Arlingtonin piirikunta

Arlingtonin piirikunta
Lippu	Vaakuna
Hallintokeskus	Arlington
Valtio   Osavaltio	Yhdysvallat   Virginia
Perustettu	27. helmikuuta 1801
Pinta-ala
– kokonaispinta-ala	67,34 km²
– josta vettä	0 (0,35%) km²
Väkiluku (2019)	236 842
– Tiheys	3 517 as./km²
Aikavyöhyke	UTC−5 (kesäaika UTC−4)
http://www.arlingtonva.us
Infobox OK

Arlingtonin piirikunta (engl. Arlington County) on piirikunta Virginian osavaltion pohjoisosassa Yhdysvalloissa, Washingtonin (Columbian liittopiirin) metropolialueella. Se sijaitsee vastapäätä liittovaltion pääkaupunkia Washingtonia Potomacjoen toisella puolen.

Pääkaupunkia perustettaessa Virginia luovutti nykyisen Arlingtonin alueen Yhdysvaltain hallinnolle, ja vuonna 1801 Yhdysvaltain kongressi liitti sen nimellä Alexandrian piirikunta osaksi Columbian liittopiiriä. Vuonna 1846 kongressi palautti luovutetun maan takaisin Virginialle, johtuen kongressiedustusta ja orjuuden lakkauttamista koskevista erimielisyyksistä. Virginian muutti piirikunnan nimen vuonna 1920 Arlingtoniksi, jotta sitä ei sekoitettaisi viereiseen Alexandrian kaupunkiin.

Arlingtonin rajanaapuri idässä Potomacjoen toisella rannalla on Washington, lännessä Fairfaxin piirikunta ja Falls Churchin kaupunki, ja etelässä Alexandrian kaupunki. Piirikunnassa oli vuonna 2019 n. 236 000 asukasta.^[1] Sen pinta-ala on 67 neliökilometriä, ja se on Yhdysvaltain pinta-alaltaan pienin itsehallinnon omaava piirikunta.^[2] Toisin kuin piirikunnissa yleensä, Arlingtonin alueella ei ole erillisiä kunnallishallinnollisia alueita. Näiden erityispiirteiden johdosta Yhdysvaltain väestönlaskentavirasto sisällyttää Arlingtonin tilastoissaan kuntana Washingtonin metropolialueeseen.

Johtuen Arlingtonin läheisyydestä Washingtoniin, monen Yhdysvaltain liittovaltion ministeriön ja viraston päämaja sijaitsee sen alueella. Tällaisia ovat puolustusministeriö ja sen päärakennus Pentagon, huumepoliisi DEA ja asevoimien tutkimusorganisaatio DARPA. Liittovaltion virastot ja niiden alihankkijat sekä palvelusektori ovat tukeneet Arlingtonin vakaata talouskehitystä, ja se on Yhdysvaltain keskipalkaltaan korkeimpia piirikuntia. Arlingtonissa sijaitsee myös Yhdysvaltain kansallismuistomerkkejä ja museoita, kuten Arlingtonin sotilashautausmaa, Pentagonin muistomerkki, merijalkaväen muistomerkki (Iwo Jiman muistomerkki), ilmavoimien muistomerkki, ja Arlington House.^[3]

• 
  Fairfax Drive- ja Clarendon Boulevard -katujen varren kaupunkimainen taajama. Washington-monumentin obeliski näkyy taustalla.
• 
  Näkymä pohjoiseen kohti Pentagonia, taustalla Rosslyn.
• 
  Näkymä etelään kohti Arlingtonin Rosslynin ja Crystal Cityn siluetteja Georgetownin yliopistosta katsoen.

Alue josta nykyinen Arlingtonin piirikunta koostuu oli osa Virginian siirtokuntaan perustettua Fairfaxin piirikuntaa. Ison-Britannian kruunu lahjoitti maa-alueita kansalaisilleen palkinnoiksi poliittisista palveluksista ja maan kehittämiseksi tehdystä työstä. Yksi maalahjoituksen saajista oli Thomas Fairfax, jonka mukaan Fairfaxin piirikunta ja Fairfaxin kaupunki on nimetty. Arlingtonin piirikunta puolestaan sai nimensä välillisesti Henry Bennetiltä, ensimmäiseltä Arlingtonin jaarlilta. Hänen mukaansa oli alun perin nimetty Potomac-joen varrella sijainnut plantaasi, jonka George Washington Parke Custis, Yhdysvaltain ensimmäisen presidentin vaimon Martha Washingtonin pojanpoika, hankki omistukseensa 1802. Maa-alueen sai lopulta kenraali Robert E. Leen vaimo Mary Anna Custis Lee.^[4] Kyseisestä tiluksesta tuli myöhemmin Yhdysvaltain sisällissodan aikaan Arlingtonin sotilashautausmaa, ja piirikunta nimettiin sen mukaan.

