Kiitos Herran hyvyydestä

Nyt kiitosvirren riemuisen

Mä laulan, Jeesus, sinullen,

Kun sydän tuntee, kuinka on

Taas rakkautes verraton.

Mä kuollut olin, eloon veit;

Mä vangittu, sä vapaaks teit;

Mä eksyin, sinä tielle toit;

Mä pelkäsin, sä vartioit.

Kun yössä kuljen, rohkaiset;

Kun vaarass’ oon, sä varjelet;

Sä voimaa suot, kun työtä teen

Ja siunaat kaikki askareen’.

Kun kiusaaja mua ahdisti,

Sä riensit mulle avuksi;

Kun himo syttyy sydämeen,

Sä viittaat kylkees veriseen.

Sä itkiessän lohdutat;

Ja horjuessan vahvistat;

Ja kaatuiss’ autat ylös taas.

Näin ohjaat kohden kunniaas.

Siks kiitosvirren riemuisen

Mä laulan, Jeesus, sinullen:

Oi kiitos armolahjoistas!

Oi kiitos rakkaudestas!

Lähde: Korpela, Simo 1904: 75 virttä. Werner Söderström, Porvoo.