Aimo Lahti (opettaja)
Aimo Lahti (12. maaliskuuta 1902 Helsinki – 25. elokuuta 1953 Hanko) oli suomalainen matematiikan opettaja, rehtori ja matematiikan opetuksen tutkija.[1][2][3][4]
Aimo Lahti osallistui koulupoikana Suomen sisällissotaan valkoisten puolella ja sen jälkeen hän oli vielä vapaaehtoisena mukana Viron vapaussodassa ja Aunuksen retkellä. Lahti vammautui näiden sotaretkien aikana ja jäi osittain invalidiksi. Sotien jälkeen hän pääsi ylioppilaaksi 1922 ja valmistui filosofian kandidaatiksi Turun yliopistosta 1926 opiskeltuaan matemaattisia aineita, pedagogiikkaa ja filosofiaa. Lahti väitteli tohtoriksi Jyväskylän kasvatusopillisessa korkeakoulussa vuonna 1949, väitöskirja Virheet opetusopillisena ongelmana käsitteli oppilaiden matemaattisissa suorituksissa tekemiä virheitä Lahden 20 vuoden aikana keräämän aineiston pohjalta.[1]
Lahti oli matematiikan opettajana vuosina 1926–1953 useissa eri kouluissa ja lisäksi Sortavalan ja Kajaanin opettajaseminaareissa. Vuosina 1932–1939 hän oli opettajana ja rehtorina Heinolan keskikoulun jatkoluokilla. Lahti julkaisi artikkeleita matematiikan opetuksesta ja kouluopetuksen kehittämisestä. Hän julkaisi myös laajan artikkelin opettajien suhtautumisesta vammautuneisiin oppilaisiin.[1]
Aimo Lahden Heinolassa Virtakatu 4:ssä sijainnut asuinrakennus tuhoutui tulipalossa 20. tammikuuta 1938. Tulipalo sai alkunsa Lahden työhuoneesta. Lahti menetti tulipalossa suuren osan irtaimistostaan, muun muassa ison kirjastonsa ja työnalla olleen väitöskirjansa tutkimusaineiston.[5]
Julkaisuja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sortavalan seminaari 1880-1930. Valistus, Helsinki 1930 (toimittaja)
- Algebran alkeita: seminaareja varten. WSOY 1931
- Eräitä ensimmäisen ja toisen asteen funktioiden graafiseen käsittelyyn liittyviä lukioluokkien algebran oppimäärän kohtia, liite Heinolan keskikoulun jatkoluokkien vuosikertomukseen 1932-33. Heinola 1933
- Analyyttisen geometrian harjoitustehtäviä, liite Heinolan keskikoulun jatkoluokkien vuosikertomukseen 1933-34. Heinola 1934
- Kemian kertauskirja: etupäässä realikokeeseen valmistautuvia varten. WSOY 1935
- Koulufilosofian kertauskirja: etupäässä lukioluokkalaisia ja ylioppilaskokelaita varten. Otava 1936
- Koulu ja maanpuolustus: kokemuksia maanpuolustusopetuksesta. Karisto 1936
- Virheet opetusopillisena ongelmana: lähinnä matemaattiseen tietoalueeseen sijoittuva opetusopillinen tutkimus, Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun väitöskirja. Kasvatustieteellinen kirjasto 4. Suomen kasvatusopillinen yhdistys, Kuopio 1949
Suomennoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hj. Nilsson ja G. H. Gustafson : Kojerakentelu askartelutyönä ; mukaillen ja täydentäen suom. Aimo Lahti. WSOY 1931
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Paavo Malinen : Kaksi matematiikan opetuksen ja reformipedagogiikan tutkimuksen pionaaria
- ↑ Kuolinasiakirja: Lahti, Aimo
- ↑ Kansaneläkelaitoksen henkilökortit -arkisto > Vuosina 1950-1958 kuolleiden henkilöiden hakemistokortit
- ↑ Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneet[vanhentunut linkki]
- ↑ Asuinrakennus palanut poroksi Heinolassa. Palossa tuhoutui m.m. arvokas kirjasto, Aamulehti, 22.01.1938, nro 20, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot