Yhdysvallat on välikaisesti pannut Ukrainan sotilaallisen tukemisen tauolle. Asian vahvistivat Valkoisen talon lähteet usealle yhdysvaltalaiselle tiedotusvälineelle.
Se on aloittanut myös prosessin Venäjän vastaisten pakotteiden höllentämiseksi.
Tämän tiedämme, mistä toimissa on kyse.
Mitä tapahtui?
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump määräsi yöllä Ukrainan sotilaallisen tuen tauolle, kertoivat useat yhdysvaltaismediat.
Tauko on väliaikainen. Sen ilmeinen tarkoitus on pakottaa Ukraina allekirjoittamaan mineraalisopimus Yhdysvaltain kanssa ja suostumaan rauhanneuvotteluihin Yhdysvaltain ehdoilla, jotta apu jatkuisi.
Miksi juuri nyt?
Taustalla on viime perjantaina tapahtunut purkaus Valkoisessa talossa, kun Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin tapaaminen Trumpin kanssa päättyi riitaan, ja mineraalisopimus jäi allekirjoittamatta.
Donald Trumpin on määrä varhain keskiviikkoaamuna pitää perinteinen puhe kansakunnan tilasta.
Päätös avun pysäyttämisestä juuri puheen aattona takaa maksimaalisen huomion ja antaa vihjeitä siitä, että Trump aikoo esitellä puheessaan edeltäjistään jyrkästi poikkeavan, uuden Yhdysvaltain ulkopoliittisen linjan.
Mitä Trumpin päätös tarkoittaa?
Uutisen ensimmäisenä kertonut talousuutispalvelu Bloomberg kertoi lähteisiinsä nojaten, että mikään yhdysvaltalainen sotilaskalusto ei liiku, ellei se ole jo Ukrainassa. Eli esimerkiksi kuljetuksessa ja varastoissa Puolassa olevat aseet ja ammukset jäävät niille sijoilleen.
Päätös näkyi heti käytännössä. Sotilaallinen apu Ukrainaan pysähtyi kello 3.30 Suomen aikaa. Kuljetukset kohti Ukrainaa pysähtyivät silloin.
Kongressin jo hyväksymästä rahoituksesta on vielä noin 3,85 miljardia dollaria käyttämättä.
Mitä apua Yhdysvallat on antanut?
Yhdysvallat on antanut Ukrainalle 65,9 miljardia dollaria sotilaallista tukea sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyssotansa helmikuussa 2022.
Ilmapuolustuskalusto on ollut Ukrainalle erityisen tärkeää Venäjän ilmasodankäyntiin keskittyvän taktiikan vuoksi. Yhdysvallat on toimittanut muun muassa kolme Patriot-järjestelmää ammuksineen, ilmapuolustusohjuksia ja tutkajärjestelmiä.
Tykistölle Yhdysvallat on toimittanut muun muassa yhteensä lähes 300 kenttätykkiä ja niihin yli neljä miljoonaa ammusta, yli 300 kranaatinheitintä ja niihin yli 700 000 kranaattia.
Maasodankäyntiin Ukraina on saanut Yhdysvalloista muun muassa 31 Abrams-taistelupanssarivaunua ja yli 300 Bradley-panssaria, tuhansia muita panssaroituja ajoneuvoja ja autoja miehistön sekä kaluston kuljetuksiin.
Lisäksi Yhdysvaltain apuun on kuulunut muun muassa helikoptereita, hävittäjiä, partioveneitä, miinoja, teknistä tukea.
Nämä Yhdysvaltain ulkoministeriön tiedot olivat ajantasaisia 20. tammikuuta, jolloin valta vaihtui.
Yhdysvallat on antanut myös taloudellista tukea alasajon kohteena olevan kehitysapuvirasto USAIDin kautta. Tällä avulla Ukraina on esimerkiksi maksanut julkisten viranhaltijoiden palkkoja.
Miten avunanto toimii Yhdysvalloissa?
Yhdysvaltain apu Ukrainalle virtaa kolmea pääasiallista reittiä.
Ulkoministeriön budjettiin sisältyy sotilaalliseen tukeen tarkoitettu määräraha. Presidentillä on oikeus antaa suoraan kalustoa Yhdysvaltain omista asevarastoista. Lisäksi Ukraina saa taloudellista tukea ostoihin ja hankintoihin yhdysvaltalaisilta valmistajilta.
The Washington Post -lehti on omassa selvityksessään todennut, että suurin osa Ukrainalle annettavasta tuesta itse asiassa pysyy Yhdysvalloissa.
Sen mukaan lähes 90 prosenttia avusta käytetään kotimaassa Ukrainalle annettavan kaluston valmistamiseen tai tämän vuoksi omiin asevarastoihin syntyvän vajauksen täydentämiseen.
Myös tämä on nyt jäissä päätöksen vuoksi.
Mitä Venäjä-pakotteille tapahtuu?
Yhdysvallat näyttää avun väliaikaisen keskeyttämisen rinnalla aloittaneen myös valmistautumisen Venäjä-suhteen palauttamiseen.
Uutistoimisto Reutersin mukaan Valkoinen talo on antanut määräyksen ulko- ja valtiovarainministeriöille valmistella lista Venäjän vastaisista pakotteista, joiden höllentämisestä Yhdysvallat voi alkaa lähipäivinä keskustelemaan Venäjän kanssa.
Ministeriöt laativat nyt listoja yrityksistä, poliitikoista ja oligarkeista, joita koskevista sanktoista voitaisiin luopua ainakin osittain.
Reutersin mukaan ei ole selvää, mitä Yhdysvallat pyytää vastineeksi. Jos mitään.
AP, Reuters