Wikipedia

Wikipedian kuvituksen tärkeimpänä lähteenä toimii media-arkisto Wikimedia Commons, joka sisältää yli 104 miljoonaa tekijänoikeuksista vapaata tai vapaasti levitettävää kuvaa ja muuta mediatiedostoa.^[9] Vuonna 2012 aloitettu Wikidata on Wikipediaa tukeva tietokanta.

Suomenkielisessä Wikipediassa oli 574 738 artikkelia 16. kesäkuuta 2024.^[10] Projektin ympärille on myös syntynyt useita sisarhankkeita ja Wikipedian sisältöä kopioidaan monille muille sivustoille.

Similarwebin mukaan Wikipedia on internetin yhdeksänneksi suosituin verkkosivusto maailmassa.^[2] Lukuisat tiedotusvälineet, monet tieteelliset artikkelit ja jopa tuomioistuimet ovat viitanneet Wikipediaan lähteenään. Wikipedia on suurin wiki-pohjainen sivusto ja artikkelien määrällä laskettuna englanninkielinen Wikipedia on suurin englanninkielinen tietosanakirja.

Kaikkia Wikipediaa muokkaavia koskevat viisi peruspilaria, mutta Wikipedian kieliversiot toimivat myös itsenäisesti. Niillä on omat käytännöt, ja artikkelien sisällön annetaan kehittyä riippumattomasti. Artikkelien ei tarvitse olla käännöksiä toisistaan, ja eri kieliversioihin kirjoitetaankin runsaasti etenkin paikallisluonteista materiaalia, jota ei muunkielisissä Wikipedioissa vielä ole. Muutamat perusperiaatteet, kuten neutraali näkökulma, sitovat kuitenkin kaikkia versioita.

Eri kieliversiot linkittävät toisiinsa sivun vasemmassa reunassa sijaitsevien Wikidataan keskitettyjen interwiki-linkkien avulla. Lisäksi eri kieliversioilla on runsaasti kuva- ja muuta mediamateriaalia omilla sivustoillaan, tai yhteisesti Wikimedia Commonsin alaisuudessa.

Alexan mukaan arviolta 60 prosenttia kaikista Wikipedian käynneistä kohdistuu englanninkieliseen versioon. Loput jakaantuvat muiden kieliversioiden kesken.

Joulukuussa 2020 Wikipediaa julkaistiin 314 eri kielellä. Niistä kahdeksassatoista on yli miljoona artikkelia, 68:ssa yli 100 000 artikkelia ja 151:ssa yli 10 000 artikkelia. Suurin on englanninkielinen Wikipedia, jossa on yli kuusi miljoonaa artikkelia. cebuanonkielisessä on noin 5,4 miljoonaa, ruotsinkielisessä 3,5 miljoonaa, saksankielisessä 2,8 miljoonaa, ranskankielisessä 2,5 miljoonaa ja hollanninkielisessä 2,1 miljoonaa artikkelia. Muut yli miljoonan artikkelin kieliversiot ovat venäjän-, italian-, espanjan-, puolan-, waray-warayn-, vietnamin-, japanin-, egyptinarabian-, kiinan-, arabian-, ukrainan- ja portugalinkielinen Wikipedia.^[11]

Pääartikkeli: Wikipedia:Aikajana

 

 

Wikipedia on sukua vuonna 2000 perustetulle Nupedialle. Sen tavoitteena oli avoin tietosanakirja, joka tuotettaisiin vertaisarvioinnin kautta. Nupedia epäonnistui, sillä siihen syntyi kahdessa vuodessa vain parikymmentä artikkelia.^[12]

Wikipedia lähti liikkeelle englanninkielisenä hankkeena 15. tammikuuta 2001. Sen perustivat internet-yrittäjä ja Nupedian perustaja Jimmy Wales ja Wikipediaan toimittajaksi palkattu Larry Sanger. Wikipedian merkittävin ero Nupediaan oli wiki-periaate, jonka mukaan artikkeleita voi toimittaa kuka tahansa. Alun perin Wikipedian ylläpidosta vastasi Walesin Bomis-yritys, mutta vastuu on sittemmin siirretty Wikimedia Foundationille. Sanger on sittemmin vetäytynyt projektista ja perustanut oman Citizendium-hankkeen, tietosanakirjan ilman Wikipedian väitettyjä avoimuudesta johtuvia ongelmia.

