taaro
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]taaro (1)
- vihannestaaro, eräs viljelty, ravinnoksi käytettävä vehkakasvi (Colocasia esculenta), jonka mukulat muistuttavat perunaa
- (yleisesti) mikä tahansa taarojen (Colocasia) suvun kasvi
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | taaro | taarot |
| genetiivi | taaron | taarojen |
| partitiivi | taaroa | taaroja |
| akkusatiivi | taaro; taaron |
taarot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | taarossa | taaroissa |
| elatiivi | taarosta | taaroista |
| illatiivi | taaroon | taaroihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | taarolla | taaroilla |
| ablatiivi | taarolta | taaroilta |
| allatiivi | taarolle | taaroille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | taarona | taaroina |
| translatiivi | taaroksi | taaroiksi |
| abessiivi | taarotta | taaroitta |
| instruktiivi | – | taaroin |
| komitatiivi | – | taaroine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | taaro- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |