Christian Eriksen
Henkilötiedot | |||
---|---|---|---|
Koko nimi | Christian Dannemann Eriksen | ||
Syntymäaika | 14. helmikuuta 1992 | ||
Syntymäpaikka | Middelfart, Tanska | ||
Pelipaikka | hyökkäävä keskikenttäpelaaja | ||
Pituus | 176 cm | ||
Seura | |||
Seura | Manchester United | ||
Junioriseurat | |||
1995–2005 | Middelfart G&BK | ||
2005–2008 | OB | ||
2008–2010 | Ajax | ||
Seurat | |||
Vuodet | Seura | O | (M) |
2010–2013 | Ajax | 113 | (25) |
2013–2020 | Tottenham Hotspur | 226 | (51) |
2020–2021 | Inter | 43 | (4) |
2022 | Brentford | 11 | (1) |
2022– | Manchester United | 50 | (2) |
Maajoukkue | |||
2010– | Tanska | 133 | (42) |
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat, päivitetty 27. kesäkuuta 2024.
|
Christian Dannemann Eriksen (s. 14. helmikuuta 1992 Middelfart, Tanska) on tanskalainen jalkapalloilija, pelipaikaltaan hyökkäävä keskikenttäpelaaja, joka edustaa Manchester Unitedia. Hän on pelannut aiemmin alankomaalaisessa Ajaxissa, englantilaisseura Tottenham Hotspurissa ja italialaisessa Interissä. Hän on ollut Tanskan maajoukkueen vakiokokoonpanon pelaaja vuodesta 2010 kesän 2021 EM-kilpailuihin saakka. Hän palasi sydänongelmien jälkeen maajoukkueeseen maaliskuussa 2022.
Pelatessaan Odense Boldklubin junioriakatemiassa Eriksen valittiin vuoden 2008 alle 17-vuotiaiden parhaaksi pelaajaksi. Lokakuussa 2008 hän siirtyi Ajaxin junioriakatemiaan. Hän oli nuorin vuoden 2010 MM-kilpailuihin osallistunut pelaaja.
Seurajoukkueura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Uran alku ja Ajax
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eriksen aloitti jalkapalloilu-uransa kotikaupunkinsa Middelfartista. Vuonna 2005 hän vaihtoi Odense Boldklubin junioriakatemiaan. Hän on pelannut Tanskan eri ikäluokkien maajoukkueissa alkaen alle 16-vuotiaista. Hänen hyvien ja lupaavien esitystensä jälkeen eri ikäluokissa muun muassa eurooppalaiset suurseurat Chelsea ja Barcelona olivat kiinnostuneita hankkimaan tanskalaisnuorukaisen.[1]
17. lokakuuta 2008 Eriksen teki 2½-vuotisen sopimuksen alankomaalaisseura Ajaxin kanssa.[2] Hänestä maksettu siirtokorvaus oli arviolta noin miljoona euroa.[3] Hän pelasi vajaan kahden vuoden ajan seuran juniorijoukkueissa, kunnes tammikuussa 2010 hänet nostettiin edustusjoukkueeseen. Ensiesiintymisensä edustusjoukkueessa hän teki 17. tammikuuta 2010 Eredivisien ottelussa NAC Bredaa vastaan.[4] Joukkueen päävalmentaja Martin Jol kehui häntä ja vertasi hänen pelityyliään hyvin samankaltaiseksi kuin Wesley Sneijderilla ja Rafael van der Vaartilla; hän omaa hyvän pelinlukutaidon ja on tyypillinen "10-paikan" pelaaja.[5][6] 25. maaliskuuta 2010 hän teki joukkueessa ensimmäisen maalinsa KNVB-cupin ottelussa Go Ahead Eaglesia vastaan. 10. huhtikuuta 2010 Eriksen solmi joukkueen kanssa jatkosopimuksen, joka ulottui kesään 2014 asti.[7] Ensimmäisellä pääsarjakaudellaan hän pelasi yhteensä 15 liigaottelua ja oli voittamassa Alankomaiden cupia.[8]
Eriksen teki ensimmäisen sarjamaalinsa Ajaxissa heti kauden 2010–2011 alussa 29. elokuuta 2010 vierasottelussa De Graafschapia vastaan.[9] Ensimmäisen maalinsa kotikentällä Amsterdam Arenalla hän teki 11. marraskuuta 2010 cup-ottelussa BV Veendamia vastaan. Joulukuussa 2010 Eriksen palkittiin Tanskassa "vuoden talentti" -palkinnolla.[10] 17. helmikuuta 2011 Eriksen avasi maalitilinsä myös Euroopassa, kun hän onnistui maalinteossa Eurooppa-liigan ottelussa belgialaista Anderlechtia vastaan. Loppukauden aikana Eriksenin vastuu kasvoi ja hänestä tuli yhä tärkeämpi pelaaja joukkueelleen. Hän pelasi lopulta kauden aikana 28 sarjaottelua, joissa syntyi kuusi maalia ja 11 maaliin johtanutta syöttöä[8]. Ajax voitti Alankomaiden liigamestaruuden kahden pisteen erolla FC Twenteen, jonka se voitti viimeisellä kierroksella 3–1[8].