Virginian osavaltio luovutti Arlingtonin maa-alueen Yhdysvaltain liittovaltiolle 1790, jolloin kongressi hyväksyi suunnitelman, jonka mukaan uusi pysyvä pääkaupunki perustettaisiin Potomac-joen varrella sijaitsevalle, presidentti George Washingtonin valitsemalle paikalle, joka koostuisi Marylandin ja Virginian osavaltioiden luovuttamista alueista. Liittovaltion liittopiiristä piti tulla neliön muotoinen alue, jonka sivut olisivat 10 mailia, ja pinta-ala 100 neliömailia.

Kun kongressi oli saapunut uuteen pääkaupunkiin, se sääti 1801 lain Columbian liittopiiristä, jonka mukaan Washingtonin, Georgetownin ja Alexandrian kaupungeista ja niitä ympäröivistä alueista muodostettiin suoraan liittovaltion alaisuudessa oleva pääkaupunki. Kaupunkeja ympäröivistä alueista muodostettiin kaksi piirikuntaa: Potomac-joen itäpuolella Washingtonin piirikunta ja länsipuolella Alexandrian piirikunta. Koska pääkaupungin asukkaat olivat nyt suoraan liittovaltion alaisuudessa, eivätkä enää Marylandin ja Virginian asukkaita, kongressin osavaltioedustus ei enää kattanut heitä.

Alexandrian piirikunnan asukkaat olivat odottaneet, että pääkaupunkistatus johtaisi maan arvon nousuun ja kaupan vilkastumiseen. Alue joutui kuitenkin kilpailemaan kiivaasti lähempänä Washingtonin kaupunkia, Potomac-joen pohjoispuolella Georgetownin satamassa toimineen Chesapeake and Ohio Canal -kanavan kanssa.^[5] Samalla Virginian muita alueita edustaneet kongressiedustajat tyrehdyttivät rahoituksen piirikunnan kehittämiseksi kaavailluille hankkeille kuten Alexandrian kanavalle, sillä se olisi kilpaillut heidän omia tukialueitaan vastaan. Tämän lisäksi kongressi päätti ettei liittovaltio perustaisi virastoja Alexandrian piirikunnan puolelle, minkä johdosta piirikunta menetti merkitystään keskushallinnon silmissä Washingtonin piirikuntaan verrattuna.^[6]

Alexandria oli ollut tärkeä orjakaupan keskus, mutta alettiin huhuta, että orjuuden vastustajat kongressissa pyrkisivät kieltämään orjuuden pääkaupungissa.^[7] Tämä olisi entisestään heikentänyt Alexandrian taloutta, joka pitkälti perustui orjatyövoimaan. Kansanliike orjuuden lakkauttamiseksi nosti päätään myös Virginian sisällä. Orjuutta kannattavat virginialaiset puolestaan laskivat, että jos Alexandria palautettaisiin pääkaupungin alaisuudesta osavaltiolle, orjuuden kannattajien suhteellinen määrä osavaltion päätöksenteossa kasvaisi alexandrialaisten edustajien myötä.

Johtuen pitkälti kongressin osoittamasta vähäisestä mielenkiinnosta, orjuutta koskevista riidoista ja pääkaupungin asukkaiden äänioikeudettomuudesta, kansanliike Alexandrian palauttamiseksi pääkaupungilta Virginialle kasvoi. Vuosien 1840-46 välisenä aikana alexandrialaiset anoivat kongressilta ja Virginian osavaltiolta irrottautumisen hyväksymistä. Eri vaiheiden jälkeen Virginian yleiskokous päätti lopulta 13.3.1847 hyväksyä irrottautumisen.^[6] Vuonna 1852 osavaltio päätti muodostaa osasta Alexandrian piirikuntaa Alexandrian kaupungin.

