hindra

hindra (1)

1. estää, pidättää, ehkäistä

   Titta, här hindrar dammen vattnet från att rinna fritt.

   Jag hann precis att hindra honom från att kasta ut teven genom fönstret.

• Näin äännetään alueella: ei määritelty

Nominaalimuodot

• aktiivin infinitiivi: hindra
• passiivin infinitiivi: hindras
• aktiivin part. prees: hindrande[luo]
• passiivin part. prees: hindrandes
• part. perf.: yl. hindrad, n. hindrat, määr./mon. hindrade

• hinder

• förhindra, vara i vägen

• hindra Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)