Eriksen pelasi kaudella 2011–2012 Eredivisiessa 33 ottelua, joista 25:ssä täydet 90 minuuttia, ja teki niissä seitsemän maalia sekä antoi 19 maalisyöttöä. Ajax voitti jälleen mestaruuden, nyt kuuden pisteen erolla Feyenoordiin. Eriksen teki Mestarien liigassa maalin Dinamo Zagrebia vastaan. Kaudella 2012–2013 hän pelasi Eredivisiessa 33 ottelua, joista 27:ssä koko ottelun, ja teki niissä kymmenen maalia sekä antoi 16 maalisyöttöä. Ajax voitti kolmannen peräkkäisen mestaruutensa seitsemän pisteen erolla Eindhoveniin ja Feyenoordiin, ja Eriksen teki maalin viidenneksi viimeisellä sarjakierroksella vierasottelussa Eindhovenia vastaan Ajaxin voittaessa 2–3 sekä maalin Feyenoordia vastaan niin vieras- kuin kotiottelussakin. Mestarien liigassa Eriksen teki maalin kotiottelussa Manchester Cityä vastaan.[8]
Eriksen oli heinäkuussa 2013 voittamassa Alankomaiden supercupia ja pelasi elokuussa Ajaxissa vielä neljä Eredivisien ottelua, joissa hän teki kaksi maalia ja antoi kolme maalisyöttöä.[8]
Tottenham
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Englantilaisseura Tottenham Hotspur ilmoitti 30. elokuuta 2013 Eriksenin siirtyvän joukkueeseen 13,5 miljoonan euron siirtokorvauksella, kun hän läpäisi seuran lääkärintarkastuksen.[11] Eriksen liittyi lontoolaisseuraan yhdessä muiden samana päivänä julkistettujen siirtojen, argentiinalaisen Erik Lamelan ja romanialaisen Vlad Chiricheșin kanssa. Kyseiset siirrot nostivat seuran kesällä uusiin pelaajiin käyttämän rahamäärän jo yhteensä 110,5 miljoonaan puntaan.[12] Eriksen pelasi Valioliigassa ensimmäisen ottelunsa 14. syyskuuta Norwich Cityä vastaan ja teki ensimmäisen maalinsa yhdeksännessä ottelussaan West Bromwich Albionia vastaan Tapaninpäivänä 2013. Kaikkiaan hän pelasi kauden aikana 25 liigaottelua ja teki niissä seitsemän maalia, joista kaksi maaliskuussa 2014 Southamptonia vastaan. Eurooppa-liigassa hän pelasi yhdeksän ottelua ja teki niissä kolme maalia.[8]
Eriksen pelasi kaudella 2014–2015 Tottenhamin kaikki 38 valioliigaottelua ja niistä 27:ssä täydet minuutit. Hän teki Valioliigassa kymmenen maalia. Liigacupissa Tottenham eteni loppuotteluun, jossa se hävisi Chelsealle. Eriksen teki finaalipaikan ratkaisseessa toisessa välieräottelussa vieraskentällä Sheffield Unitedia vastaan joukkueensa molemmat maalit.[8]
Kaudella 2015–2016 Eriksen pelasi 35 valioliigaottelua oltuaan elo-syyskuussa kolme ottelua sivussa polvivamman takia. Hän teki kauden aikana kuusi maalia, joista kaksi lokakuussa Swansea Cityä ja kaksi tammikuussa Sunderlandia vastaan. Eurooppa-liigassa hän pelasi seitsemän ottelua ja teki maalin vierasottelussa Anderlechtia vastaan. Kaudella 2016–2017 Eriksen pelasi 36 valioliigaottelua ja teki niissä kahdeksan maalia, joista joulukuussa kaksi sekä Swansea Cityä että Hull Cityä vastaan. Mestarien liigassa hän pelasi kuusi ja Eurooppa-liigassa kaksi ottelua. Hän teki maalin Eurooppa-liigan kotiottelussa Gentia vastaan mutta belgialaisseura pudotti kuitenkin Tottenhamin jatkosta.[8]
