ogonek
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]ogonek (5)
- (typografia) kirjaimen alle kirjoitettava tarke, joka näyttää oikealle suunnatulta koukulta: [ ˛ ], ”häntä”; esimerkiksi puolan sanassa Wałęsa. Useissa kielissä käytetty nasaaliäänteen merkkinä. Liettuassa nykyisin pitkän äänteen merkki (ą, ę, į, ų).
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈogonek/
- tavutus: o‧go‧nek
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ogonek | ogonekit |
| genetiivi | ogonekin | ogonekien (ogonekein) |
| partitiivi | ogonekia | ogonekeja |
| akkusatiivi | ogonek; ogonekin |
ogonekit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ogonekissa | ogonekeissa |
| elatiivi | ogonekista | ogonekeista |
| illatiivi | ogonekiin | ogonekeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ogonekilla | ogonekeilla |
| ablatiivi | ogonekilta | ogonekeilta |
| allatiivi | ogonekille | ogonekeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ogonekina | ogonekeina |
| translatiivi | ogonekiksi | ogonekeiksi |
| abessiivi | ogonekitta | ogonekeitta |
| instruktiivi | – | ogonekein |
| komitatiivi | – | ogonekeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ogoneki- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]puolan sanasta ogonek < diminutiivijohdos sanasta ogon
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Englanti
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]ogonek (monikko ogoneks)
- (typografia) ogonek
Puola
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]ogonek m.