Ahmattikotilo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ahmattikotilo
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Suomessa:

Erittäin uhanalainen [2]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Nilviäiset Mollusca
Luokka: Kotilot Gastropoda
Lahko: Maakeuhkokotilot Stylommatophora
Heimo: Ahmattikotilot Enidae
Alaheimo: Eninae
Tribus: Multidentulini
Suku: Merdigera
Laji: obscura
Kaksiosainen nimi

Merdigera obscura
(O.F. Müller, 1774)[3]

Synonyymit
  • Ena obscura (O. F. Müller, 1774)
  • Helix obscura O. F. Müller, 1774
Katso myös

  Ahmattikotilo Commonsissa

Ahmattikotilo, aikaisemmalta nimeltään pikkuahmattikotilo[4], (Merdigera obscura) on pieni kotilolaji. Suomen lajiston kansallisessa uhanalaisarvioinnissa‭ ‬2010‭ ‬se on luokiteltu‭ erittäin uhanalaiseksi‭[5] (EN) ja on rauhoitettu Ahvenanmaalla[6].

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kotilon kuoren korkeus on 8–11 mm ja leveys 3,5–4,5 mm. Kuori on yleensä kauttaaltaan maa-aineksella, karikkeella ja eläimen ulosteilla naamioitu, pinnastaan hieman uurteinen, himmeä ja väriltään ruskea. Se kiertyy oikealle ja suuaukolla huuli on ulospäin taipunut. Eläin kykenee työntymään varsin pitkälle ulos kuoren suulta.[7][8][9]

Ahmattikotiloa tavataan suurimmassa osassa Eurooppaa, Pohjois-Afrikassa sekä Kaukasuksella.[1] Suomessa lajia tavataan ainoastaan Ahvenanmaalla[7], missä se on rauhoitettu maakunnan oman lainsäädännön turvin[6].

Elinympäristö ja elintavat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laji elää lämpimissä metsissä, jotka kasvavat kalkkipitoisilla alueilla.[1] Suomessa sitä tavataan lehtometsissä metsälehmusten rungoilla ja kotilot piilottelevat puun kuoren koloissa.[7]

Lajia ei ole laajemmassa mittakaavassa arvioitu uhanalaiseksi.[1]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]