Kaudella 2017–2018 Eriksen pelasi Valioliigassa 37 ottelua, joista 29:ssä täydet minuutit. Hän teki kauden aikana yhteensä kymmenen maalia kymmenessä eri ottelussa. Mestaruuden lopulta voittanutta Manchester Cityä vastaan hän teki maalin niin vieras- kuin kotiottelussakin mutta Tottenham hävisi molemmat kohtaamiset. Mestarien liigassa Eriksen pelasi kuusi ottelua ja teki maalin alkulohkossa kotikentällä Real Madridia vastaan ja neljännesvälierissä vieraskentällä Juventusta vastaan.[8]
Kaudella 2018–2019 Eriksen pelasi Valioliigassa 35 ottelua ja teki niissä kahdeksan maalia. Täydet minuutit hän pelasi 28 ottelussa. Mestarien liigassa Tottenham eteni loppuotteluun, jossa se hävisi toiselle englantilaisseuralle Liverpoolille 0–2. Eriksen pelasi kauden aikana Mestarien liigassa 12 ottelua eli yhtä vaille kaikki Tottenhamin ottelut ja niistä kymmenen alusta loppuun. Hän teki alkulohkossa italialaisseura Interiä vastaan joukkueensa ainoan maalin niin vieras- kuin kotiottelussakin.[8]
Inter
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Christian Eriksen siirtyi milanolaisseura Interin paitaan tammikuussa 2020.[13] Italialaisseura maksoi tanskalaisesta reilut 21 miljoonaa euroa. Eriksen allekirjoitti välittömästi Interin kanssa neljän ja puolen vuoden mittaisen sopimuksen. Tuolloin menossa olleella kaudella hän pelasi 17 Serie A -ottelua, joissa hän teki maalin heinäkuussa 2020 Bresciaa vastaan, sekä kuusi Eurooppa-liigan ottelua, joissa hän teki kaksi maalia Interin edetessä loppuotteluun.[8] Kaudella 2020–2021 hän pelasi Interin mestaruuteen päättyneessä Serie A:ssa 26 ottelua, joissa hän teki kolme maalia, ja Mestarien liigassa neljä ottelua.[8]
Joulukuussa 2021 Eriksenin sopimus purettiin yhteisymmärryksessä seuran kanssa sen jälkeen kun hänelle asennettiin sydämentahdistin. Italiassa säännöt estävät sydämentahdistinta käyttävän pelaajan pelaajalisenssin.[14]
Brentford
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eriksen teki tammikuussa 2022 puolen vuoden mittaisen sopimuksen valioliigaseura Brentfordin kanssa.[14] Hän pelasi ensimmäisen ottelunsa Brentfordin paidassa 26. helmikuuta 2022.[15] Hän pelasi kauden aikana 11 valioliigaottelua, joissa ensimmäistä lukuun ottamatta täydet minuutit, ja teki huhtikuussa maalin vierasvoitossa Chelseasta.[8]
Manchester United
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eriksen siirtyi heinäkuussa 2022 Manchester Unitediin. Hän nousi heti joukkueen vakiokokoonpanoon, ja pelasi kauden 2022–2023 aikana 28 valioliigaottelua. Kauden ainoan valioliigamaalinsa hän teki marraskuussa Fulhamia vastaan. Lisäksi hän antoi kahdeksan maalisyöttöä. Eurooppa-liigassa hän pelasi kahdeksan ottelua. Unitedin voittamassa Englannin liigacupissa hän pelasi neljä ottelua ja teki yhden maalin. Kaudella 2023–2024 hän pelasi 22 valioliigaottelua ja oli avauskokoonpanossa 12 kertaa. Hän teki yhden maalin. Mestarien liigassa hän pelasi neljä ottelua ja Unitedin voittamassa FA Cupissa kaksi peliä.[8]