Yhdysvaltain sisällissodan aikana 1861 Virginia erosi liittovaltiosta kansanäänestyksen seurauksena. Alexandrian piirikunnan edustajat olivat äänestäneet murskaenemmistöllä eroamisen puolesta. Vaikka Virginia oli osa etelävaltioiden Konfederaatiota, valtioliiton valta ei ulottunut osavaltion pohjoisimpiin osiin.

Vuonna 1864 (pohjoisvaltioiden) liittovaltion hallitus takavarikoi Alexandrian piirikunnassa sijainneet Abingdonin tilukset, niiden omistajan ollessa taistelemassa etelävaltioiden puolella, ja myi ne sitten huutokaupalla. Sodan päätyttyä 1865 tilusten perijä Alexander Hunter alkoi vaatia omaisuutta itselleen lakiteitse, ja oikeusprosessissa häntä auttoi pohjoisvaltioiden puolella jalkaväenkenraalina palvellut, sittemmin Yhdysvaltain presidentiksi valittu James Garfield. Yhdysvaltain korkein oikeus teki 1870 ennakkotapaukseksi muodostuneen päätöksen, jonka mukaan hallituksen toimeenpanema omaisuuden takavarikointi oli ollut lainvastainen, ja määräsi sen palautettavaksi Hunterille.^[8]

Liittovaltio takavarikoi 1860-luvulla maksamattomien omaisuusverojen takia myös konfederaation sotaväen kenraali Robert E. Leen tilan, ja muutti sen sotaväen hautausmaaksi. Sodan päätyttyä ja Leen ja tämän vaimon kuoltua perheen vanhin poika George Washington Custis Lee aloitti oikeusprosessin saadakseen tilan takaisin suvulle. 1882 korkein oikeus päätti että myös Leen tilan takavarikointi oli ollut lainvastainen, ja palautti sen Leelle. Seuraavana vuonna kongressi osti tilan Leeltä, ja myöhemmin alueelle perustettiin Arlingtonin sotilashautausmaa.^[9]

Etelävaltiot pitivät sodan aikana hallussaan alueita hyvinkin lähellä Alexandrian piirikuntaa ja nykyistä Arlintonia, kuten Falls Churchia, Minor's Hilliä ja Upton's Hilliä, ja tekivät sieltä hyökkäyksiä niinkin itään kohti Washingtonia kuin nykyisen Ballstonin alueelle, ja näissä taisteluissa kuoli useita sotilaita. Konfederaation joukot eivät kuitenkaan koskaan saaneet nykyisen Arlingtonin aluetta haltuunsa.^[10]

Vuonna 1896 avattiin raitiotie Washingtonista Arlingtonin alueella sijaitsevaan Ballstoniin, mikä johti piirikunnan talouskasvun vauhdittumiseen 1900-luvun alussa.

Vuonna 1920 Virginian osavaltio päätti muuttaa alueen nimen Alexandrian piirikunnasta Arlingtonin piirikunnaksi, erotukseksi Alexandrian kaupungista, joka oli 1870 irrotettu piirikunnasta itsenäiseksi kaupungiksi.

1930-luvulla Hooverin lentokenttä perustettiin nykyisen Pentagonin paikalle. Samalla vuosikymmenellä asuntotuotanto vauhdittui Arlingtonissa. Toinen maailmansota nopeutti talouskasvua, mutta rakennustarvikkeiden sodanaikainen säännöstely hillitsi rakennustoimintaa. Sodan aikana rakennettiin myös Arlingtonin alueen osat valtatiestä 395, ja siihen liittyvät asuinalueet kuten Shirlington, Fairlington ja Parkfairfax.

11.9.2001 viisi al-Qaidaan kuulunutta lentokonekaappaajaa lensivät American Airlinesin lentokoneen päin Pentagonin seinää osana terrori-iskujen sarjaa. Iskussa kuoli 125 Pentagonin työntekijää ja kaikki lentokoneessa olleet 64 ihmistä.

