Cro-Magnonin ihminen

Cro-Magnonin ihminen tai cromagnoninihminen on Eurooppaan yli 40 000 vuotta sitten idästä levinnyt nykyihmisen varhainen muoto.^[1] Cro-Magnonit asuttivat Eurooppaa myöhäispaleoliittisella kaudella vuosien 40 000–10 000 eaa. välillä. Sen jälkeen he ilmeisesti sulautuivat myöhemmin Eurooppaan saapuneisiin populaatioihin.^[2]

Euroopan varhaisten ihmisasuttajien välillä oli alueesta riippuen niin paljon eroja ulkonäössä ja rakenteessa, että kaikkien yhteisnimitys cromagnoninihminen on nykyisin usein korvattu nimityksellä Euroopan varhaiset nykyihmiset.^[1]

Cro-Magnonin ihminen sai nimensä Lounais-Ranskan Les Eyzies-de-Tayacin kylän lähellä sijaitsevasta Cro-Magnonista, jonka matalasta luolasta löytyi vuonna 1868 ihmisen luurankoja. Geologi Édouard Lartet tutki luolaa ja totesi ylimmän viidestä arkeologisesta kerroksesta olevan 10 000 – 35 000 vuotta vanhan.^[2]

Cro-Magnonin ihmiset olivat rotevia, lihaksikkaita ja suhteellisen pitkiä, arviolta 166–171 senttimetriä. Heidän otsansa oli suora, kasvot leveät, ja heillä oli pienet kulmaharjanteet. He olivat ensimmäiset ihmiset, joilla oli selvästi erottuvat leukakyhmy. Heidän aivonsa olivat hiukan tilavammat kuin nykyajan ihmisellä.^[2]

Cro-Magnonien asuinpaikkoja on löydetty luolista, mutta heiltä on myös löydetty alkeellisia majoja. Cro-Magnonit asuivat ilmeisesti aloillaan ja liikkuivat vain etsiessään uutta saalista tai ympäristön muutosten seurauksena.^[2]

Cro-Magnonit tekivät hienostuneita työkaluja, kuten teriä ja kaapimia. Jotkut Cro-Magnonit on yhdistetty Gravetten kulttuuriin tai Périgordin kulttuuriin.^[2]

Cro-Magnonit hautasivat vainajansa. He tekivät myös taidetta, joka kuuluu varhaisimpiin ihmisen tekemään taiteeseen. Cro-Magnoneilta tunnetaan luolamaalauksia, kaiverruksia, kohokaiverruksia ja pienoispatsaita, jotka esittävät niin ihmisiä kuin eläimiäkin. Heidän tekemänsä naishahmot ovat usein runsasmuotoisia ja raskaana, minkä perusteella niiden on arvioitu olleen merkittäviä hedelmällisyysriiteissä.^[2]