Maajoukkueura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eriksen sai ensimmäisen kutsunsa Tanskan maajoukkueeseen helmikuussa 2010, ja teki 3. maaliskuuta 2010 ensiesiintymisensä ystävyysottelussa Itävaltaa vastaan.[16][17] Hänestä tuli samalla Tanskan maajoukkuehistorian neljänneksi nuorin ensiesiintymisensä tehnyt pelaaja.[18] 28. toukokuuta 2010 Eriksen kuului päävalmentaja Morten Olsenin julkistamaan 23:n miehen kokoonpanoon vuoden 2010 MM-kilpailuihin.[19] Hän pelasi lohkovaiheessa kahdessa ottelussa, Alankomaita ja Japania vastaan.[20][21]
Eriksen teki 4. kesäkuuta 2011 ensimmäisen maalinsa maajoukkueessa vuoden 2012 EM-karsintaottelussa Islantia vastaan. Hänet valittiin Tanskan joukkueeseen vuoden 2012 EM-kilpailuihin[22] ja hän pelasi avauskokoonpanossa Tanskan kaikissa kolmessa MM-ottelussa.[8]
Eriksen teki hattutempun kesäkuussa 2016 ystävyysottelussa Bulgariaa vastaan ja marraskuussa 2017 ratkaisevassa MM-jatkokarsintaottelussa vieraskentällä Irlantia vastaan. Näin edellisten MM- ja EM-kisojen ulkopuolelle jäänyt Tanska selviytyi vuoden 2018 MM-kilpailuihin. Eriksen pelasi täyden ajan Tanskan kaikissa neljässä ottelussa ja teki maalin tasapeliin 1–1 päättyneessä alkulohko-ottelussa Australiaa vastaan. Neljännesvälierä Kroatiaa vastaan ratkesi rangaistuspotkukilpailussa, jonka ensimmäisenä laukojana Eriksen ei onnistunut maalinteossa ja jonka Tanska lopulta hävisi maalein 2–3. Vuonna 2019 pelatuissa EM-karsinnoissa Eriksen oli kaikissa kahdeksassa ottelussa kentällä alusta loppuun ja teki viisi maalia, joista yhteensä neljä kahdessa ottelussa Gibraltaria vastaan.[8]
Eriksen oli Tanskan joukkueessa EM-kisojen 2020 lopputurnauksessa. Tanskan ensimmäisessä ottelussa 12. kesäkuuta 2021 Suomea vastaan Eriksenin sydän pysähtyi kesken ottelun, ja hän tuupertui Parken-stadionin nurmelle. Ottelu keskeytettiin yli tunniksi. Usean minuutin elvytyksen jälkeen Eriksen palasi tajuihinsa, ja hänet vietiin sairaalaan. Sairaalasta tiedotettiin myöhemmin Eriksenin tilan vakaantuneen.[23][24] Eriksenille asennettiin sydämen rytmihäiriötahdistin,[25] ja hän pääsi pois sairaalasta 18. kesäkuuta.[26]
Eriksen palasi maajoukkueeseen kahdessa ystävyysottelussa maaliskuussa 2022 ja teki molemmissa otteluissa maalin. Hän kuului maajoukkueen vakiokokoonpanoon saman kesän Kansojen liigan otteluissa. MM-kilpailuissa 2022 hän pelasi täydet minuutit Tanskan kaikissa kolmessa ottelussa.[8]
Maalit Tanskan maajoukkueessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tanskan maalit mainittu ensin.[8]