Rosslynin alue on tunnettu korkeiden rakennusten muodostamasta siluetistaan. Vaikka varsinaisia yli 100 metrin korkuisia pilvenpiirtäjiä on vain muutama, alue vertautuu Potomacin vastarantaan eli hyvin matalapiirteiseen Washingtoniin, jossa vuonna 1910 säädetty laki on rajoittanut rakennusten korkeutta. Vuonna 2009 valmistunut, 91 metriä korkea Turnberry Tower on Washingtonin metropolialueen korkein asuinrakennus, ja vuonna 2013 valmistunut, 118 m:n korkuinen toimistorakennus osoitteessa 1812 N Moore Street alueen korkein rakennus.^[11] Vuonna 2017 elintarvikeyhtiö Nestle valitsi kyseisen rakennuksen Yhdysvaltain-päämajansa sijaintipaikaksi.^[12]

Vuonna 2018 verkkokauppayhtiö Amazon.com ilmoitti, että se perustaisi rinnakkaispäämajansa Arlingtoniin, Crystal Cityn alueelle.^[13]

Arlingtonin piirikunta sijaitsee likimain pisteessä 38°52′49″N, 77°06′30″W ja sitä ympäröi Fairfaxin piirikunta ja Falls Churchin kaupunki lounaassa, Alexandrian kaupunki kaakossa ja Washington (DC) koillisessa Potomac-joen toisella puolella.

Yhdysvaltain tilastokeskuksen mukaan piirikunnan pinta-ala on 67,3 neliökilometriä (26,0 neliömailia), josta noin 11,9 neliökilometriä (4,6 neliömailia) on liittovaltion maata. Arlingtonin piirikunta on suurin piirtein suorakaiteen muotoinen. Terminä ”piirikunta” viittaa yleensä harvemmin asuttuun alueeseen, ja on poikkeuksellista, että Arlingtonin piirikunnassa ei ole erillisiä kaupungeiksi erotettuja taajamia (”city”, ”town”). Tämä johtuu siitä, että piirikunta on kokonaisuudessaan tiheään asuttu, ja Virginian laki estää tällaisen alueen pilkkomisen uusiksi kaupungeiksi. Arlingtonissa on kuitenkin useita paikallisia keskuksia, joiden mukaan piirikunnan asukkaat jäsentävät aluetta. Yli 30 vuoden ajan hallinto on toteuttanut kehitysstrategiaa, jonka myötä kehitys keskitetään liikenneväylien, kuten metron ja vilkkaiden bussilinjojen varrelle.^[14] Omaleimaisia asuinalueita ovat mm. seuraavat:

Yhdysvaltain tilastokeskuksen mukaan 1.4.2020 Arlingtonin väkiluku oli 238 643.^[15]

Väestötiheys oli 3 544 henkeä neliökilometrillä (9 180 henkeä neliömaililla), joka on toiseksi korkein Virginian piirikuntien joukossa, Alexandrian kaupungin jälkeen.

Yksinhuoltajatalouksia oli vuosina 2006-2008 alle 6% kaikista talouksista, mikä oli alin osuus Washingtonin suurkaupunkialueella. Samoina vuosina yksin asuvien osuus oli kolmanneksi korkein Washingtonin metropolialueella, 45%.^[16]

Money-lehti piti Arlingtonia vuonna 2006 Yhdysvaltain koulutetuimpana kaupunkina, sillä 35,7 prosentilla sen asukkaista oli korkeakoulututkinto. Vuonna 2012 Arlingtonin asukkailla oli Yhdysvaltain piirikunnista viidenneksi korkein keskitulo.^[17] 2010-luvulla kiinteistövälitysyhtiö Movoto arvioi Arlingtonin neljänneksi parhaaksi asuinalueeksi Washingtonin pääkaupunkiseudulla. Paremmiksi arvioitiin vain Marylandissa sijaitsevat Chevy Chase, Kensington ja Bethesda.^[18]

Arlingtonin piirikunta on Yhdysvaltain pinta-alaltaan pienin itsehallinnollinen piirikunta.^[2] Piirikuntaa johtaa viisihenkinen hallitus, jonka jäsenet valitaan limittäisiksi nelivuotiskausiksi. Hallitus nimittää piirikunnanjohtajan, joka on piirikunnan hallinnon korkein toimeenpaneva virkamies. Kuten muissakin Virginian piirikunnissa, Arlingtonissa on viisi vaaleilla valittua virkamiestä: seriffi, tuomioistuimen virkailija, yleinen syyttäjä, varainhoitaja ja veronkantaja. Verovuoden 2023 talousarvio oli 1,256 miljardia dollaria.^[19]

Arlingtonin piirikunta on yksi Virginian demokraattisvoittoisimmista piirikunnista. Sen enemmistö äänesti republikaanista presidenttiehdokasta viimeksi 1980, ja kaikki piirikunnan vaaleilla valitut virkamiehet ovat demokraatteja.^[20] Arlington valitsee myös neljä edustajaa Virginian edustajainhuoneeseen ja kaksi edustajaa osavaltion senaattiin.

