tahditon

tahditon (34-C) (komparatiivi tahdittomampi, superlatiivi tahdittomin) (taivutus [luo])

1. sellainen, jossa ei ole tahtia, ilman tahtia oleva, epätahdissa oleva
2. hienostumaton, karkea, loukkaava, tunkeileva, käytökseltään sopimaton

• IPA: /ˈt̪ɑhdit̪on/
• tavutus: tah‧di‧ton

• sanan tahti vartalosta tahdi- ja suffiksista -ton

• tahdikas

• adverbit: tahdittomasti
• substantiivit: tahdittomuus

• tahditon Kielitoimiston sanakirjassa