Vulgata

Termiä vulgata käytetään usein myös eräistä Aleksanteri Suurta käsittelevistä antiikin teoksista.^[1]

Lännen kirkossa syntyi 100-luvulta lähtien latinankielisiä raamatunkäännöksiä. Nämä käännökset syntyivät kreikankielisen Septuagintan pohjalta. Paavi Damasus I (noin 305–384) antoi Hieronymukselle (noin 347–420) tehtäväksi vakiinnuttaa latinankielinen tekstin. Hieronymus laati psalmien käännökset Septuagintan pohjalta. Myöhemmin hän vakuuttui varhaisemmista hepreankielisistä teksteistä ja aloitti uuden käännöstyön niiden pohjalta.^[2]

Käännös valmistui vuonna 405, mutta sen käyttö vakiintui vasta vuosisatoja myöhemmin. Katolinen kirkko julisti Vulgatan viralliseksi raamatuntekstiksi Trenton kirkolliskokouksessa vuonna 1546. Vulgatan vakiinnuttaminen oli vastine Martti Lutherin aloittamalle vaiheelle, jossa protestanttiset maat tuottivat omia kansankielisiä raamatunkäännöksiä.^[2]

Tyyliltään Vulgata ei ole taideproosaa, vaan oppimattomalle kansalle tarkoitettua tekstiä, myöhäistä ”arkilatinaa”, erotuksena klassisesta latinasta, jonka myös Hieronymus hyvin taisi. Vulgata suunniteltiin sekä täsmällisemmäksi että helpommin ymmärrettävämmäksi kuin aiemmat latinankieliset Raamatun käännökset. Vulgatan teksti oli usein lähellä alkukielen rakenteita, eli käännös oli tehty sanavastaavuuden periaatteella.

Esimerkki Vulgatan latinasta:

 

»Puer autem crescebat et confortabatur plemus sapientia, et gratia Dei erat in illo.

Et ibant parentes eius per omnes annos in Ierusalem in die sollemni Paschae. Et cum factus esset annorum duodecim, ascendentibus illis Ierosolymam secundum constuetudinem diei festi, consummatisque diebus cum redirent, remantsit puer Iesus in Ierusalem, et non cognoverunt parentes eius. Existimantes autem illum esse in comitatu venerunt iter diei et requirebant eum inter cognatos et notos; et non invenientes regressi sunt in Ierusalem requirentes eum.

Et factum est, post triduum invenerunt illum in templo sedentem in medio doctorum, audientem illos et interrogantem eos. Stupebant autem omnes, qui eum audiebant, super prudentia et responsis eius. Et videntes admirati sunt. Et dixit mater eius ad illum: "Fili, quod fecisti nobis sic? Ecce pater tuus et ego dolentes quaerebamus te". Et ait ad illos: "Quid est, quod me quaerebatis? Nesciebatis, quia in his, quae Patris mei sunt, oportet me esse?" Et ipsi non intellexerunt verbum, quod locutus est ad eos.

Et descendit cum eis et venit Nazareth et erat subditus illis. Et mater eius conservabat omnia verba haec in corde suo. Et Iesus proficiebat sapientia et aetate et gratia apud Deum et homines. (Evangelium secundum Lucam 2:40–52.)»

Ja sama suomeksi:

»Lapsi puolestaan kasvoi ja vahvistui täyttyen viisaudella, ja Jumalan armo oli hänen päällään.

Ja hänen vanhempansa menivät joka vuosi Jerusalemiin pääsiäisjuhlan aikana. Ja kun hän oli varttunut kaksitoistavuotiaaksi, he vaelsivat ylös Jerusalemiin juhlan tavan mukaan, ja kun he päivien päätyttyä lähtivät paluumatkalle, Jeesus-poika jäi Jerusalemiin, eivätkä hänen vanhempansa sitä huomanneet. Mutta arvellen hänen olevan mukana seurueessa he kulkivat päivämatkan ja etsivät häntä sukulaisten ja tuttavien joukosta; ja kun eivät löytäneet, he palasivat Jerusalemiin etsien häntä.

Ja tapahtui, että kolmen päivän kuluttua he löysivät hänet pyhäköstä, missä hän istui opettajien keskellä kuunnellen heitä ja kysellen heiltä. Mutta kaikki, jotka häntä kuulivat, ihmettelivät hänen ymmärrystään ja vastauksiaan. Ja hänet nähdessään vanhemmat hämmästyivät, ja hänen äitinsä sanoi hänelle: ”Poikani, miksi teit meille näin? Katso, sinun isäsi ja minä olemme huolestuneina etsiskelleet sinua.” Ja hän sanoi heille: "Minkä takia etsiskelitte minua? Ettekö tienneet, että minun pitää olla tässä, mikä on Isästäni lähtöisin?” Eivätkä he ymmärtäneet sanaa, jonka hän puhui heille.

Ja hän vaelsi heidän kanssaan alas ja tuli Nasaretiin ja oli heille alamainen. Ja hänen äitinsä säilytti kaikki nämä sanat sydämessään. Ja Jeesus varttui viisaudessa, iässä ja armossa Jumalan ja ihmisten edessä. (Evankeliumi Luukkaan mukaan 2:40–52, KR 1933/38)»

• Kuula, Kari & Nissinen, Martti & Riekkinen, Wille: Johdatus Raamattuun. (2. tarkistettu ja korjattu painos) Helsinki: Kirjapaja, 2008. ISBN 978-951-607-648-8

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vulgata Wikimedia Commonsissa

• Vulgata. The Latin Library. (latinaksi)