Vuonna 2022 työpaikkoja oli n. 227 200.^[19] Arlingtonissa on ollut toistuvasti Virginian alin työttömyysprosentti. Vuosien 2007-2009 finanssikriisin aikana se nousi 4,2 prosenttiin, Virginian keskiarvon ollessa 6,6 prosenttia, ja koko maan 9,5 prosenttia.^[21] Vuonna 2021 piirikunnan työttömyysprosentti oli 1,8, kun Yhdysvaltain keskiarvo oli 5,3.^[19]

Vuonna 2022 Arlingtonin yhdyskuntasuunnitteluvirasto arvioi, että piirikunnassa oli reilut 120 000 asuntoa.^[22] Vuonna 2022 kaikkien asuntojen keskihinta oli 749 030 dollaria ja omakotitalojen keskihinta 1 070 400 dollaria.^[22]

Monen Yhdysvaltain liittovaltion viraston päämaja on Arlingtonissa. Tällaisia ovat mm. ilmavoimien tutkimuskeskus, asevoimien tutkimusorganisaatio DARPA, Yhdysvaltain huumepoliisi DEA, kansainvälisten suhteiden instituutti, kansallinen tiedesäätiö, merivoimien tutkimuskeskus, liikenneturvallisuusvirasto, puolustusministeriö, kalastus- ja metsästysvirasto, ja liittovaltion seriffin toimisto.

Arlingtonissa päämajaansa pitäviä yrityksiä ovat ml. AES, Allbritton Communications, Alcade and Fay, Arlington Asset Investment, CACI, Corporate Executive Board, ENVIRON International Corporation, ESI International, FBR Capital Markets, Interstate Hotels & Resorts, Rosetta Stone ja Strayer Education.

Muita Arlingtonissa sijaitsevia järjestöjä ovat mm. ympäristöjärjestöt The Conservation Fund, Conservation International ja The Nature Conservancy, kuluttajaelektroniikan tuottajien etujärjestö Consumer Electronics Association, uskonnollinen yhteisö The Fellowship, naisasiasäätiö Feminist Majority Foundation, autovakuutusyhtiöiden tutkimuskeskus, sähkötuottajaosakuntien liitto, julkisen palvelun televisioverkko PBS, armeijan virkistys- ja koulutusjärjestö USO, ja USA-Taiwan-yritysneuvosto.

Arlingtonin sotilashautausmaa perustettiin Yhdysvaltain sisällissodan aikaan etelävaltioiden kenraali Robert E. Leen kodin Arlington Housen tiluksille. Se sijaitsee Washingtonista katsoen Potomac-joen vastarannalla, puolustusministeriön päärakennuksesta Pentagonista pohjoiseen. Lähes 300 000 haudallaan Arlingtonin sotilashautausmaa on Yhdysvaltain toiseksi suurin kansallinen hautausmaa. Yhdysvaltain kaikkien sotien veteraaneja itsenäisyyssodasta Afganistanin sotaan on haudattu hautausmaalle.

Myös Tuntemattoman sotilaan hautana tunnettu Tuntemattomien hauta (engl. The Tomb of the Unknowns) sijaitsee kukkulalla, jolta avautuu näkymä Washingtoniin. Presidentti John F. Kennedy vaimonsa ja joidenkin lastensa kanssa on haudattu Arlingtonin sotilashautausmaalle, ja haudalla palaa ikuinen liekki. Myös hänen veljensä, senaattorit Robert F. Kennedy ja Edward M. Kennedy, on haudattu lähistölle. Ainoa toinen hautausmaalle haudattu presidentti on myös korkeimman oikeuden puheenjohtajana toiminut William Howard Taft.

Muita lähellä hautausmaata sijaitsevia nähtävyyksiä ovat Iwo Jiman muistomerkkinä tunnettu merijalkaväen muistomerkki, ilmavoimien muistomerkki, naissotilaiden muistomerkki, Alankomaiden lahjoittama tornikellopeli, ja Fort Myerin tukikohta.

Pentagon on Yhdysvaltain puolustusministeriön päämaja. Se vihittiin käyttöönsä 15.1.1943, ja se on maailman suurin toimistorakennus. Vaikka se sijaitsee Arlingtonissa, sen postiosoitteessa toimipaikkana käytetään Washingtonia.