# | Päivämäärä | Pelipaikka | Vastustaja | Lopputulos | Kilpailu |
---|---|---|---|---|---|
1 | 4.6.2011 | Islanti | Islanti | 2–0 | EM-kilpailujen 2012 karsinnat |
2 | 10.8.2011 | Skotlanti | Skotlanti | 1–2 | Ystävyysottelu |
3 | 5.6.2013 | Tanska | Georgia | 2–1 | Ystävyysottelu |
4 | 14.8.2013 | Puola | Puola | 2–3 | Ystävyysottelu |
5 | 22.5.2014 | Unkari | Unkari | 2–2 | Ystävyysottelu |
6 | 8.6.2015 | Montenegro | Montenegro | 2–1 | Ystävyysottelu |
7 | 7.6.2016 | Bulgaria | Bulgaria | 4–0 | Ystävyysottelu |
8 | |||||
9 | |||||
10 | 4.9.2016 | Tanska | Armenia | 1–0 | MM-kilpailujen 2018 karsinnat |
11 | 11.11.2016 | Tanska | Kazakstan | 4–1 | MM-kilpailujen 2018 karsinnat |
12 | |||||
13 | 6.6.2017 | Tanska | Saksa | 1–1 | Ystävyysottelu |
14 | 10.6.2017 | Kazakstan | Kazakstan | 3–1 | MM-kilpailujen 2018 karsinnat |
15 | 1.9.2017 | Tanska | Puola | 4–0 | MM-kilpailujen 2018 karsinnat |
16 | 4.9.2017 | Armenia | Armenia | 4–1 | MM-kilpailujen 2018 karsinnat |
17 | 5.10.2017 | Montenegro | Montenegro | 1–0 | MM-kilpailujen 2018 karsinnat |
18 | 8.10.2017 | Tanska | Romania | 1–1 | MM-kilpailujen 2018 karsinnat |
19 | 14.11.2017 | Irlanti | Irlannin tasavalta | 5–1 | MM-kilpailujen 2018 karsinnat |
20 | |||||
21 | |||||
22 | 9.6.2018 | Tanska | Meksiko | 2–0 | Ystävyysottelu |
23 | 21.6.2018 | Venäjä | Australia | 1–1 | MM-kilpailut 2018 |
24 | 9.9.2018 | Tanska | Wales | 2–0 | Kansojen liiga 2018–2019 |
25 | |||||
26 | 21.3.2019 | Kosovo | Kosovo | 2–2 | Ystävyysottelu |
27 | 10.6.2019 | Tanska | Georgia | 5–1 | EM-kilpailujen 2020 karsinnat |
28 | 5.9.2019 | Gibraltar | Gibraltar | 6–0 | EM-kilpailujen 2020 karsinnat |
29 | |||||
30 | 15.11.2019 | Tanska | Gibraltar | 6–0 | EM-kilpailujen 2020 karsinnat |
31 | |||||
32 | 7.10.2020 | Tanska | Färsaaret | 4–0 | Ystävyysottelu |
33 | 11.10.2020 | Islanti | Islanti | 3–0 | Kansojen liiga 2020–2021 |
34 | 14.10.2020 | Englanti | Englanti | 1–0 | Kansojen liiga 2020–2021 |
35 | 15.11.2020 | Tanska | Islanti | 2–1 | Kansojen liiga 2020–2021 |
36 | |||||
37 | 26.3.2022 | Alankomaat | Alankomaat | 2–4 | Ystävyysottelu |
38 | 29.3.2022 | Tanska | Serbia | 3–0 | Ystävyysottelu |
39 | 22.9.2022 | Kroatia | Kroatia | 1–2 | Kansojen liiga |
40 | 7.9.2023 | Tanska | San Marino | 4–0 | EM-kilpailujen 2024 karsinnat |
Saavutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seurasaavutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ajax:
- Eredivisie (3): 2010–2011, 2011–2012, 2012–2013
- KNVB-cup (1): 2009–2010
- Inter:
- Serie A (1): 2020–2021
Henkilökohtaiset tunnustukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tanskan vuoden pelaaja: 2013, 2014, 2015, 2017 ja 2018.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ FC Barcelona kigger på OB-talent BT.dk. Viitattu 15.6.2010.