Suomenkielinen Wikipedia perustettiin virallisesti 21. helmikuuta 2002.^[13] Ensimmäinen artikkeli ”Kaskinen” luotiin toukokuussa. Artikkelimäärä alkoi kasvaa vasta vuonna 2003, jolloin sadas artikkeli kirjoitettiin alkuvuodesta ja tuhannes artikkeli heinäkuussa. Joulukuussa valittiin ensimmäiset ylläpitäjät.

• 10 000 artikkelia 14. lokakuuta 2004.
• 50 000 artikkelia 22. helmikuuta 2006.
• 100 000 artikkelia 11. helmikuuta 2007.
• 200 000 artikkelia 12. huhtikuuta 2009.
• 250 000 artikkelia 24. syyskuuta 2010.
• 300 000 artikkelia 26. kesäkuuta 2012.
• 350 000 artikkelia 9. heinäkuuta 2014.
• 400 000 artikkelia 29. elokuuta 2016.
• 450 000 artikkelia 12. tammikuuta 2019.
• 500 000 artikkelia 28. joulukuuta 2020.

 

Wikipedia käyttää wikiksi kutsuttua tekniikkaa, jonka avulla jokainen sivustolla vieraileva voi muokata sivustoa. Sen ansiosta suurikin käyttäjämäärä voi työskennellä samanaikaisesti, ja myös sivuja voi päivittää helpommin kuin tavallisia verkkosivuja. Toisaalta ilkivalta ja muokkaajien väliset erimielisyydet ovat osa wikien arkipäivää.

Internetissä on julkaistu muitakin tietosanakirjoja, jotka ovat yleensä pohjautuneet perinteisempään toimituspolitiikkaan. Esimerkkejä niistä ovat olleet Stanford Encyclopedia of Philosophy ja h2g2. Wikipedia eroaa niistä paitsi tekniikkansa puolesta, myös lisenssiehdoiltaan.

Wikipedian toimitustyö perustuu käytännöille, joiden avulla muokkaajat määrittelevät, mikä aineisto soveltuu tietosanakirjaan. Näiden käytäntöjen pohjalta myös pyritään ratkaisemaan käyttäjien välisiä erimielisyyksiä. Tärkeitä käytäntöjä ovat esimerkiksi ”neutraali näkökulma”, joka tarkoittaa, että artikkelit eivät saa ottaa kantaa minkään näkemyksen puolesta. Toinen käytäntö kieltää ”uuden tutkimuksen”, jolla tarkoitetaan tietoja, joita ei voida tarkistaa mistään lähteistä. Tämä perustuu sille ajatukselle, että hakuteoksena Wikipedia ei ole ensisijainen tietolähde vaan siihen vain kootaan tietoa muista lähteistä.

Lähes kaikki Wikipedian käyttäjät voivat muokata sen sisältöä ja luoda siihen uusia artikkeleita. Wikipedia perustuu ajatukselle, että yhteistyön tuloksena syntyy vähitellen laadukkaampia artikkeleita. Tämä ajatus on peräisin avoimen lähdekoodin ohjelmistohankkeista. Avoimuus ja oletus, että ihmiset yleensä tarkoittavat hyvää, aiheuttaa sen, että artikkelit saattavat joutua ilkivallan kohteiksi ja niihin saatetaan lisätä virheellisiä tietoja. Toisaalta seurauksena voi olla muokkaussota, joka tarkoittaa Wikipedian käyttäjien välistä selkkausta, jossa käyttäjät yhä uudestaan kumoavat toistensa muokkauksia. Ongelmiin pyritään vastaamaan asianmukaisilla käytännöillä, ohjelmallisilla työkaluilla ja vapaaehtoistyönä toimivalla valvonnalla. Wikipedian perustaja Jimmy Wales kutsuu sitä mieluummin "vapaan kulttuurin liikkeeksi" kuin avoimen lähdekoodin projektiksi.^[14]

