vittuilla

vittuilla (67) (taivutus[luo])

1. (alatyyliä) keljuilla, vinoilla; haastaa riitaa

   Älä vittuile meille!

• IPA: /ˈʋit̪ːui̯lːɑˣ/
• tavutus: vit‧tuil‧la

• johdos verbistä vittu (vahva vartalo vittu- + johdin -il:ile- + verbintunnus -la)

• vittu, vittuuntua

• (kiertoilmaus) kettuilla

• substantiivit: vittuileminen, vittuilija, vittuilu

• vittuilla Kielitoimiston sanakirjassa