Amazon Web Services
| Amazon Web Services | |
|---|---|
 |
|
| Verkkosivusto |
aws |
| Tyyppi | web service, pilvipalvelu |
| Rekisteröinti | ei tarvita |
| Kielet | englanti |
| Omistaja | Amazon.com |
| Avattu | 2006[1] |
| Nykyinen tila | aktiivinen |
Amazon Web Services (lyhyemmin AWS) on kokoelma etätietojenkäsittelyresurssien palveluja (tunnetaan myös web servicenä), jotka muodostavat yhdessä Amazon.comin kautta tarjottavan pilvipalvelualustan. Keskeisimmät ja tunnetuimmat näistä palveluista ovat Amazon EC2 ja Amazon S3. Palvelua on mainostettu suurena laskentakapasiteettien tarjoajana.[2] Vuonna 2017 Amazon Web Servicesin markkinaosuus koko maailman pilvipalveluista oli 51,8 prosenttia.[3]
Amazonin pilvipalvelu tarjoaa erilaisia työvälineitä verkkopalvelujen rakentamiseen ja pilvipalveluympäristöjen luomiseen. Vuonna 2006 Amazon avasi datan tallentamiseen soveltuvan Simple Storage Service (S3) ‑palvelun. Amazon Web Services (AWS) on vuosien varrella laajentunut kokoelmaksi erilaisia pilvipalveluja. AWS-pilvipalvelu mielletään vielä nykyäänkin IaaS-palveluntarjoajaksi vaikka heidän valikoimistaan löytyy nykyään myös PaaS- ja SaaS-kategoriaan luokiteltuja palveluita. [4]
Pilvipalveluiden käyttöönottamiseen ja hallintaan käytetään AWS-hallintapaneelia, joka muistuttaa perinteisten webhotelli-palvelujen käyttämää cPanel-hallintapaneelia. Amazonin hallintapaneelista löytyy palvelujen hallintaan sopivia graafisia sekä komentorivipohjaisia työvälineitä.
Virtuaalipalvelimen rakentaminen aloitetaan uuden palvelininstanssin luomisella Amazon Elastic Computer Cloud (EC2) ‑tuotteella. EC2-instanssin asentamisen jälkeen palvelimelle asennetaan käyttöjärjestelmä ja muut verkkopalvelun rakentamiseen tarvittavat palvelinsovellukset. Amazonin valikoimasta löytyy useita pilvipalveluille optimoituja valmiita Amazon Machine Image (AMI) -levykuvia. Virtuaalipalvelin on mahdollista asentaa myös omalta levykuvalta tai erilaisten yhteisöjen tarjoamista levykuvista. Käyttöjärjestelmäksi voi valita eri Linux-jakeluversioita tai Windows Server ‑käyttöjärjestelmän. [5]
Amazonin pilvipalvelusta löytyy ainakin kahden eri sukupolven EC2-instanssityyppejä. Ensimmäisen sukupolven instanssit käyttävät paikallisia kiintolevyjä ja instanssin laskentatehoa on mahdollista nostaa aina kahdeksaan laskentayksikköön asti. Toisen sukupolven instanssit käyttävät suorituskykyisempää Elastic Block Store (EBS) ‑levyjärjestelmää, joka tukee yli kahdeksan laskentayksikköä instanssia kohden. [6]
Elastic Block Store (EBS) ‑kiintolevyt kahdennetaan automaattisesti eikä tieto häviä yksittäisen komponentin rikkoutuessa [7]. EBS-levyn tyypiksi on mahdollista valita provisioned IOPS, joka takaa levyn suorituskyvyn ja levyoperaatioiden määrän nostamisen aina 2 000 I/O-operaatioon sekunnissa [8]. Perusasetuksilla EBS-levy käsittelee 100 I/O-operaatiota sekunnissa.