Wikipedian filosofian mukaan artikkelit eivät ole koskaan valmiita, vaan niihin voidaan aina tehdä parannuksia. Muokkaajilla säilyy tekijänoikeus omiin muokkauksiinsa, mutta GFDL-lisenssi takaa niiden vapaan käytön Wikipedian sisällä. Siksi artikkeleita ei omista kukaan, vaan päätökset niiden suhteen tehdään yhdessä. Wikipediassa pyritään konsensukseen päätöksenteossa, mikä tarkoittaa, että pyrkimyksenä on aina saavuttaa käyttäjien mahdollisimman laaja tuki käytännöille. Yksinkertaiseen enemmistöön perustuvaa äänestystä ei juuri koskaan käytetä. Jimmy Wales on kuitenkin säilyttänyt oikeuden puuttua toimintaan, ja tärkeissä asioissa hän saattaa puuttua päätöksentekoon.^[15]

Jos artikkeli joutuu kiivaan ilkivallan kohteeksi, se voidaan suojata ja sen muokkaaminen estää. Muokkaukset voidaan estää joko kaikilta tai vain rekisteröitymättömiltä ja uusilta käyttäjiltä. Artikkelien suojaaminen pyritään pitämään mahdollisimman lyhytaikaisena. Suojaamisesta päättävät ylläpitäjät, jotka ovat Wikipedian käyttäjien keskuudestaan valitsemia aktiivisia ja luotettaviksi koettuja käyttäjiä. Suojaamispäätösten tulee perustua aina käyttäjien sopimiin käytäntöihin.

Ylläpitäjät tekevät myös muita siivoustoimia, kuten poistavat roska-artikkeleita. Lisäksi he voivat väliaikaisesti tai pysyvästi poistaa muokkausoikeuden tunnuksilta tai IP-osoitteilta, joilta tärvellään Wikipediaa. Ylläpitäjien lisäksi on useita muita käyttäjiä, joilla on tavallisista käyttäjistä poikkeavat oikeudet ja velvollisuudet organisaatiossa. Byrokraatit ovat käyttäjiä, joilla on oikeus teknisesti tehdä uusia ylläpitäjiä yhteisön valitsemista käyttäjistä. Kehittäjät ovat erityisen luotettavia henkilöitä, joilla on pääsy varsinaiseen tietokantaan. Lisäksi on ylivalvojia, jotka voivat muun muassa myöntää ja poistaa kaikkia käyttäjäoikeuksia, kuten ylläpito-oikeuksia, kaikissa Wikimedian wikeissä.

Vakituiset käyttäjät seuraavat muutoksia itselleen tärkeisiin artikkeleihin niin sanottujen tarkkailulistojen avulla. Kaikilla sivuilla on myös muutoshistoria, josta voi seurata niiden kehitystä.

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Aika vanhoja sitaatteja, kaipaisi kipeästi tasapainoista valikoimaa siitä, mitä on tutkittu vuoden 2006 jälkeen

Tunnetuimmassa tutkimuksessa 15. joulukuuta 2005 tiedelehti Nature vertasi englanninkielistä Wikipediaa ja Encyclopaedia Britannicaa ja totesi niiden luonnontieteellisen sisällön lähes yhtä tarkaksi.^[16] Vertailu sai tosin osakseen ankaraa kritiikkiä Britannican tekijöiltä.^[17]

Professori Andrea Ciffolilli toteaa, että Wikipedian yhteisöä tutkittaessa on ilmennyt, että helppo osallistuminen edistää yhteistyönä tehtävää kehitystä.^[18]

