sääntely
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaasääntely (2)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈsæːnt̪ely/
- tavutus: sään‧te‧ly
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | sääntely | sääntelyt |
genetiivi | sääntelyn | sääntelyjen sääntelyiden sääntelyitten |
partitiivi | sääntelyä | sääntelyitä sääntelyjä |
akkusatiivi | sääntely; sääntelyn |
sääntelyt |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | sääntelyssä | sääntelyissä |
elatiivi | sääntelystä | sääntelyistä |
illatiivi | sääntelyyn | sääntelyihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | sääntelyllä | sääntelyillä |
ablatiivi | sääntelyltä | sääntelyiltä |
allatiivi | sääntelylle | sääntelyille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | sääntelynä | sääntelyinä |
translatiivi | sääntelyksi | sääntelyiksi |
abessiivi | sääntelyttä | sääntelyittä |
instruktiivi | – | sääntelyin |
komitatiivi | – | sääntelyine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | sääntely- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. säänteleminen
|
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- sääntely Kielitoimiston sanakirjassa