erinomainen
Suomi
[muokkaa]Adjektiivi
[muokkaa]erinomainen (38) (komparatiivi erinomaisempi, superlatiivi erinomaisin) (taivutus [luo])
- erittäin hyvä, tavallista parempi
- (murteellinen) erikoinen, kummallinen, omituinen
Etymologia
[muokkaa]yhdyssana sanoista eri ja -omainen[1]
Käännökset
[muokkaa]1. erittäin hyvä, tavallista parempi
|
|
Substantiivi
[muokkaa]erinomainen (38)
- korkein arvosana
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈerinˌomɑi̯nen/
- tavutus: e‧rin‧o‧mai‧nen
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | erinomainen | erinomaiset |
| genetiivi | erinomaisen | erinomaisten erinomaisien |
| partitiivi | erinomaista | erinomaisia |
| akkusatiivi | erinomainen; erinomaisen |
erinomaiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | erinomaisessa | erinomaisissa |
| elatiivi | erinomaisesta | erinomaisista |
| illatiivi | erinomaiseen | erinomaisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | erinomaisella | erinomaisilla |
| ablatiivi | erinomaiselta | erinomaisilta |
| allatiivi | erinomaiselle | erinomaisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | erinomaisena (erinomaisna) |
erinomaisina |
| translatiivi | erinomaiseksi | erinomaisiksi |
| abessiivi | erinomaisetta | erinomaisitta |
| instruktiivi | – | erinomaisin |
| komitatiivi | – | erinomaisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | erinomaise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
erinomais- | |
Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- adverbit: erinomaisesti
- substantiivit: erinomaisuus
Aiheesta muualla
[muokkaa]- erinomainen Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X. Hakusana erinomainen.