Amazonin palvelinkeskuksista löytyy erillisiä saatavuusalueita (availability zones), joiden konesalit on eristetty toisistaan. Vikatilanteiden varalta kriittisten verkkopalvelujen tietokantapalvelimet on mahdollista hajauttaa useammalle saatavuusalueelle, koska palvelinkeskuksien välillä on nopea verkkoyhteys ja siirtyminen keskuksien välillä tapahtuu automaattisesti. Multi-AZ-tilaan asetetut tietokantapalvelimet reagoivat automaattisesti vikatilanteisiin niin, että tietokantakyselyt kohdistetaan toisen saatavuusalueen kopioon tietokannasta. [9]
Tietojen tallentamiseen ja jakamiseen rajapinnan yli tarjoaa Amazon Simple Storage Service (S3) -tallennustilapalvelun, joka voi sisältää useita ns. säiliöitä (bucket). S3-levyjärjestelmä on integroitavissa erilaisisiin palveluihin avointen REST- ja SOAP-rajapintojen avulla ja levyjärjestelmää on mahdollista käyttää paikallisen kiintolevyn tavoin. S3-levyjärjestelmä on mahdollista liittää yhtä aikaa useampaan palvelimeen. [10]
Elastic Load Balancer (ELB) eli kuormantasaaja jakaa verkkopalveluun tulevan liikenteen tasaisesti valituille EC2-instansseille. Kuormantasaaja monitoroi instansseja ja poistaa automaattisesti rikkinäiset instanssit sekä ohjaa tarvittaessa tulevan liikenteen toimivalle instanssille. Kuormantasaajan luonnin yhteydessä määritellään uudelleen ohjausta varten tarvittavat portit sekä käyttöön otettavat instanssi ja raja-arvot rikkinäisten instanssien tunnistamiseksi. Kuormantasaajalle annetaan käyttöönoton yhteydessä automaattisesti yksilöllinen verkko-osoite, jota ei kuitenkaan käytetä monimutkaisuuden vuoksi verkkopalvelun osoitteena vaan se muokataan helpommin muistettavaan muotoon hyödyntäen nimipalvelimen CNAME-kenttää.[11]
Amazon Relational Database Service (RDS) -tuotteella luodaan tietokantapalvelimen instanssi. AWS-hallintapanelin kautta luodaan ja poistetaan tietokantoja sekä määritellään tietokantapalvelin instanssin levytilan koko ja laskentatehon määrä. Tavallisesti verkkopalvelujen tietokanta replikoidaan eli tietokannan sisältö kopioidaan yhdelle tai useammalle toissijaisella tietokantapalvelimelle lukuoikeuksilla. Tietokannan kopiointi tehdään asynkronisesti eli toissijainen tietokantapalvelin ei ole jatkuvasti yhteydessä ensisijaiseen tietokantapalvelimeen. Riippuen asetuksista on mahdollista replikoida kaikki tietokannat, valitut tietokannat tai vain valitut taulut tietokannasta. [12] [13]
AWS on kertonut Graviton3E-suorittimen kehityksestä, joka on suunnattu suurteholaskentaan. Graviton3E painottuu liukuluku- ja vektorilaskentaan ja perustuu ARM-pohjaiseen suorittimeen.[14] Amazon ja sen omistama Annapurna Labs kehittävät tekoälykäyttöä varten Trainium 2 -mikropiirejä, joita Amazon käyttää omiin tarkoituksiin sekä tarjoaa AWS-asiakkaiden käyttöön.[15]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Amazon Web Services Launches Press Releases. 14.3.2006. Amazon Web Services. Viitattu 2.3.2024. (englanniksi)
- ↑ What is Cloud Computing Amazon Web Services. Viitattu 12.2.2014. (englanniksi)
- ↑ Mäntylä, Juha-Matti: Milloin Amazon rynnistää Suomeen? Yhtiön teknologiajohtaja Ylen haastattelussa: “En pidättäisi hengitystäni” Yle Uutiset. 5.12.2018. Yleisradio (Yle). Viitattu 6.12.2018.
- ↑ Immo Salo: Big data & pilvipalvelut, s. 123. Docendo, 2014.
- ↑ Amazon Machine Images (AMI) - Amazon Elastic Compute Cloud docs.aws.amazon.com. Viitattu 18.6.2016. (englanniksi)
- ↑ Samuli Vainio: Pilvipalvelut ja niiden käyttöönotto - erityistarkastelussa Amazon ja Drupal, s. 21. Tampereen teknillinen yliopisto, Tietotekniikan koulutusohjelma, 2013.
- ↑ Amazon Elastic Block Store (EBS) – Block Storage Amazon Web Services, Inc.. Viitattu 18.6.2016. (englanniksi)
- ↑ Announcing 2,000 IOPS per Amazon EBS Provisioned IOPS Volume About AWS. 1.11.2012. Amazon Web Services, Inc.. Viitattu 18.6.2016. (englanniksi)
- ↑ Regions and Availability Zones - Amazon Elastic Compute Cloud docs.aws.amazon.com. Amazon Web ervices. Viitattu 18.6.2016. (englanniksi)
- ↑ Introduction to Amazon S3 - Amazon Simple Storage Service docs.aws.amazon.com. Amazon Web Services. Viitattu 18.6.2016. (englanniksi)
- ↑ What Is Elastic Load Balancing? - Elastic Load Balancing docs.aws.amazon.com. Amazon Web Services. Viitattu 18.6.2016. (englanniksi)
- ↑ MySQL :: MySQL 5.7 Reference Manual :: 16 Chapter Replication dev.mysql.com. Viitattu 18.6.2016. (englanniksi)
- ↑ What Is Amazon Relational Database Service (Amazon RDS)? - Amazon Relational Database Service docs.aws.amazon.com. Amazon Web Services. Viitattu 18.6.2016. (englanniksi)
- ↑ Dylan Martin: AWS follows AMD and Intel down the specialized chips path theregister.com. 30.11.2022. Viitattu 2.12.2022. (englanniksi)
- ↑ Michael Acton & Tim Bradshaw: Amazon ready to use its own AI chips, reduce its dependence on Nvidia arstechnica.com. 12.11.2024. Viitattu 12.11.2024. (englanniksi)
