Christian Kracht

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Christian Kracht
Kracht vuonna 2015 Bostonin yliopistossa.
Kracht vuonna 2015 Bostonin yliopistossa.
Henkilötiedot
Syntynyt29. joulukuuta 1966 (ikä 57)
Gstaad
Kansalaisuus  Sveitsi
Ammatti romaanikirjailija
Puoliso Frauke Finsterwalder
Aiheesta muualla
Kotisivu

Christian Kracht (saksaksi äännettynä: kraxt, s. 29. joulukuuta 1966) on sveitsiläinen romaanikirjailija ja journalisti.

Elämä ja koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kracht syntyi sveitsiläisessä Saanenin kylässä. Hänen isänsä Christian Kracht vanhempi toimi Axel Springerin kustantamon edustajana 1960-luvulla. Kracht opiskeli Schule Schloss Salemissa Badenissa ja kanadalaisessa Lakefield College Schoolissa Ontariossa. Hän valmistui New Yorkissa sijaitsevasta Sarah Lawrence Collegesta vuonna 1989. Hän on naimisissa saksalaisen elokuvaohjaajan Frauke Finsterwalderin kanssa. He asuvat Los Angelesissa Kaliforniassa.

Journalismi ja yhteistyö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1990-luvulla Kracht työskenteli useissa aikakaus- ja sanomalehdissä Saksassa, mukaan lukien Der Spiegel.[1] 1990-luvun puolivälissä hän asui ja työskenteli New Delhissä, Spiegelin Intian kirjeenvaihtajana. Kracht muutti tämän jälkeen Bangkokiin, josta hän vieraili useissa muissa Kaakkois-Aasian maissa. Kyseisenä aikana hän työsti matkakuvauksia, jotka ilmestyivät Welt am Sonntag -lehdessä. Vuonna 2000 kootut kuvaukset julkaistiin Der Gelbe Bleistift (Keltainen kynä) -kirjana. Marraskuussa 2006 Kracht toimi Frankfurter Allgemeine Zeitung -julkaisun säännöllisenä kolumnistina. Hänen vuoroviikoin ilmestyvällä kolumnillaan oli alun perin otsikkona ​Kirje... ja myöhemmin ​Kirje menneisyydestä.

Tänä aikana Kracht raportoi yhdessä amerikkalaisen liikemiehen David Woodardin kanssa Aleister Crowleyn entisestä asunnosta Cefalùssa.[2]

Kracht on säännöllisesti tehnyt yhteistyötä muiden kirjailijoiden ja taiteilijoiden kanssa. Vuonna 1998 Eckhart Nickel kanssa yhteistyönä syntyi Ferien für immer (Pysyvä loma), koottuja mietteitä ”miellyttävimmistä paikoista maan päällä”. Vuonna 1999 Kracht osallistui Tristesse Royale performanssiin, Stuckrad-Barrenin, Joachim Bessingin, Eckhart Nickelin ja Alexander von Schönburgin kanssa.[3] Kirja on koostettu ja muokattu ääniteestä, jossa kyseiset osallistujat keskustelivat globalisaatiokulttuurista Berliinin Adlon-hotellissa. Joillekin kommentaattoreille tämä julkaisu muodosti korkean vesirajan niin sanotulle Popliteratur kirjoitusmarkkinoiden ilmiölle, jossa Kracht oli oletettu hahmo.[4] Kirjailija on toistuvasti ottanut etäisyyttä tästä epiteetistä ja hän on mm. kieltäytynyt antamasta lupaa uudelleen julkaista työtään kyseisen tyylilajin antologiaan.[5] Tästä huolimatta, Kracht oli Mesopotamia antologian toimittaja—kokoelma lyhytkertomuksia, fragmentteja ja valokuvamontaaseja pop-kirjallisuuteen liittyviltä kirjoittajilta kuten, Rainald Goetz, Andreas Neumeister ja Benjamin von Stuckrad-Barren. Ensimmäisen julkaisun otsikko Ernst Geschichten am Ende des Jahrtausends (Vakavat tarinat vuosituhannen lopussa), myöhemmin vaihdettiin Deutsche Taschenbuch Verlagin vuoden 2001 julkaisussa "Avant-Pop-Reader" nimiseksi.

Syyskuun 2004 ja kesäkuun 2006 välisenä aikana Kracht julkaisi itsenäistä Der Freund kirjallisuuslehteä yhteistyössä Eckhart Nickelin kanssa.[6] Hän asui Kathmandussa, kyseisen lehden toimittajana, ennen kuin lähti Nepalista poliittisen levottomuuden aikana. Pääosin saksankielinen aikakauslehti valmistui lopulta San Franciscossa alkuperäisten suunnitelmien mukaan yhteensä kahdeksalla painoksella. Lehden sisältöön ottivat säännöllisesti osaa mm. Ira Cohen, Reinhold Messner, Ian Buruma, Stanisław Lem, Karlheinz Stockhausen, Alain Robbe-Grillet, Rem Koolhaas, Momus, David Woodard ja Eduardo Kac.

