vääryys
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaavääryys (40)
- epäoikeudenmukainen asia
- epäoikeudenmukainen menettely
- vääryydellä hankittu
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈʋæːryːs/
- tavutus: vää‧ryys
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | vääryys | vääryydet |
genetiivi | vääryyden | vääryyksien |
partitiivi | vääryyttä | vääryyksiä |
akkusatiivi | vääryys; vääryyden |
vääryydet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | vääryydessä | vääryyksissä |
elatiivi | vääryydestä | vääryyksistä |
illatiivi | vääryyteen | vääryyksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | vääryydellä | vääryyksillä |
ablatiivi | vääryydeltä | vääryyksiltä |
allatiivi | vääryydelle | vääryyksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | vääryytenä | vääryyksinä |
translatiivi | vääryydeksi | vääryyksiksi |
abessiivi | vääryydettä | vääryyksittä |
instruktiivi | – | vääryyksin |
komitatiivi | – | vääryyksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | vääryyde- | |
vahva vartalo | vääryyte- | |
konsonantti- vartalo |
vääryyt- |