Caterine Ibargüen
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
 Ibargüen Pekingin MM-kilpailuissa 2015 | |||
Maa:  Kolumbia
| |||
| Naisten yleisurheilu | |||
 Olympialaiset
| |||
 Kultaa |
Rio 2016 | kolmiloikka | |
 Hopeaa |
Lontoo 2012 | kolmiloikka | |
| MM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Moskova 2013 | kolmiloikka | |
| Kultaa |
Peking 2015 | kolmiloikka | |
| Hopeaa |
Lontoo 2017 | kolmiloikka | |
 Pronssia |
Daegu 2011 | kolmiloikka | |
| Pronssia |
Doha 2019 | kolmiloikka | |
Caterine Ibargüen Mena (s. 12. helmikuuta 1984 Apartadó, Antioquia)[1] on kolumbialainen yleisurheilija. Päälajissaan kolmiloikassa hän on voittanut olympiakultaa ja kaksi maailmanmestaruutta.
Ibargüén aloitti uransa korkeushyppääjänä. Hän on voittanut korkeushypyssä Etelä-Amerikan mestaruuden vuosina 2005, 2006, 2007 ja 2009.[2] Alle 18-vuotiaiden MM-kisoissa 1999 hän karsiutui loppukilpailusta. Korkeushypyssä hän kilpaili myös Ateenan olympialaisissa 2004, Helsingin MM-kisoissa 2005, Berliinin MM-kisoissa 2009 sekä Moskovan sisäratojen MM-kisoissa 2006, joissa joka kerralla karsiutui loppukilpailusta. Alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa 2002 hän kilpaili kolmiloikassa karsiutuen loppukilpailusta.[3]
Vuonna 2010 Ibargüen keskittyi kolmiloikkaan ja ylitti tuona vuonna ensimmäisen kerran 14 metriä. Kesällä 2011 hän paransi kolmiloikan Etelä-Amerikan ennätystä neljästi.[2] Kolmiloikassa hän on voittanut Etelä-Amerikan mestaruuden vuosina 2009 ja 2011.[4] Daegun MM-kilpailuissa 2011 hän sijoittui kolmanneksi tuloksella 14,84 m.[3] Saman vuoden Pan-Amerikan kisoissa hän voitti kolmiloikan tuloksella 14,92 m ja sijoittui pituushypyssä kolmanneksi tuloksella 663 cm.[5] Lontoon olympialaisissa 2012 hän sijoittui toiseksi tuloksella 14,80 m. Moskovan MM-kilpailuissa 2013 hän voitti maailmanmestaruuden tuloksella 14,85 m.[3]
18. heinäkuuta 2014 Ibargüen paransi Etelä-Amerikan ennätyksen lukemiin 15,31 m.[6] Vuonna 2015 hän voitti kultaa Pan-Amerikan kisoissa myötätuulituloksella 15,08 m[7] ja Pekingin MM-kilpailuissa tuloksella 14,90 m. Riossa 2016 Ibargüen voitti olympiakultaa tuloksella 15,17 m. Lontoon MM-kilpailuissa 2017 hän sai hopeaa tuloksella 14,89. Hän voitti maanosien cupissa 2018 pituushypyn Kolumbian ennätystuloksella 693 ja kolmiloikan tuloksella 14,76. Dohan MM-kilpailuissa 2019 hän saavutti kolmiloikassa pronssia tuloksella 14,73. Vuonna 2021 järjestetyissä Tokion olympialaisissa hän oli kymmenes.[3]
Henkilökohtaiset ennätykset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Korkeushyppy: 193 (2005)
- Pituushyppy: 693 NR (2018)
- Kolmiloikka: 15,31 NR (2014)
- Seitsenottelu: 5742 (2009)
- Sisäradat
- Korkeushyppy: 181 (2006)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Caterine Ibargüen (Arkistoitu – Internet Archive) Sports Reference LLC. Viitattu 15.8.2011 (englanniksi)
- ↑ a b Biscayart, Eduardo: Ibargüen equals world lead with 14.99m South American Triple Jump record in Bogotá 14.8.2011. IAAF. Viitattu 15.8.2011. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Caterine Ibargüen Kansainvälinen yleisurheiluliitto. (englanniksi)
- ↑ Butler, Mark (toim.): IAAF Statistics Handbook – Daegu 2011 (PDF) (s. 414) 2011. IAAF. Viitattu 15.8.2011. (englanniksi)
- ↑ IBARGUEN Catherine info.guadalajara2011.org.mx. guadalajara2011.org.mx. Arkistoitu 25.3.2014. Viitattu 10.11.2011. (englanniksi)
- ↑ IAAF Diamond League: Triple Jump Women Results Results diamondleague-monaco.com. Arkistoitu 22.7.2014. Viitattu 18.7.2014.
- ↑ Robinson, Javier Clavelo: IAAF: Hosts Canada enjoy strong start at Pan American Games iaaf.org. 22.7.2015. Viitattu 24.8.2015. (englanniksi)
- ↑ Caterine Ibargüen Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu). (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Caterine Ibargüen Wikimedia Commonsissa
- Caterine Ibargüen Twitterissä
|
1996: Inesa Kravets | 2000: Tereza Marinova | 2004: Françoise Mbango Etone | 2008: Françoise Mbango Etone | 2012: Olga Rypakova | 2016: Caterine Ibargüen | 2020: Yulimar Rojas | 2024: Thea LaFond |
|
1993: Anna Birjukova | 1995: Inesa Kravets | 1997: Šárka Kašpárková | 1999: Paraskeví Tsiamíta | 2001: Tatjana Lebedeva | 2003: Tatjana Lebedeva | 2005: Trecia Smith | 2007: Yargelis Savigne | 2009: Yargelis Savigne | 2011: Olha Saladuh’a | 2013: Caterine Ibargüen | 2015: Caterine Ibargüen | 2017: Yulimar Rojas | 2019: Yulimar Rojas | 2022: Yulimar Rojas | 2023: Yulimar Rojas | |
