karsi
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]karsi (28)
- jokin, mikä on palamisen yhteydessä hiiltynyt mustaksi
- Hänen ihonsa paloi karrelle.
- tuo kynttilän karsi on niin pitkä / sydäntäni niin kowin polttaa, sitä polttaa enemmän kuin koskaan ennen / woih! (Elämän havainnoita, P. Päivärinta, "Ruotiukko")
- Kapteeni ei nähnyt enää kuin kynttilän karsi oli pitkällä ja hänen täytyi odottaa hetkinen, ennenkuin niistämisenkään jälkeen saattoi nähdä. (Perhe Giljellä, Jonas Lie, 1885)
- (geologia) eräs kalkkikivien reunoilla esiintyvä kivilaji
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkɑrsi/
- tavutus: kar‧si
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | karsi | karret |
| genetiivi | karren | karsien (kartten) |
| partitiivi | kartta | karsia |
| akkusatiivi | karsi; karren |
karret |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | karressa | karsissa |
| elatiivi | karresta | karsista |
| illatiivi | karteen | karsiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | karrella | karsilla |
| ablatiivi | karrelta | karsilta |
| allatiivi | karrelle | karsille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kartena | karsina |
| translatiivi | karreksi | karsiksi |
| abessiivi | karretta | karsitta |
| instruktiivi | – | karsin |
| komitatiivi | – | karsine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | karre- | |
| vahva vartalo | karte- | |
| konsonantti- vartalo |
kart- | |
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Anagrammit
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- karsi Kielitoimiston sanakirjassa
Verbi
[muokkaa]karsi