- ↑ Danish starlet Eriksen opts for Ajax UEFA. Viitattu 15.6.2010.
- ↑ Wenger eager to sign up Ajax starlet after Bergkamp's endorsemsent Sport.co.uk. Viitattu 15.6.2010.
- ↑ Eriksen fik debut i Ajax Dr.dk. Viitattu 15.6.2010.
- ↑ Eriksen puts faith in Ajax way UEFA. Viitattu 15.6.2010.
- ↑ Christian Eriksen: The new Laudrup (Arkistoitu – Internet Archive) IMScouting.com. Viitattu 15.6.2010.
- ↑ Eriksen tot zomer 2014 Ajax-speler Telegraaf.nl. Viitattu 15.6.2010.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r Christian Eriksen Transfermarkt-sivustolla (englanniksi)
- ↑ De Graafschap vs. Ajax 0-5 Soccerway. Viitattu 3.6.2012. (englanniksi)
- ↑ Christian Eriksen er Årets Talent 2010 Dr.dk. Viitattu 3.6.2012. (saksaksi)
- ↑ Eriksen arrives Tottenham Hotspur FC.
- ↑ Tottenham's spend passing £110m with Erik Lamela and Christian Eriksen The Guardian. Viitattu 1.9.2013. (englanniksi)
- ↑ Tanskan tähtipelaaja Christian Eriksen siirtyy Inter Milaniin Jalkapallon EM kisat 2020. 28.1.2020. Viitattu 28.1.2020.
- ↑ a b Sydänpysähdyksestä selvinnyt Christian Eriksen palaa jalkapalloviheriölle – Brentford kaappasi tanskalaisen loppukaudeksi Yle. 31.1.2022. Viitattu 5.4.2022.
- ↑ Nico Oksanen: Mahtava juttu! - Tanskan futistähti Christian Eriksen palaa pelikentille Valioliigassa Futisfani.com. 26.2.2022. Viitattu 28.2.2022.
- ↑ Christian Eriksen: Det er helt vildt Bold.dk. Viitattu 15.6.2010.
- ↑ Eriksen: Helt specielt med debut[vanhentunut linkki] Sporten-dyn.tv2.dk. Viitattu 15.6.2010.
- ↑ Yngste debutant (Arkistoitu – Internet Archive) Haslund.info. Viitattu 15.6.2010.
- ↑ Olsen names final Denmark squad UEFA. Viitattu 15.6.2010.
- ↑ Netherlands vs. Denmark 2-0 Soccerway. Viitattu 3.6.2012. (englanniksi)
- ↑ Denmark vs. Japan 1-3 Soccerway. Viitattu 3.6.2012. (englanniksi)
- ↑ Schmeichel replaces Sørensen in Denmark squad UEFA. Viitattu 3.6.2012. (englanniksi)
- ↑ Tanskan maajoukkueen lääkäri kertoo epätoivon hetkistä Parkenilla: "Saimme Christianin takaisin" Yle urheilu. 13.6.2021. Viitattu 13.6.2021.
- ↑ Visuri, Roope: Christian Eriksen sai sydänpysähdyksen Suomea vastaan – koronavirushuhuille tyrmäys Tanskan jalkapalloliitosta ja Milanon Interistä yle.fi. 13.6.2021. Viitattu 15.6.2021.
- ↑ EM-jalkapallo | Christian Eriksen saa tahdistimen, ura todennäköisesti ohi Helsingin Sanomat. 17.6.2021. Viitattu 17.6.2021.