Tiettävästi ainoa suomenkielisestä Wikipediasta tehty tutkimus on diplomi-insinööri Ahti Karen Helsingin yliopiston Tietojenkäsittelytieteen laitokselle tekemä sivulaudatur-tutkielma.^[19] Kyseessä oli Jyväskylän yliopiston tohtorikoulutuksessa mukana olevan jatko-opiskelijan tekemä sivulaudatur-tutkielma, joka täydentää ulkomaisten Wikipediasta tehtyjen tieteellisten tutkimusten varsin suppeaa kirjoa. Tutkielmassa käytiin läpi aiempaa Wikipedia-tutkimusta maailmalla ja tehtiin haastattelututkimus suomenkielisen Wikipedian aktiivisimpien muokkaajien keskuudessa, jotka vastasivat kyselyyn. Tekijän mukaan saadut tulokset olivat monilta osin yhteneviä ulkomaisten kyselyiden kanssa. Hän kiinnitti huomiota Wikipedian matalan aloituskynnyksen merkitykseen sekä kokeneempien käyttäjien tapauksessa yhteisöllisyyteen.

Wikipedian käyttäjien aktiivisuuden tutkimuksessa on tullut esille, että pitkään mukana olleet käyttäjät tekevät yhä suuremman osan muutoksista. Lisäksi yhä suurempi osa varsinkin aloittelevien käyttäjien tekemistä muutoksista kumotaan. Vuonna 2009 kokeneemmat käyttäjät peruivat jo 25 prosenttia käyttäjien tekemistä ensimmäisistä muutoksista.^[20]

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Aika vanhoja sitaatteja, kaipaisi kipeästi tasapainoista valikoimaa siitä, mitä on sanottu vuoden 2006 jälkeen.

 

Pääartikkeli: Wikipedian kritiikki

Wikipediaa on arvosteltu luotettavuuden puutteesta, ja sen asemasta lähdeteoksena on kiistelty. Arvostelijoiden mukaan Wikipedian luonne tekee siitä haavoittuvan. Wikipediassa käytettyjä lähteitä on arvosteltu epäilyttäviksi. On myös todettu, että neutraalin näkökannan käytännöstä huolimatta tietosanakirjan suhtautuminen tiettyihin asioihin on vääristynyt.^[21]

Tunnetuimmassa tapauksessa yhdysvaltalainen John Seigenthaler, Sr. löysi Wikipediasta itsestään artikkelin, jossa väitettiin perättömästi hänen osallistuneen John ja Robert Kennedyn salamurhiin.^[22] Tätä virhettä ei ollut huomattu artikkelissa neljään kuukauteen. Artikkelien tarkkailu on kuitenkin parantanut huomattavasti Wikipedian luotettavuutta sen alkuajoista, ja väärä tieto poistetaan yleensä nopeasti. Joskus tätäkin voidaan kiertää, kuten teki opiskelija Shane Fitzgerald, joka kirjoitti maaliskuussa 2009 kuolleen Maurice Jarren sanoneen, että hänen koko elämänsä on ollut yksi pitkä soundtrack. Lausuma poistettiin, mutta se ehti olla Wikipediassa vuorokauden, jona aikana lukuisat lehdet, jotka hakivat uutisointiinsa Jarresta tietoja, ehtivät lainata sitä. Fitzgerald kertoi halunneensa osoittaa, miten paljon toimittajat luottavat nykyään internetiin tietolähteenä.^[23]

Wikipedian toinen perustaja Larry Sanger on perustanut palvelun nimeltä Citizendium, jonka tasalaatuisuudesta pyritään varmistumaan sillä, että valtuutetuiksi asiantuntijoiksi nimetyt henkilöt tarkistavat palvelun tiedot. Sanger itse on arvostellut Wikipediaa antielitistisyydestä ja asiantuntijuuden halveksinnasta.^[24]

Wikipedia Watch -niminen kriittinen sivusto syyttää Wikipediaa siitä, että sillä on merkittävä, ansaitsematon vaikutus siihen, mikä käy tiedosta.^[25] Encyclopaedia Britannican päätoimittaja Dale Hoiberg on arvostellut Wikipedian tiedon laikuttaisuutta, mikä johtuu kirjoittajien vapaudesta kirjoittaa haluamistaan aiheista. Myös Wikipedian teknistä luotettavuutta on pidetty huonona.

