Ahmed Jasawi

Ahmed Jasawi (Yasawi, Yesevi; kz. Қожа Ахмет Ясауи, Qoja Ahmet Yasaui, pers. ‏خواجه احمد یسوی‎, Ḫwāje Ahmad-e Yasawī; 1103–1166) oli keskiaasialainen turkkilaiskielinen suufilainen runoilija ja uskonnollinen hahmo, joka perusti ensimmäisen turkkilaisen suufi-islamilaisen veljeskunnan (tariqa), nimeltään Yasawiyya (Yeseviye), ja täten vaikutti merkittävästi koko turkkilaisessa maailmassa. Jasawin tunnetuimpiin kirjallisiin töihin lukeutuu mystinen runoteos Dīwān-i Hikmat ("Viisauden kirja"). Jasawia kutsutaan kunnianimillä "Pir-i Turkistan" ja "Ata-Yesevi". Häntä pidetään korkeassa asemassa nykyturkkilaisten keskuudessa aina Keski-Aasiasta Volgan ja Anatolian alueille.^[1][2][3][4]

Ahmed Jasawi syntyi turkkilaiseen perheeseen Sairamin kaupungissa Šymkentin lähellä nykyisessä Kazakstanissa. Hänen ensimmäinen uskonnollinen opettajansa oli paikallinen šeikki Arystanbab (Arslan-bab). Tämän kuoleman jälkeen Ahmed opiskeli suufismia Buharassa šeikki Jusuf Hamadanin johdolla. Hän toimi jonkin aikaa Buharan suufilaisyhdyskunnan johtajana, mutta muutti pian Jasyn kaupunkiin (nykyinen Türkistan), jossa hän tuli tunnetuksi saarnaajana. Ahmed Jasawin pääteos on hengellinen runokokoelma Dīwān-i Hikmat (”Viisauden kirja”^[4]), jossa hän esittää suufilaisuuden perusajatuksia, antaa elämänohjeita, pohtii rikkauden turhuutta ja puolustaa oikeudenmukaisuutta.^[5] Teos on yksi horezminturkin eli karluk-horezmin kirjakielen tärkeimmistä muistomerkeistä.^[6]

Ahmed Jasawia pidettiin kansallisena pyhimyksenä, jonka hautapaikasta Türkistanissa tuli suosittu pyhiinvaelluskohde. Timur Lenk rakennutti 1390-luvulla alkuperäisen hautamuistomerkin paikalle suurenmoisen mausoleumin, joka on yksi Keski-Aasian merkittävimmistä keskiaikaisista rakennuksista.^[7] Se valittiin vuonna 2003 Unescon maailmanperintöluetteloon.