- ↑ Christian Eriksen on päässyt pois sairaalasta – vieraili Tanskan joukkueen luona leikkauksen jälkeen: "Voin hyvin olosuhteisiin nähden" Yle Urheilu. Viitattu 19.6.2021.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Christian Eriksen Wikimedia Commonsissa
- Christian Eriksenin esittely Ajaxin virallisella kotisivustolla (hollanniksi)
- Christian Eriksenin tilastot National Football Teams -sivustolla (englanniksi)
- 1 Bayındır
- 2 Lindelöf
- 3 Mazraoui
- 4 de Ligt
- 5 Maguire
- 6 Martínez
- 7 Mount
- 8 Fernandes
- 9 Højlund
- 10 Rashford
- 11 Zirkzee
- 12 Malacia
- 14 Eriksen
- 15 Yoro
- 16 Diallo
- 17 Garnacho
- 18 Casemiro
- 20 Dalot
- 21 Antony
- 22 Heaton
- 23 Shaw
- 24 Onana
- 35 Evans
- 36 Wheatley
- 37 Mainoo
- 41 Amass
- 43 Collyer
- 44 Gore
- Ugarte
- Manageri Ten Hag
1 Sørensen | 2 C. Poulsen | 3 Kjær | 4 Agger | 5 Kvist | 6 Jacobsen | 7 Jensen | 8 Grønkjær | 9 Tomasson | 10 Jørgensen | 11 Bendtner | 12 Kahlenberg | 13 Krøldrup | 14 J. Poulsen | 15 S. Poulsen | 16 Andersen | 17 Beckmann | 18 Larsen | 19 Rommedahl | 20 Enevoldsen | 21 Eriksen | 22 Christiansen | 23 Mtiliga | Valmentaja Olsen
1 Andersen | 2 C. Poulsen | 3 Kjær | 4 Agger | 5 S. Poulsen | 6 Jacobsen | 7 Kvist | 8 Eriksen | 9 Krohn-Dehli | 10 Rommedahl | 11 Bendtner | 12 Bjelland | 13 Okore | 14 Schöne | 15 Silberbauer | 16 Lindegaard | 17 Pedersen | 18 Wass | 19 J. Poulsen | 20 Kahlenberg | 21 Zimling | 22 Schmeichel | 23 Mikkelsen | Valmentaja Olsen
1 Schmeichel | 2 Krohn-Dehli | 3 Vestergaard | 4 Kjær | 5 Knudsen | 6 Christensen | 7 Kvist | 8 Delaney | 9 Jørgensen | 10 Eriksen | 11 Braithwaite | 12 Dolberg | 13 Jørgensen | 14 Dalsgaard | 15 Fischer | 16 Lössl | 17 Larsen | 18 Lerager | 19 Schöne | 20 Poulsen | 21 Cornelius | 22 Rønnow | 23 Sisto | Valmentaja Hareide
1 Schmeichel | 2 Andersen | 3 Vestergaard | 4 Kjær | 5 Mæhle | 6 Christensen | 7 Skov | 8 Delaney | 9 Braithwaite | 10 Eriksen | 11 Skov Olsen | 12 Dolberg | 13 Jørgensen | 14 Damsgaard | 15 Nørgaard | 16 Lössl | 17 Larsen | 18 Wass | 19 Wind | 20 Poulsen | 21 Cornelius | 22 Rønnow | 23 Højbjerg | 24 Jensen | 25 Christiansen | 26 Boilesen | Valmentaja Hjulmand
1 Schmeichel | 2 Andersen | 3 Nelsson | 4 Kjær | 5 Mæhle | 6 A. Christensen | 7 Jensen | 8 Delaney | 9 Braithwaite | 10 Eriksen | 11 Skov Olsen | 12 Dolberg | 13 Kristensen | 14 Damsgaard | 15 Nørgaard | 16 O. Christensen | 17 Larsen | 18 Wass | 19 Wind | 20 Poulsen | 21 Cornelius | 22 Rønnow | 23 Højbjerg | 24 Skov | 25 Lindstrøm | 26 Bah | Valmentaja Hjulmand
1 Schmeichel | 2 Andersen | 3 Vestergaard | 4 Kjær | 5 Mæhle | 6 Christensen | 7 Jensen | 8 Delaney | 9 Højlund | 10 Eriksen | 11 Skov Olsen | 12 Dolberg | 13 Jørgensen | 14 Damsgaard | 15 Nørgaard | 16 Hermansen | 17 Kristiansen | 18 Bah | 19 Wind | 20 Poulsen | 21 M. Hjulmand | 22 Rønnow | 23 Højbjerg | 24 Dreyer | 25 Kristensen | 26 Bruun Larsen | Valmentaja K. Hjulmand