matto

Katso myös: mättö

Katso artikkeli Matto Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

matto (1-C)

1. kankainen kudonnainen, jota pidetään lattialla, joskus maassa; myös koristeellinen seinälle ripustettava kudonnainen
2. muovista ym. materiaalista valmistettu lattiapinnoite

   Rakennusten lattiapäällysteenä käytettävien mattojen materiaali ei saa sisältää asbestia.

3. (urheilu) eräiden urheilulajien suorituspaikka
4. räjäytyksissä räjäytyspaikan suojana pidettävä kudos
5. (murteellinen) rakennuksen välikatto, laipio

• IPA: /ˈmɑt̪ːo/, [ˈmɑt̪ːo̞]

• tavutus: mat‧to

nukka, nukitus, täkki, täkkäys

ryijy

ammematto, hiirimatto, hyppymatto, juoksumatto, juurimatto, juuttimatto, kaislamatto, karvalankamatto, kelimmatto, kokolattiamatto, korkkimatto, kumimatto, kuramatto, kynnysmatto, käytävämatto, lattiamatto, maissimatto, matonkude, mattokauppa, mattokutomo, mattoliike, mattopaini, mattopiiska, mattopyykki, mattosuutin, mattoteline, mattotuomari, mattoveitsi, muovimatto, nukkamatto, nurmimatto, ovenedusmatto, ovimatto, paimenmatto, paimentolaismatto, painimatto, papattimatto, piikkimatto, plyysimatto, puuvillamatto, rahkamatto, riepumatto, riippumatto, ritilämatto, rukousmatto, ruohomatto, ruokomatto, ryijymatto, räsymatto, sammalmatto, silkkimatto, sisalmatto, tekstiilimatto, telamatto, tuntomatto, villamatto, voimistelumatto

• matto Kielitoimiston sanakirjassa
• matto Tieteen termipankissa
• Artikkeli 198 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

matto m., matta[luo] f. (monikko matti[luo] m., matte[luo] f.)

1. hullu

• (hullu) pazzo

matto m. (monikko matti[luo])

1. (shakki) matti

immattire