Yliopistomaailman suhtautuminen Wikipediaan on pysynyt monilta osin ristiriitaisena. Monissa yliopistoissa kehotetaan opiskelijoita pidättäytymään Wikipedian käytöstä.^[26] Joidenkin asiantuntijoiden mukaan oikea vastaus on pidättäytyä Wikipedian muokkaamisesta, kun taas toisten mukaan paras tapa on liittyä mukaan ja pyrkiä puuttumaan mahdollisiin ongelmiin sisältä käsin.^[27][28]

2015 julkaistussa tietokonelingvistiikan tutkimuksessa havaittiin, että sisällössä usein mies on sukupuolen neutraali ja ainoastaan poikkeama tästä ilmaistaan eksplisiittisesti.^[29]

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Aika vanhoja sitaatteja, kaipaisi kipeästi tasapainoista valikoimaa siitä mitä on sanottu vuoden 2006 jälkeen

Helsingin Sanomain kuukausiliitteessä vuonna 2006 toimittaja Unto Hämäläinen suhtautui Wikipediaan myönteisesti, mutta totesi myös, että ”monet asiat on selitetty pieleen ja hutaisten”. Hämäläinen kuitenkin arvosti keskeneräisyyden tunnustamista.^{[30]lähde tarkemmin?}

Elokuussa 2006 professori Esko Valtaoja totesi Tähdet ja Avaruus -lehdessä, että hänen arvionsa mukaan Wikipediaa ”voi käyttää ihan yhtä huoletta kuin mitä muuta tahansa tietosanakirjaa. Mikä siis tarkoittaa sitä, että aina kannattaa tarkistaa jostain toisesta, riippumattomasta lähteestä...”^[31]

 

Ylen Prisma Studio -ohjelmassa 8. marraskuuta 2006 esiintynyt Factum Uusi tietosanakirja -kirjasarjan päätoimittaja Juha Honkala WSOY:sta puuttui suomenkielisen Wikipedian kattavuuteen. Hänen mukaansa ”tietosanakirjassa on pyritty juuri siihen, että kaikki tiedonalat esitellään kattavasti ja hyvin tiiviissä muodossa”. Honkalan mukaan ”Wikipediassa tällaista tasapainoa ei vielä ainakaan ole löydettävissä”. Honkala myös totesi, ettei hän koe ”Wikipediaa ja tietosanakirjaa” kilpailijoina, vaan toisiaan täydentävinä.^[32]

Tietokirjailija Petteri Järvinen kritisoi Tietokone-lehden numeron 9/2007 kolumnissa Wikipediaa. Hänen mukaansa Wikipediaa tehdään kirjoittajien ehdoilla ja vastaavasti perinteiset tietosanakirjat tehdään lukijoiden ehdoilla. Järvinen epäilee myös, että Wikipedian nopeus ei ole niin tärkeää kuin tiedon oikeellisuus. Hän vertaa tilannetta avoimen lähdekoodiin parissa työskenteleviin yhteisöihin, joissa isojenkin aukkojen havaitseminen voi kestää pitkän aikaa.^[33]

Helsingin Sanomat arvioitutti syksyllä 2013 yhteensä 134 suomenkielisen Wikipedian artikkelia (22. lokakuuta tallenteet) 96:lla kahdeksassa eri suomalaisessa yliopistossa työskentelevällä asiantuntijalla. He arvioivat asteikolla yhdestä (heikko) viiteen (erinomainen) artikkeleiden virheettömyyttä (keskiarvo 3,8), neutraaliutta (keskiarvo 3,5), selkeyttä (keskiarvo 3,5), tuoreutta (keskiarvo 3,1), kattavuutta ja painotuksia (keskiarvo 3,0) sekä lähteytystä (keskiarvo 2,8). Asiantuntijoiden mielestä 70 % arvioiduista artikkeleista oli virheettömiä tai lähes virheettömiä, mutta 10 % sisälsi paljon tai vakavia virheitä. Sen sijaan vain 28 % oli hyvin lähteytettyjä ja 38 % oli huonosti lähteytettyjä.^[34]

Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen haastattelemat suomenkielisen Wikipedian käyttäjät nostivat ongelmista esille artikkeleihin kohdistuvan ilkivallan, juorujen ja väärän tiedon ujuttamisen artikkeleihin sekä ajoittain turhan kiivaiksi äityvät keskustelut.^[35]

Helmikuussa 2014 The New York Times raportoi Wikipedian olevan maailman viidenneksi suurin internetsivusto 18 miljardin ja 500 miljoonan yksilöllisen vierailijan voimalla. Edellä olivat ainoastaan Yahoo, Facebook, Microsoft ja Google.^[36] Vuonna 2015 Wikipedia sijoittui Alexa.com-sivuston seurantatilastoissa päivämäärästä riippuen 6.–7. sijalle.Top Sites Alexa.com. Alexa Internet, Inc.. Arkistoitu 25.12.2018. Viitattu 18.12.2020. (englanniksi)</ref> Wikipediaa useammin käytettyjä sivustoja olivat maailmanlaajuisesti Google, YouTube, Facebook, Baidu, Yahoo ja Amazon.com.^[37]

Noin puolet Wikipediaan tulevista vierailijoista ohjataan sivuille Googlen hakukoneen kautta. Pew Research Centerin Internet and American Life -projekti totesi kolmanneksen amerikkalaisista käyttävän Wikipediaa asioiden varmistamiseksi.^[38]

Wikipedian vuonna 2011 kävijöilleen teettämän tutkimuksen mukaan sivuston käyttäjien keski-ikä on 36. Noin puolet käyttäjistä vierailee Wikipedian sivustoilla enemmän kuin viidesti kuukaudessa. Vajaa puolet kyselyyn osallistuneista ei tiennyt Wikipedian olevan tuottoa tavoittelematon organisaatio.^[39]

 

Wikipedian käyttämä wikiohjelmisto on sitä varten kehitetty MediaWiki. Se on avoimen lähdekoodin hanke, joka on kirjoitettu PHP-ohjelmointikielellä MySQL-tietokantasovelluksen päälle. MediaWiki on lisensoitu GNU General Public License -lisenssillä.

Vuonna 2014 Wikipedia siirtyi käyttämään Facebookin kehittämää avoimen lähdekoodin HipHop Virtual Machineä (HHVM) aikaisemman PHP-kielen sijaan.^[40] HHVM kääntää PHP- sekä Hack-kielistä koodia omaksi HipHop Bytecodekseen ja tämän jälkeen x86-konekieleksi johtaen nopeampaan sivuston vasteaikaan käyttäjille.

Wikipediaa ja muita Wikimedia-projekteja ajetaan useista palvelinkeskuksista käsin. Wikimedia Foundationin ylläpitämistä DNS palvelimista kolme sijaitsee Yhdysvalloissa, kaksi Euroopassa ja yksi Aasiassa.^[41]

Wikipedian perustaja Jimmy Wales on todennut tammikuussa 2011, että sanakirjan editointi on liian vaikeaa monille ihmisille. Palvelusta yritetään tehdä helpommin muokattava, jotta se voisi levitä laajemmalle.^[42]

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Tarvitaan tuoreempia lukuja ylläpitokuluista.

Wikipedia saa rahoituksensa Wikimedia Foundationin kautta. Vuoden 2005 viimeisellä neljänneksellä kulut olivat noin 321 000 dollaria (noin 250 000 euroa), josta laitteistokulut muodostivat noin 60 prosenttia, kahden palkatun ja kahden osa-aikaisen työntekijän henkilöstökulut noin 10 prosenttia.^[43] Säätiö kerää varansa lahjoituksina.