Viisikulmaisessa rakennuksessa työskentelee 23 000 sotilasta ja siviilityöntekijää, ja noin 3 000 puolustussektorin ulkopuolista palveluhenkilökuntaan kuuluvaa. Rakennuksessa on viisi kerrosta ja kussakin kerroksessa viisi sisäkkäistä rengasmaista käytävää. Sitä pidetään pohjapiirustukseltaan edelleen yhtenä maailman tehokkaimmista toimistorakennuksista: vaikka käytävää on kaikkiaan 28 kilometriä (17,5 mailia), pisin kahden pisteen välinen kävelymatka rakennuksessa on n. seitsemän minuuttia.

Arlingtonin liikennejärjestelmä liittyy kiinteästi Washingtonin metropolialueen järjestelmään. Piirikunnan kautta kulkee kaksi interstate-valtatietä, Interstate 66 Arlingtonin pohjoisosassa ja Interstate 395 sen itäosassa. Arlingtonin tieverkon koko pituus on 605 km (376 mailia).

Suurin osa Arlingtonin kadunnimistä noudattaa yhtenäistä käytäntöä, jossa pohjois-eteläsuuntaiset kadut on nimetty, idästä alkaen, aakkosjärjestyksessä olevilla alkukirjaimilla, ensin yksitavuisilla nimillä a:sta z:aan, sitten kaksitavuisilla jne. Suuri osa itä-länsisuuntaisista kaduista on puolestaan numeroitu. Route 50 –valtatie, jonka Arlingtonin osuus tunnetaan nimellä Arlington Boulevard, kulkee itä-länsisuunnassa piirikunnan poikki, ja katujen nimissä käytetään etuliitettä ”North” tai ”South” ilmaisemaan onko kyseinen katu tai kadunosuus valtatien pohjois- vai eteläpuolella.

Washingtonin metroverkoston oranssi, sininen, keltainen ja hopeinen linja kulkevat Arlingtonin eri osien kautta. Piirikunnan joukkoliikenteeseen kuuluvat lisäksi Virginia Railway Express –lähijuna, seutuliikenteen linja-autot (Metrobus, Fairfax Connector ja PRTC), sekä piirikunnan sisäiset Arlington Transit –bussit.

Washingtonin alueen pääasiallinen kotimaan liikennettä palveleva lentokenttä Ronald Reagan Washington National Airport sijaitsee Arlingtonissa. Kaksi muuta lähiseudun lentokenttää ovat Virginiassa Fairfaxin ja Loudounin piirikunnissa sijaitseva Dullesin kansainvälinen lentoasema, ja Marylandissa Anne Arundelin piirikunnassa sijaitseva Baltimore-Washington International Thurgood Marshall Airport.

Arlingtonin alueella on 138 km (86 mailia) pyöräkaistoja ja pyöräteitä. Suuri osa pyöräilyreiteistä kulkee Potomac-joen ja sen sivuhaarojen rantamilla, käytöstä poistettujen rautateiden pohjia pitkin, ja suurten teiden myötäisesti. Vuokrapolkupyörien saatavuus helpottui suuresti vuonna 2010, kun automatiikkaa hyödyntävä Capital Bikeshare –vuokrauspalvelu aloitti toimintansa piirikunnassa perustamalla 14 itsepalveluperiaatteella toimivaa vuokrauspistettä.

Arlingtonin piirikunnan koulutoimi (Arlington Public Schools) hallinnoi 22 ala-asteen koulua (elementary school), viittä yläasteen koulua (middle school) ja neljää kunnallista lukiota (high school).

Piirikunnalla on viisijäseninen koululautakunta, jonka jäsenet valitaan limittäisiksi nelivuotiskausiksi. Virginian laki ei salli poliittisten puolueiden asettavan ehdokkaita koululautakuntaan.

Ainoa yliopisto, jonka pääkampus on Arlingtonissa on katolinen Marymount University. Muilla yliopistoilla on piirikunnassa sivukampuksia, kuten George Mason Universityllä Virginia Squaren alueella, ja Virginia Techillä Ballstonissa.

Arlingtonin ja sitä ympäröivän seudun ilmastoa luonnehtivat kuumat, kosteat kesät ja leudosta viileään vaihtelevat talvet. Köppenin ilmastoluokituksen jaottelussa Arlington kuuluu subtrooppiseen kosteaan ilmastotyyppiin (Cfa).

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Arlingtonin piirikunta Wikimedia Commonsissa