Helmikuussa 2007 julkaistiin Metan (Metaani), Ingo Niermannin kanssa Kilimanjarossa tapahtuneen kiipeilymatkailun seurauksena.[huom 1] Kirja kuvaa metaanikaasun salaperäistä voimaa. Varhainen arvostelu vaihteli kriittisestä hämmentyneeseen,[7] joista yksi kuvailee teosta ”großer Quatschiksi” (hölynpölyksi).[8] Toinen arvostelija viittaa kirjaa ”alarmismin” parodiaksi ja ehdottaa, että teosta kannattaa pitää vitsinä: ”Mutta jos tämä kirja on vitsi, se ei todennäköisesti ole huono.”[9]

Kracht julkaisi kirjeenvaihdon Woodardin kanssa vuonna 2012 tiivistelmänä Five Years (Viisi vuotta).[10] Vaikka tämä teksti on pääosin performanssi kappale, tiettyjä episodeja kirjeenvaihdossa pidettiin kiistanalaisina—erityisesti Nueva Germaniaan liittyvissä viittauksissa.[11] Helmikuussa 2012 eräs kriitikko kirjoittikin lausunnon, joka julkaistiin Der Spiegelissä, ja väitti, että Five Years sympatisoi rasismia ja oikeistolaisuutta, jotka oletettavasti esiintyivät myös Krachtin uusimmassa romaanissa Imperiumi. Kriitikko Georg Diezin esittämää näkökulmaa kiistettiin laajasti vakiintuneiden kriitikkojen ja kirjoittajien keskuudessa, saksankielisissä sanoma- ja aikakauslehdissä laajan kirjallisen keskustelun aikana.[12]

Julkaisuja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Faserland (romaani), 1995.
  • Ferien für immer (matka-kirjallisuus—Eckhart Nickelin kanssa), 1998.
  • Mesopotamia. Ein Avant-Pop-Reader (julkaisijana, antologia), 1999.
  • Tristesse Royale (Joachim Bessingin, Eckhart Nickelin, Alexander von Schönburgin ja Benjamin von Stuckrad-Barren kanssa), 1999.
  • Der gelbe Bleistift (matka-kirjallisuus), 2000.
  • 1979 (romaani), 2001.
  • Die totale Erinnerung. Kim Jong Ils Nordkorea, 2006.
  • New Wave. Ein Kompendium 1999-2006, 2006.
  • Metan (Ingo Niermannin kanssa), 2007.
  • Ich werde hier sein im Sonnenschein und im Schatten (romaani), 2008.
  • Gebrauchsanweisung für Kathmandu und Nepal (matka-kirjallisuus/Nepal-opaskirja—Eckhart Nickelin kanssa), 2009.
  • Five Years: Briefwechsel 2004-2009. Band 1: 2004-2007—David Woodardin kanssa, 2011.
  • Imperium (romaani), 2012.
  • Finsterworld (käsikirjoitus), 2013.
  • Die Toten (romaani), 2016.
  • Eurotrash (romaani), 2021

Äänikirjat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Liverecordings (Benjamin von Stuckrad-Barren, Harald Schmidtin ja Christian Ulmenin kanssa), 1999.
  • Faserland, 2000.
  • 1979, 2002.
  • Das Sobhraj Quartett—Asiatische Reisenotizen (Eckhart Nickelin kanssa), 2004.
  • Das Jagdgewehr (Metsästyskivääri), Yasushi Inoue (muut lukijat: Sandra Schwittau, Mavie Hörbiger ja Hannelore Elsner), 2005.
  • Frühstück bei Tiffany (Breakfast at Tiffany's), Truman Capote, 2007.
  • Triptychon (Dieter Meierin, Schorsch Kamerunin ja Dirk von Lowtzowin kanssa), 2011.
  • Imperium (lukija: Dominik Graf), 2012.
  • Die Toten, 2016.