Vuonna 2010 Google lahjoitti Wikimedia-säätiölle kaksi miljoonaa Yhdysvaltain dollaria eli noin 1,5 miljoonaa euroa ilman erityisehtoja. Lahjoitus kattoi noin kuudesosan vuoden 2010 budjetista. Sergey Brin, yksi Googlen perustajista, on kutsunut Wikipediaa yhdeksi internetin suurimmista onnistumisista. Jay Walshin mukaan lahjoitus selventää positiivisella tavalla Wikipedian suhdetta Googleen.^{[44][vanhentunut linkki]}

Helmikuussa 2014 Suomen poliisi ilmoitti pyytäneensä Wikipedialta selvitystä käyttäjilleen suuntaamasta rahalahjoitusten pyynnöistä, sillä tämän tulkittiin olevan suomalaisen rahankeräyslain vastaista. Wikimedia Suomi ry:n puheenjohtaja Tommi Kovalan mukaan lakien kiertämisestä ei kuitenkaan ole kyse, sillä varat eivät missään vaiheessa ole suomalaisten käsissä vaan toimintaa pyörittää kansainvälinen Wikimedia Foundation.^[45]

 

Vuonna 2004 Wikipedia voitti Golden Nica for Digital Communities palkinnon vuosittaisessa Prix Ars Electronica tapahtumassa.^[46] Samana vuonna Wikipedia voitti myös Webby-palkinnon.^[47]

Vuonna 2007 brandchannel.com:in lukijat äänestivät Wikipedian neljänneksi arvokkaimmaksi brändiksi. Syyskuussa 2008 Wikipedialle myönnettiin Quadriga-palkinto.

Vuonna 2015 Wikipedialle myönnettiin arvostettu Erasmus-palkinto sekä Asturian ruhtinattaren palkinto kansainvälisestä yhteistyöstä^[48].

Asteroidi 274301 Wikipedia on nimetty Wikipedian mukaan.

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Eri kieliversiot ottivat kantaa eri tavoin tai eivät ottaneet lainkaan, mistä tulee kertoa. Lisäksi asia meni jo, joten tähän vaaditaan koonti siitä, mitä lopulta kävi.

Wikipedia on vastustanut näkyvästi Europarlamentin käsittelyssä olevaa Internetiin liittyvää tekijänoikeuslainsäädännön muutosta.^[49]

Wikipedia on laajentunut erilaisiin sisarhankkeisiin, joita myös ylläpitää Wikimedia Foundation:

• Wikiaineisto
• Wikidata
• Wikikirjasto
• Wikimania
• Wikiopisto
• Wikisanakirja
• Wikisitaatit
• Wikispecies
• Wikiuutiset
• Wikimatkat
• Wikimedia Commons
• Wikimedia-hautomo (Wikimedia Incubator)
• Meta-Wiki

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Wikipedia Wikimedia Commonsissa

•   Sitaatteja aiheesta Wikipedia Wikisitaateissa

• Vuorinen Mikko, Kalalahti Joanna, Vilhula Anna: Wikiä käyttämään! Tukea wikin valintaan ja käyttöönottoon. Tampereen yliopisto, 2011. ISBN 978-951-44-8403-2
• Jaakko Suominen: Kaiken maailman tieto? Internet tietämisen kohteena, lähteenä ja välineenä. Teoksessa Petri Saarikoski, Jaakko Suominen, Riikka Turtiainen & Sari Östman: Funetista Facebookiin. Internetin kulttuurihistoria. Helsinki: Gaudeamus, 2009. ISBN 978-952-495-123-4
• Juha Suoranta ja Tere Vadén: Wikiworld. Political Economy of Digital Literacy, and the Promise of Participatory Media. Tampere: Paulo Freire Research Center, Finland and Open Source Research Group, Hypermedialab, University of Tampere, 2008. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste Kirjan verkkoversio (pdf). (englanniksi)

• IJsbrand van Veelen: The Truth According to Wikipedia. Alankomaat, 2008.
• Scott Glosserman & Nic Hill: Truth in Numbers? Everything, According to Wikipedia. Yhdysvallat, 2010.

• Wikipedia – monta näkökulmaa avoimeen tietosanakirjaan Tieteessä tapahtuu 7/2007.
• Vesa Lehtinen: Wikipedia – vapaa tietosanakirja
• Suomenkielisen Wikipedian 100 000 artikkelin juhlaseminaaritaltiointi (Arkistoitu – Internet Archive)