitattu 3.2.2020.