Krachtin käännökset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Arabiaksi: New Wave, 2009 (Alkuperäinen saksankielinen teos, New Wave).
  • Bulgariaksi: Ще бъда тук, във слънчевата светлина и в сянката, 2009 (alkuperäinen, Ich werde hier sein im Sonnenschein und im Schatten, tästä eteenpäin lyhennettynä: IWHS).
  • Kroatiaksi: Ja bit ću tu, na suncu i u sjeni, 2009 (IWHS); Imperij, 2016 (Alkuperäinen saksankielinen teos, Imperium, tästä eteenpäin lyhennettynä: I).
  • Tšekiksi: Impérium, 2014 (I).
  • Tanskaksi: 1979, 2004 (Alkuperäinen saksankielinen teos, 1979); Imperium, 2013 (I).
  • Hollanniksi: 1979, 2002 (1979); Ik zal hier zijn bij zonneschijn en bij schaduw, 2010 (IWHS); Imperium, 2014 (I).
  • English: The Ministry of Truth, 2007 (alkuperäinen, Die totale Erinnerung); Imperium, 2015 (I).
  • Viroksi: 1979, 2002 (1979); Impeerium, 2016 (I).
  • Ranskaksi: Fin de Party, 2003 (1979); Je serais alors au soleil et à l´ombre, 2010 (IWHS); Imperium, 2016 (I).
  • Hepreaksi: 1979, 2003 (1979); ארץ פרומה, v. 2009 (Saksan alkuperäinen, Faserland, tästä eteenpäin lyhennettynä: FL); Imperium, 2016 (I).
  • Unkariksi: Imperium, 2016 (I).
  • Italiaksi: 1979, 2002 (1979); Imperium, 2013 (I).
  • Japaniksi: Fāzaranto, 2000 (FL).
  • Koreaksi: Faserland, 2012 (FL); Ich werde hier sein im Sonnenschein und im Schatten, 2012 (IWHS); Imperium, 2013 (I).
  • Latviaksi: Fāzerlande, 2003 (FL); 1979, 2005 (1979); Metāns, 2007 (Alkuperäinen saksankielinen teos, Metan, tästä eteenpäin lyhennettynä: ME).
  • Liettuaksi: Fazerland, 2007 (FL); 1979, 2008 (1979).
  • Makedoniaksi: Империја, 2015 (I).
  • Norjaksi: Imperium, 2013 (I).
  • Puolaksi: Tu będę w słońcu i cieniu, 2011 (IWHS).
  • Romaniaksi: Faserland, 2009 (FL); 1979, 2013 (1979); Imperium, 2016 (I).
  • Venäjäksi: Faserland, 2001 (FL); 1979, 2002 (1979); Метан, 2008 (ME); Карта мира, 2009; Я буду здесь, на солнце и в тени, 2009 (IWHS), империя, 2013 (I).
  • Sloveniaksi: Imperium, 2016 (I).
  • Espanjaksi: 1979, 2004 (1979); Imperium, 2013 (I).
  • Ruotsiksi: Jag kommer vara här i solsken och i skugga, 2011 (IWHS); Imperium, 2013 (I); Faserland 2014 (FL); 1979, 2016.
  • Suomeksi: Eurotrash, 2023
  • Turkiksi: Imperium, 2013 (I).
  • Ukrainaksi: Faserland, 2013 (FL).
  • Vietnamiksi: Imperium, 2014 (I).

Kunnianosoitukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 1993 Axel-Springer-Preis.[13]
  • 2009 Phantastik-Preis der Stadt Wetzlar.[14]
  • 2012 Wilhelm Raabe -kirjallisuuspalkinto.[15]
  • 2012 Grosser Literaturpreis von Stadt und Kanton Bern.
  • 2016 Swiss Book Prize.
  • 2016 Hermann-Hesse-Preis.
  • Nimitetty, 2017 International Dublin Literary Award.[16]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huomiot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Katso myös Krachtin ja Niermannin "Kilimanjaro", Qvest, vol. 23 (joulukuu 2006/tammikuu 2007), s. 59–71.

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useimmat viittaukset ovat saksan kielellä.

  1. ↑ Weychardt, A., Krachtin muotokuva (Seattle: Getty Images, 1995+).
  2. ↑ Kracht, C., & Woodard, D., "Cefalù oder der Geist der Goldenen Dämmerung", FAZ, 24.3.2007.
  3. ↑ Loichinger, S., "Tristesse Royale: Wenn Pop-Literaten altern". Frankfurter Rundschau, 15.10.2008. Web Archive 2016.
  4. ↑ Finlay, F., "Dann wäre Deutschland wie das Wort Neckarauen: Surface, Superficiality and Globalisation in Christian Kracht's Faserland", in Taberner, S., ed., German Literature in the Age of Globalisation (Birmingham: University of Birmingham Press, 2004), s. 189–208.
  5. ↑ Gleba, K., & Schumacher, E., eds., Pop seit 1964 (Köln: Kiepenheuer & Witsch, 2007), s. 398.
  6. ↑ Der Freund -verkkosivusto.
  7. ↑ Peters, H., "Über kleine und größere Stinker", Welt am Sonntag, 4.3.2007.
  8. ↑ Weidermann, V., Frankfurter Allgemeinen Sonntagszeitung, 4.3.2007, s. 30.
  9. ↑ Bartmann, C., "Eine große Weltatemtheorie", Süddeutsche Zeitung, 16.4.2007, s. 16.
  10. ↑ Kracht & Woodard, Five Years (Hannover: Wehrhahn Verlag, 2011).
  11. ↑ Lichtmesz, M., "Nietzsche und Wagner im Dschungel: David Woodard und Christian Kracht in Nueva Germania", Zwielicht, helmikuu 2007.
  12. ↑ Anon., "Autoren kritisieren Spiegel-Artikel zu Krachts neuem Roman", Kurier, 15.03.2012.
  13. ↑ Axel Springer AG, "Axel-Springer-Preis für junge Journalisten: Jetzt bewerben!" (Arkistoitu – Internet Archive), 29.10.09.
  14. ↑ Anon., "Phantastik-Preis an Christian Kracht", Die Berliner Literaturkritik, 14.09.09.
  15. ↑ Fallon, C., "The Bottom Line: Imperium by Christian Kracht", The Huffington Post, 24.7.2015.
  16. ↑ Anon., "The Nominees: Imperium", International Dublin Literary Award, 2017.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Christian_Kracht&oldid=21540760”