hirnunta
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈhirnunt̪ɑ/
- tavutus: hir‧nun‧ta
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hirnunta | hirnunnat |
| genetiivi | hirnunnan | hirnuntojen (hirnuntain) |
| partitiivi | hirnuntaa | hirnuntoja |
| akkusatiivi | hirnunta; hirnunnan |
hirnunnat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hirnunnassa | hirnunnoissa |
| elatiivi | hirnunnasta | hirnunnoista |
| illatiivi | hirnuntaan | hirnuntoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hirnunnalla | hirnunnoilla |
| ablatiivi | hirnunnalta | hirnunnoilta |
| allatiivi | hirnunnalle | hirnunnoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hirnuntana | hirnuntoina |
| translatiivi | hirnunnaksi | hirnunnoiksi |
| abessiivi | hirnunnatta | hirnunnoitta |
| instruktiivi | – | hirnunnoin |
| komitatiivi | – | hirnuntoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | hirnunna- | |
| vahva vartalo | hirnunta- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]1. hirnuminen
|
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- hirnunta Kielitoimiston sanakirjassa