kuolain
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kuolain (33)
- (usein monikollinen) suitsiin yhdistettävä hevosen suussa oleva metallinen suukappale, jolla ohjataan hevosta ajettaessa tai ratsastettaessa
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kuolain | kuolaimet |
genetiivi | kuolaimen | kuolaimien kuolainten |
partitiivi | kuolainta | kuolaimia |
akkusatiivi | kuolain; kuolaimen |
kuolaimet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kuolaimessa | kuolaimissa |
elatiivi | kuolaimesta | kuolaimista |
illatiivi | kuolaimeen | kuolaimiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kuolaimella | kuolaimilla |
ablatiivi | kuolaimelta | kuolaimilta |
allatiivi | kuolaimelle | kuolaimille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kuolaimena (kuolainna) |
kuolaimina |
translatiivi | kuolaimeksi | kuolaimiksi |
abessiivi | kuolaimetta | kuolaimitta |
instruktiivi | – | kuolaimin |
komitatiivi | – | kuolaimine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kuolaime- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kuolain- |
Huomautukset
[muokkaa]- käytetään samassa tarkoituksessa sekä yksikössä että monikossa
- monikollinen kuolaimet lienee perinteisempi tai vanhahtavampi
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Sanueen sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]- Bristol-kuolain, D-kuolain, fullcheekkuolain, fulmerkuolain, kankikuolain, kolmipalakuolain, kuolainrengas, nivelkuolain, oliivikuolain, Waterford-kuolain
Aiheesta muualla
[muokkaa]- kuolaimet Kielitoimiston sanakirjassa