Helootit
Helootit olivat eräs orjien luokka erityisesti antiikin Spartassa. Varhaisimmat helootit olivat Lakonian alkuasukkaat, jotka olivat joutuneet spartalaisten alistamiksi. 600-luvulla eaa. Sparta valtasi Messenian ja alisti senkin alkuperäisväestön. Tämän jälkeen suurin osa helooteista oli messenialaisia. Helootit eivät kuuluneet yksityisille vaan he olivat valtion omaisuutta. He tekivät maaorjien tapaan töitä maatiloilla ja kotitalouksissa, minkä lisäksi he toimivat myös spartalaisten hopliittien avustajina, kevytaseisina tai soutajina Spartan laivastossa.
Helootteja oli paljon enemmän kun Spartan kansalaisia, minkä takia spartalaiset pelkäsivät, että helootit nousisivat kapinaan, ja pitivät aina itseään valmiudessa tämän varalta. Tästä syystä he eivät yleensä halunneet lähettää armeijaansa kovin kauaksi Peloponnesokselta. Nuoret spartalaiset miehet ottivat osaa krypteiaksi kutsuttuun rituaaliin, jonka yhteydessä he saivat tappaa helootteja.
Helooteilla oli myös mahdollisuus päästä vapaiksi. Entisiä helootteja kutsuttiin nimellä neodamodeis; he saivat taistella Spartan armeijassa hopliitteina. Heloottinaisen ja spartalaisen miehen lapsia kutsuttiin nimellä mothakes.
Spartan helootteihin perustuva järjestelmä romahti sen jälkeen kun Epameinondas kukisti Spartan vuonna 371 eaa. ja vapautti Messenian Spartan vallasta.